Selviytymisen tutkimustulokset

Taulukko 10. Kasvu vuonna 2016–2017 ja selviytyminen

Liikevaihdon kasvu

Kolmella eri mallilla suoritettujen regressiotestien tulokset esitetty taulukossa 11. Mallin 1 tulok-sien mukaan pääomarakennetta mittaava muuttuja (OMAPÄÄOMA) saa positiivisen kertoimen (0,385). Tämän perusteella siis startup-yritykset, joiden perustamisvuoden tase sisältää enemmän omaa pääomaa, kuin velkaa, selviytyvät todennäköisemmin kolmen vuoden päähän perustamis-vuodesta. Tämä tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Toinen mielenkiintoinen pääoma-rakenteeseen liittyvä tulos löytyy ulkoisen oman pääoman käyttöä kuvaavasta muuttujasta (UOPO). Tuloksista näemme, että muuttuja saa negatiivisen kertoimen (-0,633) ja tulos on tilas-tollisesti merkitsevä (p < 0,05). Tämä tarkoittaa, että ulkoista omaa pääomaa perustamisvuonna käyttävät yritykset eivät yhtä todennäköisesti selviydy kolmen vuoden päähän perustamisvuodesta verrattuna yrityksiin, jotka eivät käytä ulkoista omaa pääomaa ollenkaan. Tätä voidaan perustella agenttikustannuksilla, epäsymmetrisellä informaatiolla sekä moraalikadolla, jota on esitetty esiin-tyvän ulkoisen oman pääoman tapauksissa ja vaikuttavan täten negatiivisesti selviytymiseen (Myers & Majluf 1984; Hechavarría ym. 2016).

Mallin 2 tuloksien mukaan pääomarakennetta mittaava muuttuja OMAVARAISUUSASTE saa po-sitiivisen kertoimen (0,097). Positiivinen kerroin viittaa siihen, että omavaraisuuden kasvaessa yri-tyksen perustamisvuonna myös selviytymisen todennäköisyys kasvaa. Näin ollen perustamisvuo-den velkaantumisasteella (VELKAANTUMISASTE) on päinvastainen korrelaatio selviytymisen kanssa (-0,097), kuten malli 3 näyttää. Tulos on tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05). Selittävänä tekijänä omavaraisuuden positiiviselle kertoimelle ja velkaisuuden negatiiviselle kertoimelle voi-daan spekuloida kustannuksia, jotka velasta syntyy sekä velkarahoitukseen kuuluvaa takaisinmak-suvelvoitetta. Jos yritys ei onnistu maksamaan velkapääomaa takaisin sovitusti, voi startup-yritys joutua konkurssiin ja näin ollen lopettaa toimintansa luovuttaessaan jäljelle jäävän omaisuu-den velkojille. Ulkoisen oman pääoman käyttöä mittaava muuttuja UOPO saa negatiivisen kertoi-men (-0,633). Tämäkin tulos on tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05). Voidaan siis sanoa, että myös tämän mallin mukaan ulkoisen oman pääoman käyttö pienentää startup-yrityksen todennäköisyyttä selviytyä kolmen vuoden päähän perustamishetkestä verrattuna startup-yrityksiin, jotka eivät ul-koista omaa pääomaa käytä.

Mallin 1 selitysaste on 0,197, joka tarkoittaa että 19,7 % startup-yrityksen selviytymisestä voidaan selittää mallissa käytettyjen muuttujien avulla. Malleissa 2 ja 3 selitysaste on 19,8. Selitysasteeseen vaikuttaa se, että aineiston hankintaa varten käytetystä tietokannasta löytyy vain rajattu määrä eri muuttujia. Esimerkiksi inhimillisiä ominaisuuksia, kuten startup-yrityksen perustajan ikä, kokemus ja koulutus, tietokannasta ei voi eritellä. Näillä ominaisuuksilla on merkittävä rooli startup-yrityk-sen tulevaisuutta ja selviytymistä ennustettaessa ja selitysaste muodostuisi oletettavasti korkeam-maksi inhimillisten muuttujien sisältyessä malliin.

Taulukko 11. Selitettävä muuttuja selviytyminen, regressioanalyysin tutkimustulokset

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Sulkujen sisällä keskivirhe (std. error) Hakasulkujen sisällä Exp(B)

Testissä on käytetty eri maiden dummy-muuttujia kontrollimuuttujina, mutta niiden saamia ar-voja ei käytännön syistä ole kirjattuna tuloksiin

5.3 Kasvun tutkimustulokset

Tulokset esitetty taulukossa 12. Aloitetaan mallin 4 tuloksien tarkastelu pääomarakennetta kuvaa-vasta muuttujasta OMAPÄÄOMA. Huomataan, että kerroin kyseiselle muuttujalle on -0,134, joten korrelaatio kasvun ja pääomamuuttujan välillä on negatiivinen. Pääomamuuttuja saa suuremman arvon oman pääoman tapauksessa, joten oman pääoman käyttö pääsääntöisenä pääomalähteenä perustamisvuonna korreloi negatiivisesti liikevaihdon kasvun kanssa. Tulosten mukaan oman pää-oman startup-yritykset eivät siis kasva yhtä nopeasti kahden vuoden sisällä perustamisvuodesta kuin velkarahoitetut startup-yritykset. Tulos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä, joten sitä ei voi yleistää.

Ulkoisen oman pääoman käyttöä kuvaavan muuttujan UOPO kerroin on positiivinen. Kasvu ja ulkoisen oman pääoman käyttö korreloivat keskenään siis positiivisesti. Tästä voidaan päätellä, että yritykset, jotka käyttävät ulkoista omaa pääomaa ainakin jossain määrin kasvavat nopeammin perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden aikana kuin yritykset, jotka eivät käytä ulkoista omaa pääomaa laisinkaan. Tulos on tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Ulkoisen oman pääoman vai-kutus liikevaihdon kasvuun on mallissa mukana olleista muuttujista kaikista suurin, kertoimen ol-lessa 0,919. Ulkoista omaa pääomaa käyttävät yritykset siis kuuluvat keskimäärin 0,919 astetta korkeampaan kasvuluokkaan, kuin yritykset, jotka eivät laisinkaa käytä ulkoista omaa pääomaa.

Tätä tulosta voidaan perustella eri teorioilla. Ulkoisen oman pääoman sijoittajat tyypillisesti hake-vat sijoituskohteita, joissa he näkevät suuren kasvupotentiaalin jo ennestään. Sijoittajan mukanaan tuoman pääoman lisäksi myös kontaktit sekä kokemus auttavat yritystä kasvamaan. (Davila ym.

2000; Lee & Zhang 2011.)

Mallissa 5 muuttuja OMAVARAISUUSASTE saa negatiivisen kertoimen (-0,124), joten perusta-misvuoden omavaraisuus korreloi negatiivisesti perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden liike-vaihdon kasvun kanssa. Tulos on tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05). Havainnon taustalle voidaan löytää useampi perustelu. Ensinnäkin usein oma pääoma on riittämätöntä nopeaan kasvuun ja kasvu voi vaatia suuriakin määriä velkapääomaa (Manigart & Vanacker 2006). Startup-yritykset, jotka onnistuvat saamaan velkarahoitusta, saavat täten myös paremmat valmiudet kasvua varten.

Myös Cassarin (2004) esittämä teoria ehdottaa, että kasvuhaluiset yritykset käyttävät todennäköi-semmin velkapääomaa ja pyrkivät keräämään sitä jo perustamisvuonna. Luonnollisesti mallissa 6

muuttujan VELKAISUUSASTE kerroin on päinvastainen (0,124). Velkapääoman osuuden lisäys startup-yrityksen perustamisvuoden varallisuudesta siis korreloi positiivisesti perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden kasvun kanssa. Tulos on tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001).

Ulkoista omaa pääomaa kuvaava muuttuja UOPO saa positiivisen kertoimen, joten myös malleissa 5 ja 6 ulkoisen oman pääoman käyttö vaikuttaa positiivisesti startup-yrityksen liikevaihdon kas-vuun perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden aikana. Tulos on tilastollisesti merkitsevä (p <

0,001). Selittävistä muuttujista UOPO saa suurimman kertoimen arvon (0,919), joten se vaikuttaa eniten mallin muuttujista yrityksen kasvuun. Kuten mallissa 4, myös mallin 5 ja mallin 6 tuloksien mukaan ulkoista omaa pääomaa käyttävät yritykset siis kuuluvat keskimäärin 0,919 astetta korke-ampaan kasvuluokkaan, kuin yritykset, jotka eivät laisinkaa käytä ulkoista omaa pääomaa.

Selitysaste mallille 4 on alhainen 0,088. Korjattu selitysaste (Adjusted R-square) on lähes sama saadessaan arvon 0,079. Käytetään korjattua selitysastetta, sillä se pystyy antamaan tarkemman kuvan selittävien muuttujien vaikutuksesta selitettävään muuttujaan. Korjatusta selitysasteesta voimme nähdä, että startup-yritysten liikevaihdon kasvusta 7,9 % voidaan selittää mallin selittä-villä muuttujilla. Alhainen selitysaste johtuu luultavasti ainakin osittain puuttuvista muuttujista, joita ei tietokannassa ollut saatavilla. F-arvo on 9,792 ja siitä laskettu p arvo on 0,000 joten malli on tilastollisesti merkitsevä. Malleissa 5 sekä 6 selitysaste on 0,089. Korjattu selitysaste on 0,080, eli molempien mallin avulla voidaan selittää 8,0 % startup-yrityksen perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden liikevaihdon kasvusta. Alhainen selitysaste johtuu samoista syistä kuin malli 4 ta-pauksessa. F-arvo on molemmissa malleissa 9,933 ja siitä laskettu p arvo 0,000, joten mallit ovat tilastollisesti merkitsevä.

Kasvua tutkittiin myös outlier-havainnoista karsitun aineiston perusteella. Outlier-havainnoiksi va-likoitui vähiten ja eniten kasvaneet 5 % startup-yrityksistä. Outlier-havainnoista karsitulle aineis-tolle tehtiin samat testit käyttäen samoja malleja, kuin koko aineisaineis-tolle ja tulokset ovat varsin sa-manlaisia. Velkaisuusasteen ja ulkoisen oman pääoman käytön havaittiin kiihdyttävän liikevaihdon kasvua, kun taas omavaraisuuden vastaavasti havaittiin jarruttavan liikevaihdon kasvua.

Taulukko 12. Selitettävänä muuttujana kasvu, regressioanalyysin tutkimustulokset

Malli 4 Malli 5 Malli 6 Sulkujen sisällä keskivirhe (std. error)

Testissä on käytetty eri maiden dummy-muuttujia kontrollimuuttujina, mutta niiden saamia ar-voja ei käytännön syistä ole kirjattuna tuloksiin

5.4 Multikollineaarisuus

Selittävien muuttujien välistä korrelaatiota kutsutaan multikollineaarisuudeksi. Regressioanalyysin oletuksiin kuuluu, että selittävät muuttujat eivät sisällä täydellistä multikollineearisuutta. Multikol-lineaarisuutta voi toisinaan esiintyä, mutta on kuitenkin tärkeää, että selittävät muuttujat eivät kor-reloi liikaa keskenään, sillä silloin jonkun muuttujan vaikutus voi kertaantua regressiomallissa ja yksittäisen muuttujan osuus selitettävän muuttujan vaihteluun on haastavaa selvittää. (Holopainen

& Pulkkinen 2002). Multikollineaarisuutta voi arvioida selvittämällä selittävien muuttujien parit-taiskorrelaatiot. Tutkimuksessa käytettyjen selittävien muuttujien välinen suurin korrelaatio löytyy muuttujien OMAPÄÄOMA ja MAKSUVALMIUS väliltä, joiden keskinäinen korrelaatiokerroin on 0,638. Koska korrelaatio on melko suuri, suoritettiin testit myös eliminoimalla maksuvalmiuden vaikutukset. Tällä ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta tuloksiin. Eri mallien selittävien muuttujien keskinäiset korrelaatiot esitetty alla. Eri maiden dummy-muuttujien väliset korrelaatiot on testattu, mutta niitä ei esitetä taulukoissa käytännön syistä.

Taulukko 13. Selittävien muuttujien keskinäiset korrelaatiot, suluissa esitetty missä mallissa muut-tujaa käytetty

5.5 Yhteenveto ja vertailu aikaisempaan kirjallisuuteen

Tutkimuksessa etsittiin startup-yrityksen perustamisvuoden pääomarakenteen yhteyttä yrityksen tulevaisuuden selviytymiseen sekä kasvuun. Useita eri malleja testattiin regressioanalyysin avulla ja tutkimustuloksista saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Perustamisvuoden omavaraisuuden huomattiin vaikuttavan positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi startup-yrityksen todennäköi-syyteen selviytyä perustamisvuoden jälkeiset kolme vuotta. Sekä malli 1 ja malli 2 havaitsivat pe-rustamisvuoden omavaraisuuden ja selviytymisen todennäköisyyden välille positiivisen korrelaa-tion, mutta vain mallin 2 tulos on myös tilastollisesti merkitsevä. Vastaavasti malli 3 havaitsi tilas-tollisesti merkitsevän negatiivisen korrelaation perustamisvuoden velkaisuudelle ja startup-yrityk-sen selviytymistartup-yrityk-sen todennäköisyyden välille. Jokaisessa selviytymistä tutkivassa mallissa löydettiin myös tilastollisesti merkitsevä yhteys ulkoisen oman pääoman käytön ja startup-yrityksen selviy-tymisen todennäköisyyden välille. Ulkoista omaa pääomaa käyttävillä startup-yrityksillä on tulok-sien mukaan pienempi todennäköisyys selviytyä perustamisvuoden jälkeiset kolme vuotta kuin startup-yrityksillä, jotka eivät käytä ulkoista omaa pääomaa ollenkaan.

Myös kasvua selittävistä malleista löydettiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Sekä malli 4 ja malli 5 löysivät negatiivisen korrelaation perustamisvuoden omavaraisuudelle sekä startup-yrityk-sen perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden liikevaihdon kasvulle. Näistä tuloksista mallin 5 tulos on tilastollisesti merkitsevä. Vastaavasti malli 6 löysi positiivisen ja tilastollisesti merkitsevän korrelaation perustamisvuoden taseen velkapääoman osuudelle sekä perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden liikevaihdon kasvulle. Jokaisessa kasvua tutkivassa mallissa löydettiin positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä korrelaatio ulkoisen oman pääoman käytölle sekä startup-yrityksen vun välille. Ulkoista omaa pääomaa käyttävät startup-yritykset tuloksien mukaan keskimäärin kas-vavat enemmän perustamisvuotta seuraavan kahden vuoden aikana, kuin startup-yritykset, jotka eivät käytä ollenkaan ulkoista omaa pääomaa.

Tämän tutkimuksen tuloksilla on sekä yhteyksiä että ristiriitaisuuksia aikaisempaan kirjallisuuteen.

Huomioitavaa on, että startup-yritysten rahoitusta ja selviytymistä koskevassa aikaisemmassa kir-jallisuudessa esiintyy myös runsaasti ristiriitaisuuksia. Tämän tutkimuksen mukaan perustamis-vuoden omavaraisuus korreloi positiivisesti startup-yrityksen selviytymisen kanssa, mikä on

denmukaista nokkimisjärjestysteorian kanssa. Myös Manigartin & Vanackerin (2006) tutkimuk-sessa havaittiin kannattavimpien startup-yritysten käyttävän omaa pääomaa sekä taas Benrhardt &

Åstebro (2003) tutkimuksessaan esittävät pankkilainan käytöllä olevan negatiivinen vaikutus yri-tyksen selviytymisen todennäköisyydelle. Velkapääoman käytölle on kuitenkin löydetty myös po-sitiivinen yhteys startup-yrityksen selviytymiselle. Sekä Lee & Zhang (2011) ja Cole & Sokolyk (2017) esittävät tuloksissaan velkapääoman käytön vaikuttavan positiivisesti startup-yrityksen sel-viytymiseen, mutta näissä tutkimuksissa tutkitaan ainoastaan velkapääoman käyttöä ylipäätänsä, eikä velkaisuuden määrää startup-yrityksen taseessa. Vastaavasti Benrhardt & Åstebro (2003) esit-tävät myös, että mikäli velkapääoma on muusta lähteestä kuin pankista, vaikuttaa se positiivisesti startup-yrityksen selviytymisen todennäköisyyteen.

Hechavarría ym. (2016) esittävät hieman yllättäviä tuloksia tutkimuksessaan, jonka mukaan ul-koista omaa pääomaa käyttävät yritykset selviytyvät parhaiten verrattuna sisäisen oman pääoman ja velkapääoman käyttäjiin. Tämä tulos on ristiriidassa tässä tutkimuksessa esitettyjen tulosten kanssa, jossa ulkoisen oman pääoman käytön huomattiin korreloivan negatiivisesti selviytymisen todennäköisyyden kanssa. Puolestaan tämän tutkielman tutkimustuloksia tukee Lee & Zhang (2011) tutkimus, jossa esitetään, että ulkoisen oman pääoman käyttö johtaa startup-yrityksen sel-viytymisen heikompaan todennäköisyyteen. Nokkimisjärjestysteorian mukaan ulkoiseen omaan pääomaan tulisi turvautua viimeisenä pääomalähteenä ja sen nähdään johtavan kasvavaan epäsym-metrisen informaation ja agenttikustannuksen riskiin. (Hechavarría ym. 2016).

Kasvun osalta tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaisia aikaisemman kirjallisuuden kanssa.

Yleisesti ottaen myös aikaisemmassa kirjallisuudessa on vähemmän ristiriitaisuuksia koskien star-tup-yritysten kasvua kuin niiden selviytymistä. Omavaraisuuden huomattiin korreloivan negatiivi-sesti kasvun kanssa. Vastaavasti velkapääoman osuuden sekä erityinegatiivi-sesti ulkoisen oman pääoman käytön huomattiin korreloivan positiivisesti kasvun kanssa. Vastaavia tuloksia on esitetty usein aikaisemmassa kirjallisuudessa, kuten Chittenden ym. (1991) tutkimuksessaan, jossa esitetään star-tup-yrityksen kasvun korreloivan positiivisesti velkapääoman kanssa tai Davilan ym. (2000) ha-vainnoissa, joissa pääomasijoitukset johtavat startup-yrityksen nopeampaan kasvuun verrattuna muihin rahoitusmuotoihin. Cassar (2004) täydentää edellistä havaintoa huomauttamalla, että

tyisesti startup-yrityksen alkuvaiheessa ulkoisen oman pääoman positiivinen vaikutus kasvuun nä-kyy vahvasti. Yleisesti ottaen nähdään, että pelkällä sisäisellä omalla pääomalla on vaikea saavut-taa kasvutavoitteita ja ulkoisia rahoitusmuotoja tulisi harkita aggressiivista kasvua haettaessa (Ma-nigart & Vanacker 2006).