6. JOHTOPÄÄTÖKSET
Startup-yrityksillä on merkityksellinen käytännön rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin taustalla. Uu-sien teknologioiden tuomat mahdollisuudet sekä uuUu-sien menestyvien yritysten työllistävä vaikutus on merkittävä. Tästä syystä on tärkeää, että uusia startup-yrityksiä syntyy jatkossakin. Jotta ym-märtäisimme paremmin startup-yrityksien ominaisuuksia ja niiden mahdollisuuksia, sekä pystyi-simme luomaan mahdollisimman hyvän ympäristön startup-yrityksille, täytyy meidän tutkia ai-hetta ja tuottaa uutta tietoa jatkuvasti. Tässä tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, kuinka eurooppa-laisten startup-yritysten perustamisvuoden pääomarakenne vaikuttaa yritysten selviytymiseen ja kasvuun. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, onko startup-yrityksen perustamisvuoden oman pää-oman tai velkapääpää-oman käytöllä yhteyttä korkeampaan selviytymisasteeseen tai nopeampaan kas-vuun. Myös ulkoisen oman pääoman käytön vaikutuksia edellä mainittuihin mittareihin arvioitiin.
Tutkimustavoite saavutettiin, kun regressiotestien avulla pystyttiin löytämään tilastollisesti merkit-sevä yhteys startup-yrityksen perustamisvuoden pääomarakenteen ja tulevaisuuden selviytymisen sekä kasvun välillä.
Startup-yritykseksi luetaan yritykset, jotka ovat uusia, pieniä, kasvuhaluisia ja joiden liiketoiminta rakentuu uuden teknologian ympärille. Aikaisemmassa kirjallisuudessa on usein korostettu, kuinka tärkeää yrityksen sisäinen oma pääoma on startup-yritysten toiminnalle. Perustajan omat säästöt ovat usein ensisijainen rahoituksen lähde startup-yrityksille ja myös nokkimisjärjestysteoriassa eh-dotetaan ensisijaisesti käytettäväksi yrittäjän omia säästöjä. Tämän tutkielman teoriaosuudessa pa-neuduttiin syvemmin siihen, mitä erilaisia pääomalähteitä on ja kuinka niitä käytetään Euroopassa.
Jokaisesta pääomalähteestä löytyi omat hyvät ja huonot puolensa, mutta voidaan kuitenkin todeta, että sisäinen oma pääoma on selkeästi suosituin pääomalähde sen helppouden sekä halpuuden takia verrattuna velkarahoitukseen tai ulkoiseen omaan pääomaan. Sen sijaan velkarahoituksen ja ulkoi-sen oman pääoman käytöstä on esitetty ristiriitaisia teorioita, kun käänteinen nokkimisjärjestys eh-dottaa ulkoisen oman pääoman olevan parempi vaihtoehto kuin velkapääoma. Tutkielman aineis-tossa velkarahoitus on toiseksi käytetyin pääomalähde ja sen voidaan spekuloida johtuvan mm.
ulkoisen oman pääoman vaikean saatavuuden takia. Suomi sen sijaan on kunnostautunut erinomai-sena ulkoisen oman pääoman käyttöä edistävänä maana, kun Euroopan maista ulkoista omaa pää-omaa käytetään eniten Suomessa vuosina 2016 (Kollman ym. 2016).
Koska startup-yritykset hakevat aggressiivista kasvua innovatiivisella tuotteella tai palvelulla, on kasvu avainroolissa yrityksen menestyksen kannalta. Itsestään selvää on myös se, että mikäli star-tup-yritys haluaa menestyä pitkällä aikavälillä, tulee sen selvitä yrityksen ensimmäisten vuosien haasteista, joiden aikana moni yritys lopettaa toimintansa. Vaikka yritys ei tekisi vielä ensimmäi-sinä vuosina voittoa tai keräisi ollenkaan liikevaihtoa tuotteen ollessa vasta kehitystyössä, tulee pääoman riittää kattamaan tulorahoituksen puute. Tästä syystä kaksi hyvää tunnuslukua, joilla star-tup-yrityksistä kannattaa arvioida on selviytymisaste ja kasvu. Selviytymisellä tarkastellaan yksin-kertaista tilastoa siitä, onko startup-yritys yhä aktiivinen toimija seurantajakson lopussa. Tässä tut-kielmassa selviytymisen seurantajakso on yrityksen perustamisvuodesta 2016 vuoden 2020 alkuun.
Kasvu voidaan puolestaan määritellä useammallakin eri keinolla, esimerkiksi liikevaihdon tai työn-tekijämäärän kasvuna. Tässä tutkielmassa kasvua mitattiin liikevaihdon kasvulla yrityksen perus-tamisvuotta seuraavan kahden vuoden (2017–2018) aikana.
Aineistoksi tutkimukseen valikoitui 3455 eurooppalaista teknologiasektorin yritystä, jotka on pe-rustettu vuonna 2016. Perustamisvuoden työntekijämäärä oli rajattu kymmeneen ja liikevaihto sai olla maksimissaan 100 000 €. Näistä yrityksistä 3251 on tutkimuksen tekohetkellä edelleen aktii-visia ja 204 yritystä on lopettanut toimintansa. Suurin osa aineiston yrityksistä on rahoitettu pääosin omalla pääomalla ja vain hyvin harva yrityksistä on käyttänyt ulkoista omaa pääomaa. Selittäviksi muuttujiksi selviytymiselle ja kasvulle valittiin pääomarakenne, ulkoisen oman pääoman käyttö, perustamisvuoden työntekijämäärä, perustamisvuoden maksuvalmius sekä yrityksen kotimaa.
Muuttujista muodostettuja malleja analysoitiin käyttämällä regressiotestejä.
Testitulokset vastaavat hypoteeseja, joissa omavaraisuuden oletettiin korreloivan positiivisesti startup-yrityksen selviytymiseen ja ulkoisen pääoman (velkapääoma ja ulkoinen oma pääoma) ole-tettiin vaikuttavan positiivisesti startup-yrityksen kasvuun. Selviytymistä ennustavat mallit löysi-vät tilastollisesti merkitsevän positiivisen korrelaation startup-yrityksen perustamisvuoden omava-raisuusasteelle sekä todennäköisyydelle selviytyä perustamisen jälkeiset kolme vuotta. Vastaavasti velkapääoman osuudelle ja selviytymisen välille löytyi negatiivinen korrelaatio. Positiivinen kor-relaatio löytyi myös omaa pääomaa perustamisvuonna pääsääntöisesti käyttävien yritysten ja sel-viytymisen välille, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jokaisessa selviytymistä
vassa mallissa ulkoisen oman pääoman käyttö perustamisvuonna korreloi negatiivisesti ja tilastol-lisesti merkitsevästi selviytymisen kanssa. Kasvua ennustavat mallit löysivät positiivisen korrelaa-tion perustamisvuoden velkaisuudelle ja liikevaihdon kasvulle perustamisvuoden jälkeen. Vastaa-vasti perustamisvuoden omavaraisuusasteelle ja liikevaihdon kasvun välille löydettiin negatiivinen korrelaatio. Molemmat tuloksista ovat tilastollisesti merkitseviä. Omaa pääomaa perustamis-vuonna pääsääntöisesti käyttäville yrityksille ja liikevaihdon kasvulle löydettiin myös negatiivinen korrelaatio, mutta tämä tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jokainen kasvua ennustava malli löysi tilastollisesti merkitsevän positiivisen korrelaation perustamisvuoden ulkoisen oman pää-oman käytölle ja liikevaihdon kasvulle perustamisvuoden jälkeen. Yhteenvetona voidaan tulosten perusteella esittää, että eurooppalaisista startup-yrityksistä todennäköisemmin selviävät ne, joilla perustamisvuoden omavaraisuusaste on suurempi kuin ne, joilla se on pienempi. Toisaalta yrityk-sistä, jotka ovat selviytyneet kolmen vuoden päähän perustamisvuodesta todennäköisesti eniten ovat kasvaneet ne, joilla perustamisvuonna velkapääoman osuus on ollut suurempi, ja jotka ovat käyttäneet ulkoista omaa pääomaa. Oikean tasapainon löytäminen oman pääoman tuovan turvan ja ulkoisen pääoman tuoman kasvupotentiaalin välillä on tärkeää. Voidaan sanoa, että startup-yrityk-sen profiili määrittää sille optimaalistartup-yrityk-sen pääomarakenteen. Mikäli nopea kasvu ei ole yritykstartup-yrityk-sen tär-kein prioriteetti, tulisi suosia omaa pääomaa perustamisvuonna. Jos nopea kasvu taas on yrityksen tärkein prioriteetti ja sisäinen oma pääoma ei riitä sitä toteuttamaan, tulisi velkaisuutta kasvattaa sekä hankkia ulkoista omaa pääomaa perustamisvuonna, selviytymisen todennäköisyyden laskun-kin uhalla. Usein oikea ratkaisu löytyy molempia vaihtoehtoja yhdistämällä.
Tutkimuksessa käytettiin oletuksia, jotka saattavat heikentää tutkimustulosten kelpoisuutta. Ole-tuksia on käytetty, sillä tietokannasta, josta aineisto kerättiin, ei ollut saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja. Ensinnäkin startup-yritysten ei odotettu jakavan osinkoa nuoren ikänsä ja investointitar-peidensa myötä. Toinen oletus on, että ulkoista omaa pääomaa on taseen muun oman pääoman ja tilikauden voiton välinen erotus kokonaisuudessaan. Ongelmia tutkimukseen aiheutti myös se, että kaikilla yrityksillä ei liikevaihtoa ole lainkaan perustamisvuonna, joten kyseisten yritysten prosen-tuaalista liikevaihdon kasvua ei voitu määrittää. Kaikkia tarpeellisia muuttujia ei tutkimukseen ol-lut saatavilla, joten inhimillisten tekijöiden osuutta startup-yrityksen tulevaisuuteen ei voitu ennus-taa. Jatkotutkimuskohteiksi soveltuukin näiden tekijöiden huomioiminen, kuten inhimillisten omi-naisuuksien (mm. ikä, kokemus, koulutus) vaikutuksen selvittäminen yrityksen selviytymiseen ja
kasvuun. Jatkotutkimuskohteeksi sopii myös tarkempi ulkoisen oman pääoman vaikutuksen tutki-minen. Tässä tutkimuksessa ulkoinen oma pääoma on huomioitu ainoastaan selvittämällä, onko sitä käytetty yrityksessä lainkaan, mutta ulkoisen oman pääoman määrällisiä eroja yritysten välillä ei ole tutkittu. Mielenkiintoista jatkotutkimusta voi tehdä myös selvittämällä maakohtaisesti star-tup-yritysten pääomarakenteen vaikutuksia, sillä eri maissa vallitsee erilainen startup-ympäristö.
Tämän tutkielman tuloksista on ensisijaisesti hyötyä startup-yrittäjille sekä velkapääoman lainaa-jille ja startup-yrityksiin sijoittaville tahoille. Startup-yritykset voivat hyödyntää tämän tutkimuk-sen tuloksia, kun ne arvioivat omia pääomavaihtoehtojaan ja miten ne tukevat yrityktutkimuk-sen ensisijaisia tavoitteita. Profiililtaan erilaisille startup-yrityksille voi eri rahoitusratkaisut sopia paremmin, riip-puen esimerkiksi siitä kuinka paljon ensimmäisten vuosien kasvua arvostetaan ja kuinka paljon se määrittää yrityksen menestystä. Myös rahan lainaajat ja sijoittajat voivat tutkimustiedon avulla ar-vioida omaa toimintaansa ja pohtia, minkälaiselle startup-yritykselle he ovat valmiita lainaamaan tai sijoittamaan, ja mitä he voivat odottaa yrityksen tulevaisuudelta. Tutkimustiedosta voi olla hyö-tyä myös esimerkiksi päättäjille, kun pohditaan yrittäjyyden tukemista ja työpaikkojen luomista.
LÄHDELUETTELO
Artola, C. & Genre, V. 2011. Euro area SMEs under financial constraints: Belief or reality? CE-Sifo Working Paper Series No. 3650.
Atherton, A. 2012. Cases of start-up financing: An analysis of new venture capitalisation structures and patterns. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research 18(1), 28–47.
Belleflamme, P., Lambert, T. & Schwienbacher, A. 2014. Crowdfunding: Tapping the right crowd. Journal of business venturing,29(5), 585–609.
Benson, D. & Ziedonis, R. H. 2009. Corporate Venture Capital as a Window on New Technolo-gies: Implications for the Performance of Corporate Investors When Acquiring Startups. Organi-zation Science, 20(2), 329–351.
Berger, A. & Udell, G. 1998. The economics of small business Finance: The roles of private eq-uity and debt markets in the Financial growth cycle. Journal of Banking & Finance 22 (1998), 613-673.
Čalopa, M., Horvat, J. & Lalić, M. 2014. Analysis of financing sources for start-up companies.
Journal of Management. 19, 19-44.
Cassar, G. 2004. The financing of business start-ups. Journal of business venturing 19(2), 261–
283.
Cavaclanti, A. 2018. A Method for Documenting the Goals and KPIs of
Accelerators and Startups. Carleton University Ottawa, Ontario. Faculty of Graduate and Post-doctoral Affairs. Master thesis.
Cole, R & Sokolyk, T. 2017. Debt financing, survival, and growth of start-up firms. Journal of Corporate Finance.
Fourati, H. & Affes, H. 2013. The Capital Structure of Business Start-Up: Is There a Pecking Or-der Theory or a Reversed Pecking OrOr-der? Evidence from the Panel Study of Entrepreneurial Dy-namics. Technology and Investment 4, 244-254.
Frederick, C., Scherr, T. & Sugrue, J. 1993. Financing the Small Firm Start-Up: Determinants of Debt Use. Journal of Entrepreneurial Finance 3(1), 17-36.
Frid, C. J., Wyman, D. M., Gartner, W. B. & Hechavarria, D. H. 2016. Low-wealth entrepreneurs and access to external financing. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research, 22(4), 531–555
Graham, P. 2012. Startup = Growth. http://www.paulgraham.com/growth.html
Gilbert, B., McDougall, P. & Audretsch, D. 2006. New Venture Growth: A review and extension.
Journal of Management 32(6), 926–950.
Gras, D., Nason, R. S., Lerman, M. & Stellini, M. 2017. Going offline: broadening crowdfunding research beyond the online context. Venture Capital, 19(3), 217–237.
Holopainen & Pulkkinen. 2002. Tilastolliset menetelmät. Vantaa.
Hsu, D. 2004. What Do Entrepreneurs Pay for Venture Capital Affiliation? Journal of Finance 59(4), 1805–1844.
Hyytinen, A., Pajarinen, M. & Rouvinen, P. 2015. Does innovativeness reduce startup survival rates? Journall of Business Venturing 30, 564-58.
Jeng, L. A. & Wells, P. C. 2000. The determinants of venture capital funding: evidence across countries. Journal of corporate Finance, 6(3), 241–289.
Jordan, J., Lowe, J. & Taylor, P. 2003. Strategy and financial policy in UK small firms. Journal of Business Finance & Accounting 25 (1).
Kollmann, T., Stöckmann, C., Hensellek, S & Kensbock, J. 2016. EU Startup Monitor Report.
German Startups Association.
Korosteleva, J. & Mickiewicz, T. 2011. Start-Up Financing in the Age of Globalization. Emerg-ing Markets Finance & Trade, 47(3), 23–49
Kotiranta, A., Pajarinen, M. & Rouvinen, P. 2016. Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa?
ETLA Raportit No 66.
Lee, J. & Zhang, W. 2011. Financial capital and startup survival. Academy of Management Pro-ceedings No. 1.
Macht, S. & Weatherston, J. 2014. The benefits of online crowdfunding for fundseeking business ventures. Strategic Change 23(1–2), 1–14.
Mason, C., Botelho, T. & Harrison, R. 2016. The transformation of the business angel market:
empirical evidence and research implications. Venture Capital 18(4), 321– 344.
Maurya, A. 2016. Scaling Lean: Mastering the Key Metrics for Startup Growth. New York.
Michaelas, N., Chittenden, F. & Poutziouris, P. 1999. Financial policy and capitalstructure choice in U.K. SMEs: empirical evidence from company panel data. Small Business Economics 12 (2).
Miloud, T., Aspelund, A. & Cabrol, M. 2012. Startup valuation by venture capitalists: an empiri-cal study. Venture Capital 14 (2-3), 151-174.
Moritz, A., Block, J. H. & Heinz, A. 2016. Financing patterns of European SMEs–an empirical taxonomy. Venture Capital 18(2), 115–148.
Myers, S., & Majluf, N. 1984. Corporate financing and investment decisions when firms have in-formation that investors do not have. Journal of financial economics 13(2), 187–221.
Paul, S., Whittam, G. & Wyper, J. 2007. The pecking order hypothesis: does it apply to start-up firms? Journal of small business and enterprise development 14(1), 8–21.
Ries, E. 2011. The lean startup: How today's entrepreneurs use continuous innovation to create radically successful businesses. New York.
Robehmed, N. 2013. What Is A Startup? Forbes.
https://www.forbes.com/sites/natalierobehmed/2013/12/16/what-is-astartup/#bfd434340440 Salamzadeh, A. 2015. Innovation Accelerators: Emergence of Startup Companies in Iran. Paper presented at 60th Annual ICSB World Conference June. Dubai, UAE.
Salamzadeh, A. & Kawamorita, K. 2015. Startup Companies: Life Cycle and Challenges. Paper presented at 4th International Conference on Employment, Education and Entrepreneurship (EEE), Belgrade, Serbia.
Schwienbacher, A. & Larralde, B. 2012. Crowdfunding of small entrepreneurial ventures. New York.
Shane, S. & Cable, D. 2002. Network ties, reputation, and the financing of new ventures. Man-agement science, 48(3), 364–381.
Steigerthal, L. & Mauer, R. 2018. EU Startup Monitor Report. German Startups Association.
Teker, S. & Teker, D. 2016. Venture Capital and Business Angels: Turkish Case. Procedia-So-cial and Behavioral Sciences, 235, 630–637.
Van Wingerden R, Ryan J. 2011. Fighting for Funds: An Exploratory Study into the Field of Crowdfunding. Lund University. School of Economics and Management. Degree Project in Inter-national Marketing and Brand Management.
Vanacker, T. & Manigart, S. 2006. A dynamic view on the financing of extreme growth compa-nies. Babson College Entrepreneurship Research Conference (BCERC), Frontiers of Entrepre-neurship Research
White, B. A. & Dumay, J. 2017. Business angels: a research review and new agenda. Venture Capital, 19(3), 183–216.
Åstebro, T. & Bernhardt, I. 2003. Start-up financing, owner characteristics, and survival. Journal of Economics and Business 55, 303–319.