Ruokamatkailuhankkeiden sisällön selvittäminen

Ruokamatkailuhankkeiden sisältö selvitetään hankkeita kehittäville tahoille lähetettävällä webropol-kyselyllä. Kysely muodostuu 32 kysymyksestä, joista osa on avoimia kysymyk-siä, ja osa monivalintakysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä selvitän hankkeen perustietoja, syitä ja tavoitteita, kohderyhmää ja yhteistyökumppaneita sekä kartoitan hankkeen aloitta-mista ja sen etenemistä. Hankkeeseen liittyviä haasteita selvitän monivalintakysymyksillä.

Käytetty kyselylomake on liitetty opinnäytetyön loppuun liitteeksi 1. ja siihen on hyvä tutus-tua ennen etenemistä kohtiin 3.3.1.-3.3.7, joissa kerron, miten hankkeiden sisältöä lähdin kyselyn avulla kartoittamaan.

Opinnäytetyön kohdissa 4.1 ja 4.2. kerron vielä kysymysten laatimisprosessista ja Webro-pol-kyselyn luomisesta, tutkimuksellisesta näkökulmasta.

3.3.1 Hankkeen perustiedot

Kysely alkaa perustietojen keräämisellä. Näitä perustietoja ovat esimerkiksi vastaajan nimi ja asema organisaatiossa, organisaation nimi ja tyyppi, organisaation sijaintipaikka ja

hankkeen nimi. Seuraavaksi pyydetään lyhyt kuvaus hankkeesta ja hankkeen alkamis-ajankohta ja arvioitu tai jo toteutunut päättymisalkamis-ajankohta. Kyselyn alkupuolella kartoitetta-viin perustietoihin kuuluu myös tieto hankkeen budjetista ja sen rahoituksesta.

3.3.2 Ruokamatkailuhankkeen tarkoitus, tavoite ja kohderyhmä

Projektin eli hankeen tarkoitus kuvaa miksi, tai mitä tarkoitusta varten, hanke on luotu ja miksi hanke täytyy toteuttaa (Lööw 2002, 64). Asetettujen tavoitteiden tulee olla selkeät ja realistiset ja kuvata sitä hyödynsaajien tilan tai toiminnan muutosta, johon hankkeella pyri-tään (Silverberg, 6). Projektilla voi olla kaksi eri tason hyödynsaajaryhmää. Hankkeen lo-pullisten tulosten kannalta tärkein ryhmä valitaan hankkeen kohderyhmäksi. Hankkeen varsinaiset hyödyt pyritään kanavoimaan tälle ryhmälle. Toisaalta joskus hankkeen välittö-män kohderyhvälittö-män tuottamien palveluiden paraneminen saattaa olla edellytys varsinaisen kohderyhmän saaman hyödyn toteutumiseksi. Lisäksi hankkeella voi olla muitakin hyö-dynsaajia, esimerkiksi positiivisen imagovaikutuksen, lisääntyneiden verotulojen tai lisään-tyneiden tutkimusmahdollisuuksien kautta. (Silverberg, 39.)

Kyselyssä hankkeen tarkoitusta, tavoitetta ja kohderyhmää selvitin kolmella tarkennetulla kysymyksellä. Kysymykset olivat seuraavat: Kuvailkaa hankkeella ratkaistava ongelma.

Luetelkaa kolme tärkeintä hankkeelle asetettua tavoitetta. Kertokaa hankkeenne kohde-ryhmästä - Kenelle tehdään ja ketkä hankkeenne tuotoksesta hyötyvät? Korostaakseni vielä kyselyn ruokamatkailullista näkökulmaa ja saadakseni tietoa onko hanketta mietitty laajemmin osana Suomen ruokamatkailua, lisäsin kysymyksen: Miten hanke edistää Suo-men ruokamatkailua?

3.3.3 Hankkeen yhteistyökumppanit

Ruokamatkailuun ja ruokamatkailustrategian laatimiseen liittyviä erilaisia strategisen kumppanuuden muotoja käsittelin edellä opinnäytetyöni kohdassa 2.1.2. Kyselyssä perus-tietojen keräämisen ja hankkeen tarkoituksen ja tavoitteiden sekä kohderyhmän selvittä-misen jälkeen kyselyssä vastaajaa pyydetään kertomaan yhteistyökumppaneista sekä heidän rooleistaan hankkeeseen liittyen.

3.3.4 Hankkeen käynnistäminen, sen eteneminen ja päättäminen

Jäljempänä kohdassa 4.2. käyn tarkemmin läpi kysymysten laadintaa ja niiden lopullista muotoutumista sekä taustasyitä niille. Tiivistetysti totean, että päädyin jakamaan hank-keen osa-alueisiin sen ajallisen ulottuvuuden mukaan. Tämä helpottaa niin hankhank-keen eri

vaiheiden vertailua eri hankkeiden välillä kuin kuhunkin osa-alueeseen liittyvien haastei-den kartoittamista ja vertailua.

Hankkeen kartoittaminen alkaa avoimella kysymyksellä hankkeen suunnittelemisesta ja käynnistämisestä. Samassa yhteydessä selvitetään aloittamiseen ja suunnitteluun liittyviä haasteita monivalintakysymyksillä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisuehdotusten ideointiin, resurssien määrittelyyn ja yhteistyökumppaneihin liittyvät kysymykset. Monivalintakysymyksissä esiinnousseita haasteita pyydetään tarkentamaan vielä avoimella kysymyksellä.

Seuraavaksi avoimella kysymyksellä kartoitetaan tietoja hankkeen toteuttamisesta, sen etenemisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kesken, sekä selvitetään monivalintakysymyk-sin, millaisia haasteita hankkeen toteutusvaiheessa ilmeni. Hankkeen toteuttamiseen liitty-vät kysymykset ja haasteet pyrin rajaamaan siten, että keskityttiin itse hankkeeseen ja sii-hen liittyviin haasteisiin. Projektityöskentelyyn tai ryhmädynamiikkaan liittyviä seikkoja en tässä yhteydessä ollut aiheellista selvittää.

Viimeisenä kohtana hanketta selvitettäessä oli hankkeen päättämiseen, hankkeen tulok-siin ja lopputulemaan liittyvä kysymys sekä monivalintakysymys hankkeen valmistumiseen liittyen. Tämä kohta oli vastattavissa vain, mikäli hanke oli jo päättynyt tai jo aivan loppu-metreillä.

3.3.5 Haasteet ruokamatkailuhankeen eri vaiheissa

Hankkeeseen liittyvät haasteet selvitettiin eri vaiheiden yhteydessä monivalintakysymyk-sin ja tarkentavan avoimen kysymyksen avulla. Mahdollisesti ilmaantuneita haasteita oli yhteensä lähes neljäkymmentä kohtaa, jossa vastaajan oli valittava, kokiko kyseisen dan haasteelliseksi oman hankkeen kohdalla vai ei. Lisäksi kunkin hankkeen vaiheen koh-dalla oli vielä haasteissa avoin kohta ”Jokin muu, mikä?”.

Vastausten analysoinnin kannalta ja luotettavuuden paremman arvioinnin kannalta koin paremmaksi valita selkeät kyllä/ei vaihtoehdot kuin asteikon, esimerkiksi 1-5 ja valitse-maan kuinka haasteelliseksi vastaaja koki seuraavan seikan hankkeen kohdalla. Valitetta-van usein suuri osa asteikollisista vastauksista painottuu asteikon keskivälille ja suuri joukko vastauksia, jossa arvosanalla 3 asteikolla 1-5- ei anna kummoista mahdollisuutta analysoida vastauksia suuntaan tai toiseen. Koin paremmaksi vaihtoehdoksi sen, että vastaaja valitsee ne kohdat, jotka oikeasti olivat haasteellisia ja mieluummin avaa niiden merkityksen seuraavan tarkentavan kysymyksen kohdalla.

3.3.6 Koronaviruspandemia – vuoden 2020 musta joutsen

Nassim Talebin esittämän Black Swan -teorian mukaan musta joutsen on metafora yllättä-välle, vaikutuksiltaan laaja-alaisille tapahtumalle, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi.

Mustia joutsenia ovat suuret katastrofit tai muut merkittävät ja yllättävät käänteet, jotka katkaisevat normaalina pidetyn tapahtumain virran. Esimerkkinä tuollaisista tapahtumista voidaan pitää Neuvostoliiton romahdusta, pörssiromahduksia, Tyynen valtameren tsu-namia ja niin edelleen. Mustan joutsenen ilmestymisen jälkeen entinen normaali ei enää pädekään, vaan vallitsevat olosuhteet muuttuvat mahdollisesti pysyvästi.

Viimeisin musta joutsen ilmestyi alkukeväällä 2020, kun Suomea ja maailmaa koetteli Ko-ronaviruspandemia. Kun viruksen tarttuvuus ja vaarallisuus ymmärrettiin, pandemiaan reagoitiin nopeasti niin globaalistikin kuin valtioidenkin tasolla. Valtioiden rajojen sulkemi-set, matkustusrajoituksulkemi-set, kokoontumiskiellot, ravintoloiden sulkemiset ja etätyösuosituk-set vaikuttivat lähes joka alaan. Erityisen raskaat vaikutuketätyösuosituk-set olivat ihmisten liikkumiselle ja yhdessä aikaa viettämiselle perustuvalle matkailu- ja ravintola-alalle. Koronaviruspan-demia rantautui Suomeen maaliskuun loppupuolella, samaan aikaan kun olin laatimassa alueellisiin ruokamatkailuhankkeisiin liittyvää kyselyä. Koska oli selvää, että vaikutukset ruokamatkailuun tulisivat olemaan rajuja, lisäsin kyselyyn vielä kysymyksen aiheeseen liit-tyen: Miten koronaviruspandemian terveydelliset ja taloudelliset seuraukset vaikuttavat hankkeen toimenpiteisiin, etenemiseen tai toteuttamiseen?

3.3.7 Ruokamatkailun tuotesuositukset

Ruokamatkailua kehitettäessä tulisi huomioida Suomen ruokamatkailustrategian mukaiset suositukset. Yksi opinnäytetyöni tavoitteista oli selvittää, miten suosituksia huomioidaan alueellisia ruokamatkailuhankkeita kehitettäessä, joten kysymyksiä suosituksiin liittyen oli saatava mukaan. Kysymyksiä laadittaessa ensimmäisessä versiossa laadin kysymykset monivalintakysymyksiksi, joissa olisi voinut asteikoilta valita miten paljon kutakin suosi-tusta on huomioitu hankkeen kohdalla. Kysymyksen suhteen nousi kuitenkin epäilys vas-tausten luotettavuudesta ja siitä vastaako kukaan olevansa huomioimatta jotakin tiettyä suositusta. Lisäksi monivalintakysymyksellä olisi vaikea saada tarkkaa tietoa siitä, miten mikäkin suositus käytännössä toteutuu hankkeen kohdalla. Kaiken lisäksi kysymys jäi vielä ”irralliseksi” muusta kyselystä eikä sopinut tyylillisesti mukaan.

Toisaalta halusin, että ruokamatkailun tuotesuositukset kävisivät jotenkin kyselystä ilmi eikä vaan avoimella kysymyksellä yleisesti kysyttäisi miten ne on huomioitu hankkeessa.

Vaikka suurin osa niistä olisikin tuttuja vastaajalle, ei ne välttämättä kyselyyn vastatessa

heti tulisi mieleen. Huolellisen kysymysten hiomisten jälkeen sain muodostettua viisi kysy-mystä, joihin oli yhdistettynä tärkeimmät tuotesuosituksiin liittyvät seikat esitettynä siten, että kysymykset ovat itsensä selittäviä ja niihin olisi helppo vastata.

Olen käsitellyt ruokamatkailun tuotesuosituksia aiemmin tässä opinnäytetyössä kohdassa 2.6, joten tässä yhteydessä esitän vain niiden pohjalta luodut kysymykset. Kysymykset ovat seuraavat:

-Suomen ruokamatkailustrategian mukaan ruokamatkailutuotteessa tuli hyödyntää lähi-tuottajia ja alueelle ominaisia raaka-aineita sekä ilmentää lähiympäristöä ja vuodenaikoja.

Paikallisuuteen ja alkuperään liittyvät tarinat ovat myös tärkeitä. Kyettiinkö em. seikkoja hyödyntämään hankkeessanne?

-Digitalisaation myötä internetin, sosiaalisen median ja visuaalisuuden, kuten kuvien ja vi-deoiden, merkitys on korostunut markkinoinnissa. Markkinoitavat tuotteet tulisi myös olla monikanavaisesti ostettavissa ja helposti suositeltavissa. Miten kyseiset seikat on huomi-oitu hankkeenne kohdalla?

-Ruokamatkailun tuotesuositusten mukaan asiakaspolku ja palveluprosessi pitäisi olla alusta loppuun asti mietitty ja kohderyhmän erikoistarpeet palveluun, kielitaitoon ja erikois-ruokavalioihin liittyen huomioitu. Millaisia seikkoja hankkeenne kohdalla tuli mietittäväksi?

-Miten vallitsevat tai nousussa olevat trendit, terveellisyys, ravitsemuksellisuus tai suoma-laiset ravitsemissuositukset vaikuttivat hankkeenne sisältöön?

-Päivitettävässä Suomen ruokamatkailustrategiassa kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat korostetussa roolissa. Miten em. seikat on huomioitu ruokamatkailuhankkeessanne?