5 Kyselyn tulokset
6.4 Opinnäytetyöprosessi ja oman oppimisen arviointi
Opinnäytetyön tekeminen muodostui omalla kohdallani pitkäksi ja vaiherikkaaksi koke-mukseksi. Tarkoitus oli alun perin aloittaa opinnäytetyön kirjoittaminen, kun muut opiske-luun sisältyvät kurssit on suoritettu tai ainakin loppusuoralla. Kaikki kurssit sainkin suoritet-tua ajallaan ja kunnialla. Ongelmaksi muodostui vain se, että kun lähiopetuspäiviä eikä muita suoritettavia kursseja enää ollutkaan, koulu ja opinnäytetyö ikään kuin ”unohtuivat”
ja opinnäytetyön aloittaminen jäi odottamaan sopivaa hetkeä. Työ on ollut koko ajan tar-koitus tehdä, mutta aloittaminen odotti vain sopivaa inspiraatiota ja mielenkiintoista ai-hetta. Työnantajan kanssa kävin keskustelua opinnäytetyöstä ja tiedustelin, olisiko heillä tarvetta opinnäytetyön kaltaiselle projektille, johonkin yrityksen tuotekehitykseen tai muu-hun sellaiseen liittyen, sillä tiesin että opinnäytetöitä on aiemmin usein hyödynnetty asioita selvitettäessä, toimintaohjeita laadittaessa ja toimintoja kehitettäessä. Yrityksen tuotekehi-tyspuolen kanssa kävinkin keväällä 2019 alustavaa keskustelua mielenkiintoisesta, melko pian aloitettavasta kehittämisprojektista ja vaikutti siltä, että opinnäytetyön aihe oli vihdoin löytynyt. Aikaa kului muutama viikko ja Fazer Food Servicesin yrityskauppa Compass Groupille julkistettiin. Tämän seurauksena suuri osa suunnitteilla olleista hankkeista jäädy-tettiin. Kaupan vahvistaminen edellytti vielä EU:n viranomaisen hyväksyntää ja vaikka toi-minta ravintoloissa jatkuikin normaalisti, epävarmuus tulevaisuudesta niin ravintoloiden henkilökunnan ja yrityksen eri osastojen toimintojen kohdalla oli käsinkosketeltavaa. Ku-kaan esimiehistäkään ei tiennyt mitä kauppa tulisi tarkoittamaan. Toiminnot ja työt tulisivat jatkumaan normaalisti, mutta ”odotustilassa”. Tämä tarkoitti kohdallani sitä, että opinnäy-tetyölle oli löydettävä uusi aihe.
Olin seurannut Haaga-Helian moodlessa julkaistavia ja sähköpostitse tulevia opinnäyte-työn toimeksiantoja ja kun huomasin ilmoituksen, jossa haettiin opinnäyteopinnäyte-työn tekijöitä Suomen ruokamatkailuun liittyen, arvelin että tämä voisi olla viimeinkin se, mistä opinnäy-tetyöni voisin laatia. Vaikka aihe ei varsinaisesti ollut ihan tuttu, ei se täysin vieraskaan ollut. Restonomiopiskeluihin sisältyvässä ”tieteellinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät” -opintojaksossa aihetta oli käsitelty ja siihen liittyen projektiryhmätyökin laadittu. Haagassa
Kristiina Havaksen kanssa käydyn keskustelun kanssa jälkeen olin vakuuttunut, että ”alu-eelliset ruokamatkailuhankkeet, niiden tavoitteet ja toteutus”, olisi se aihe, mistä opinnäy-tetyön laatisin.
Opinnäytetyöprojektin aloitinkin varsin reippaasti suorittamalla ONT-ajokortin, laatimalla vertaisarvioinnin aiheeseen liittyvästä opinnäytetyöstä ja tekemällä opinnäytetyösuunnitel-man. Samaan aikaan Haagassa järjestettiin lähiopetuksena kurssit opinnäytetyön laatimi-sesta, siihen liittyvästä tiedonkeruusta ja kirjoittamisesta. Alkuvaiheen voi siis sanoa käyn-nistyneen vauhdikkaasti ja innolla.
Kuten usein käy, niin myös kohdallani alkuinnostuksen jälkeen tahti ja into vähän laantuu.
Mitä enemmän aiheeseen perehtyi ja syventyi, sitä selvemmäksi kävi, että ruokamatkailu ei olekaan ihan pieni ja nopeasti ja kevyesti käsiteltävä aihe. Tietoperustan kirjoittaminen eteni kyllä, mutta vain hieman verkkaisemmin kuin alun perin olin aikonut. Monen muun aikuisen monimuoto-opiskelijoiden tapaan kyse on tasapainoilusta ja resurssien jakami-sesta opinnäytetyön tekemisen, työelämän, perhe-elämän, harrastusten ja vapaa-ajan kesken. Kaikki tulee huomioida, välillä priorisoidaan yhtä osa-aluetta ja välillä sitten toista.
Omalla kohdallani päädyin siihen, että keskityn kirjottamiseen viikonloppuisin, sillä koin sil-loin pystyväni keskittymään siihen paremmin ja kirjoittaminen olevan tehokkaampaa kuin väsyneenä iltaisin työpäivän jälkeen, lasten läksyjen tarkistamisen ja ruoan laittamisen lo-massa. Toki välillä, kun virtaa tuntui riittävän, kirjoittelin myös iltaisin.
Tärkeäksi seikaksi muodostui myös kirjoituspaikan valinta. Alkuvaiheessa istuskelin läp-pärin kanssa keittiön pöydän ääressä, mutta muutaman viikon jälkeen huomasin, että häi-riötekijöitä oli liiaksi ja kirjoittamisen hyvän flown katketessa, johonkin ”turhaan” kysymyk-seen tai keskeytykkysymyk-seen, uudelleen käyntiin pääsemisessä meni taas aikaa. Kirjastoon tms. lähteminen ei kuitenkaan ollut mielestäni hyvä vaihtoehto, sillä olin jo ihan tarpeeksi pois kotoa jo muutenkin. Sopivan kirjoituspaikan etsiskelyn jälkeen sain itselleni tehtyä kir-joitussopen takkahuoneen kulmalle. Tämä osoittautui hieman rauhallisemmaksi paikaksi, vaikka taustamelulta ei voinutkaan kokonaan välttyä.
Mielenkiintoinen seikka minkä huomasin, oli se, että opinnäytetyön laatiminen oli koko opinnäytetyöprosessin ajan läsnä, joko mielihyvänä kirjoittamisen edistyessä, tai ahdis-tava tunteena, kun tekeekin jotain muuta. Toki pystyin nauttimaan matkan varrelle osu-neista ilon aiheista, kuten poikani rippijuhlista, mutta kaiken järjestelyjen ja loppusiivouk-sien jälkeen mieltä kalvoi kuitenkin pieni huono omatunto siitä, että taas oli mennyt viikon-loppu ilman opinnäytetyön edistymistä. Mutta asioiden priorisoinnista kuitenkin on kyse ja totuuden nimessä on sanottava, että vaikka opinnäytetyön valmiiksi saaminen on koko
ajan ollut tarkoituksenani, ei se kuitenkaan ole ollut prioriteettilistan kärkipaikalla kuin het-kittäin, silloin kuin siihen on ollut mahdollisuus. Tämän toki osoittaa opiskeluille kaksi ker-taa haettua jatkoaikakin.
Kevät-kesä-syksy 2020 oli melkoista vuoristorataa. Töissä vuoden alkupuolisko kiireisintä aikaa ravintolan historiassa. Asiakasmääräennätyksiä rikottiin monta kertaa ja tuntui siltä, että työpäivän jälkeen kotiin päästessä, ei opinnäytetyön suhteen ollut enää mitään annet-tavaa. Pieni pelko alkoi nousemaan, että mahdanko saada työtä ikinä valmiiksi, kun aikaa ja virtaa ei vain yksinkertaisesti tunnu olevan ja kirjoittaminen edistyy hitaasti ja hammasta purren. Tilanne muuttui totaalisesti maalis-huhtikuussa, kun koronaviruspandemia saapui Suomeen. Matkustusrajoitukset, ravintolaliiketoiminnalle asetetut rajoitukset, etätyösuosi-tukset, yleinen pelon lietsonta ja päivittäin julkaistavat uutiset taudin leviämisestä ja uu-simmista tartuntatilastoista aiheuttivat matkailu- ja ravintola-alalle ennennäkemättömät vaikutukset. Tämä kävi selväksi myös ravintolassamme, Keilaniemen business-alueella toimivassa lounaspaikassa. Seurasimme sivusta, kun asiakkainamme käyvät, toimistojen työntekijät kantoivat työkoneitaan ja työtuolejaan kotiin ja siirtyivät etätöihin kotikonttorei-hin. Tässä vaiheessa tuli selväksi, että asiakasmäärien pudotus tulisi olemaan radikaalia ja jotain olisi tehtävä nopeasti. Koko henkilökuntamme lomautettiin 25.3.2020 alkaen ja ravintola suljettiin monen muun tavoin ”toistaiseksi”. Yhtäkkiä aikaa opinnäytetyön tekimi-selle olikin reilusti.
Tietoperustan kirjoittaminen oli maalis-huhtikuuhun mennessä edennyt melko hyvin, vaik-kakin hitaasti, mutta se mikä oli jäänyt odottamaan, oli Webropol-ohjelmalla laadittavan kyselyn tekeminen. En ollut ohjelmaa käyttänyt, mutta Webropol osoittautui onneksi niin helppokäyttöiseksi ja loogiseksi sekä selkeillä ohjeilla varustetuksi, että sen käyttäminen oli mukavaa ja helppoa, muutamaa teknistä vikaa lukuun ottamatta. Niiden kohdalla Webropolin asiakastuki auttoi melko nopeasti. Koulussa opiskeltu, edellä mainitsemani,
”tieteellinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät” -kurssin avulla olin saanut perustiedot tutki-muksen tekemisestä, mutta jouduin silti aiheeseen perehtymään lisää, jotta kyselystä sai-sin edes jollakin asteella tieteellisesti pätevän. Kyselyn laadin tutkimusongelman näkökul-masta miettien keinoja, joilla saisin laadittua tarpeeksi monipuolisen kyselyn, jolla kaikki tarvittavat tiedot saataisiin kerättyä. Kyselyn laatimisessa meni aikaa useita viikkoja ja lo-pullisen version aikaansaamiseen useita eri versioita. Versioita työstettiin ja hiottiin pit-kään ja suurena apuna siinä työssä olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Kristiina Ha-vas ja Kristiina Adamsson, jotka antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia aina seuraa-vaa versiota varten. Koska tiedän, että pitkään yhtä asiaa työstäessä, siihen helposti so-keutuu, eikä asiaa osaa välttämättä enää nähdä objektiivisesti, päätin vielä ennen lopulli-sen version lukkoon lyömistä testata kyselyä ja pyytää kommentteja siitä Haaga-Helian
ammattikorkeakoulussa opiskelevilta opiskelukavereiltani sekä työkollegoiltani. Huomioin heiltä saamani palautteen ja tein tarpeelliseksi katsomani muutokset. Kyselyn laatiminen osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi projektiksi, joka alkoi tutkimustyöllä ruokamatkailuun liittyen ja seurasi selvitystyöllä kvalitatiivisen tutkimuksen tekemiseen liit-tyen. Lopputulemaan olen tyytyväinen. Valmiin kyselyn lähetin vastaanottajille toukokuun alussa ja silloin päättyi tavallaan yksi pitkään jumpattu vaihe opinnäytetyöstä. Oli mahdol-lista hengähtää hetken ja ottaa vähän rauhallisemmin.
Tuo hengähdystauko venähtikin sitten hetken arvioitua pidemmäksi. Toukokuussa kou-luissa siirryttiin etäopetukseen ja kotona olikin sitten minun lisäksi myös lapset. Tämä tar-koitti nuoremman lapsen kohdalla etäopiskelun aloittamisen harjoittelua, eri opetusalusto-jen opettelua ja läksyopetusalusto-jen ja muiden annettuopetusalusto-jen tehtävien tekemisen valvomista. Ruoka-huolto piti hoitaa myös päiväsaikaan ja niin edelleen. Opinnäytetyötä koitin alkuvaiheessa vielä työstää väkisin eteenpäin, mutta paras motivaatio oli kateissa ja kirjoittaminen rikko-naista toistuvien keskeytysten myötä. Koen kuitenkin olleeni jossain määrin onnekas, sillä minulla oli mahdollisuus olla kotona läsnä tuona haasteellisena aikana ja tarvittaessa aut-taa koulunkäynnin kanssa. Sain kuitenkin lueskeltua kyselyyn saatuja vastauksia sekä hoidettua vastaamismuistutuksia niille, joilla vastaaminen tekemättä. Vastausten purkami-sen päätin aloittaa sitten ”myöhemmin”.
Myöhemmin oli sitten tässä tapauksessa kesän jälkeen. Säiden puolesta upea kesä vie-rähti nopeasti ulkomaalaushommissa, kotimaan matkailun parissa ja karanteenilaisten kauppareissuja hoitaen. Monella tapaa haasteellinen kesä oli kuitenkin kokonaisuutena upea, valitettavasti opinnäytetyön kirjoittaminen vain ei edennyt laisinkaan. Jotain kuiten-kin aivoihin oli jäänyt ”tausta-ajolle,” sillä kun vihdoin taas elokuun alkupuolella palasin tie-tokoneen ääreen jatkamaan kirjoittamista, jonkinnäköinen hahmotelma siitä, miten alkaisin hankkeiden vastauksia purkamaan ja käsittelemään, oli jo valmiina. Huomasinkin, että jos-kus tuollainen ”luppoaika” jolloin ei aktiivisesti, esimerkiksi tee tehtäviä tai kirjoita tekstiä, on se aika, jolloin jotain kuitenkin muhii ja ajatus jostain valmiimmasta kypsyy. Toki aina ei asiat ihan niin etene.
Elokuussa ravintolamme avattiin tauon jälkeen ja palasin takaisin työn ääreen, mutta asi-akkaistamme vain valitettavan harva palasi. Suuri osa rakennuskompleksissa työskentele-vistä hoiti työtehtävänsä edelleen etänä kotitoimistoltaan. Monella yrityksellä oli edelleen voimassa etätyösuositus tai suoranainen kielto tulla konttorille. Oli selvä, että syksystä tu-lisi haasteellinen ja ravintolan liiketoiminnan kannattavaksi saamiseksi otu-lisi tehtävä paljon töitä. Ruokamatkailusta kirjoittaminen ja asiaan perehtyminen oli muutoinkin pistänyt jo
al-kukeväästä miettimään, että mitenköhän matkailuelinkeino ja ravitsemusliiketoiminta mah-taa pärjätä, mikäli koronaviruspandemia pitkittyy. Kansainvälisiä matkailijoita kun ei ollut tulossa ja suomalaiset ovat perinteisesti matkustaneet mieluummin ”etelän lämpöön” kuin lähteneet Suomea kiertelemään. Pisti silloin miettimään kansantaloudellista näkökulmaa ja pohtimaan sitä, miten paljon Suomesta kannetaan rahaa ulos noilla lomamatkoilla ja mi-ten paljon töitä tehdään ja rahaa käytetään sen eteen, että matkailijoita saadaan ulko-mailta Suomeen. Millaisia markkinointitoimenpiteitä ja kampanjoita voitaisiin tehdä, että suomalaiset hyödyntäisivät vielä paremmin kotimaansa palveluita? Miten asialle saisi vielä enemmän valtakunnallista näkyvyyttä? Edellä mainittujen asioiden eteen tehdään jo val-tava määrä töitä, mutta jotenkin silti tuntuu siltä, että suurelle yleisölle asia on silti jäänyt jotenkin vieraaksi. Tuntuu vähän samalla tavoin turhauttavalta kuin ruokatuotannon suh-teen se, että EU:n tuotteet ovat samalla viivalla ja kansallisia tuotteita ei tulisi suosia. Jout-senlippu tuntuu merkitsevän yhä harvemmalle mitään. Halpuuttaminen ja halvemmat tuontielintarvikkeet tuntuu olevan se pääjuttu. Samapa kai se, jos juusto tulee Saksasta ja pakastemarjat Puolasta, kunhan ne vain ovat vähän halvempia. Ekologisuus, vastuulli-suus, kestävä kehitys ja hiilijalanjälki ovat kauniita sanoja.
Asiakasmäärien ollessa maltillisia työpäivän jälkeen jäi voimia vielä kirjoitella opinnäyte-työtä ja edistymistä tapahtui ihan mukavaa vauhtia. Hankkeiden esittelyt, kohdattujen haasteiden kokoaminen ja ruokamatkailun tuotesuositusten huomioiminen tuli kirjoitettua aika nopeasti. Asiaa auttoi myös se, että työn loppuosan rakenne oli jo kesän aikana mu-hinut valmiiksi. Oli kuitenkin selvää, että työpaikalla tilanne ei voi jatkua samaan malliin.
Vaikka henkilöstömäärämme oli hyvin maltillinen jo elokuussa ravintolaa avatessa, sitä oli kuitenkin liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulmasta liikaa. Osa työntekijöistä joudut-tiin jälleen valitettavasti lomauttamaan ja meille työmaalle jääneille tekemistä jäi vähin-täänkin riittävästi. Itse pidän työnteosta ja pitkän päivän tekeminen ja työmäärän kasvami-nen ei haitannut. Ymmärsin tilanteen hyvin ja olisin itse tehnyt samat ratkaisut. Ravintola-maailmassa on tällä hetkellä äärimmäisen raaka peli. Kyseessä on ravintoloiden ”henkiin-jäämisestä”. Olen kesän ja syksyn aikaan useaan otteeseen miettinyt sitä, miten rankkaa tällä hetkellä on olla yrittäjänä ravintola-alalla. Yrittäjyys ylipäätään vaatii tietynlaista epä-varmuuden sietokykyä, mutta tällä hetkellä sitä koetellaan turhankin kovasti. Tätä tekstiä isänpäivänä 2020 kirjoittaessa, näen tilanteen siten, että tämänhetkinen pääprioriteettini on pitää ravintola pystyssä ja taata oman työpaikkani lisäksi niiden työpaikka, jotka ovat lomautettuina. Työtunteja en tällä hetkellä laske ja tavoite on selkeä. Toinen päätavoit-teeni on huolehtia perheen ja läheisten hyvinvoinnista. Nuoremman lapsen koululta juuri tulleen viestin mukaan, osa koulun luokista laitetaan huomisesta lähtien koronakarantee-niin. Nämä ovat jännittäviä ja mielenkiintoisia aikoja, eikä välttämättä positiivisessa mie-lessä.
Opinnäytetyöprosessini on ollut siis pitkä ja vaiherikas ja saapunut nyt päätökseen. Työtä voisi vielä hioa vielä lisää, työn keventäminen vaatisi tekstiä tasapainottamaan havainnol-listamismateriaalia, kuvia ja taulukoita, mutta tässä tilanteessa katson tehneeni sen minkä voin. Jaksamisen ja ajallisten resurssien ollessa rajallisia, tämä oli nyt tässä.
Opinnäytetyöprosessin aikana perehdyin ruokamatkailuun ja siihen liittyen eri maakuntien ruokakulttuureihin. Selvitin sen, mitä kvalitatiivisen tutkimuksen tekemisessä tulee huomi-oida sekä opin käyttämään Webropol-ohjelmaa ja laatimaan sen avulla mielestäni asiansa ajavan kyselylomakkeen. Kaikilta ei vastauksia valitettavasti tullut. Parhaani koitin tehdä sen asian suhteen useamman muistutussähköpostin ja henkilökohtaisen puhelukierroksen avulla. Ehkäpä vielä helpommin täytettävä lomake olisi lisännyt vastaajien määrää, mutta olisi kenties toisaalta vähentänyt saadun sisällön syvyyttä. Ruokamatkailun käsite, sisältö ja merkitys sekä ylipäätään kotimaisen matkailun merkitys aukesi työn myötä ihan uudella tavalla, samoin kuin alueen sijainnin ja ympäristön ja ruoanvalmistustapojen merkityksen alueelle ominaisen ruokakulttuurin syntymisessä ja toisaalta mahdollisuuksissa siitä, mitä uutta alueella voitaisiin kehittää ja miten sen imagoa kohottaa. Tästä hyvänä esimerkkinä D.O.Saimaa, jonka kaltaisia sertifikaatteja olisi mielenkiintoista nähdä laajemminkin, kun-han ne ovat riittävän laadukkaasti ja tarpeeksi vaativin kriteerein laadittu. Saaduissa vas-tauksissa koettiin tärkeäksi yhteistyö eri tahojen ja toimijoiden välillä. Ruokamatkailun alueprofiileihin tutustuessa on mielenkiintoista huomata miten eri tilanteessa ruokamatkai-lun kehittämisessä ja markkinoinnissa mennään. Mielenkiinnolla odotan mitä tulevaisuus tuo mukanaan.
Lähteet
Adamsson, K., Havas, K., & Sievers, K. 2015a. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustra-tegia 2015-2020. Luettavissa: http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/ruokamatkailustrate-gia_2015-2020/#pid=4. Luettu: 2.11.2019.
Adamsson, K., Havas, K., & Sievers, K. 2015b. Suomen ruokamatkailun tuotesuositukset 2016. Luettavissa: http://hungryforfinland.fi/sites/hungryforfinland.fi/files/RM_tuotesuosi-tus_netti_high_7.1.2015.pdf. Luettu: 24.11.2019.
Ahlman. Parasta pöytään Pirkanmaalta. Luettavissa: https://ahlman.fi/hankkeet/parasta-poytaan-pirkanmaalta/. Luettu: 24.4.2020.
Altia Industrial 2020. Koskenkorvan tehdas. Luettavissa: https://www.altiaindust-rial.com/fi/koskenkorvan-tehdas. Luettu: 21.4.2020.
Arktiset Aromit ry 2018. Luonnontuotteiden vientiedellytysten ja matkailukytkennän kehit-täminen II 2017.2018. Luettavissa: https://www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/fid/3675. Lu-ettu: 1.6.2020.
Businessfinland 2018. Ruokamatkailu. Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/suoma-laisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/ruokamatkailu/.
Luettu: 11.1.2020.
Cambridge University Press 2020. Dictionary – Strategic partnership. Luettavissa:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/strategic-partnership. Luettu:
18.1.2020.
Croce, E. & Perri, G. 2017. Food and wine tourism: integrating food, travel and terroir.
CABI. Wallingford, Oxfordshire.
D.O.Saimaa 2020. D.O.Saimaa-merkin hakukriteerit elintarvike- ja ruokatuotteille. Luetta-vissa: https://www.dosaimaa.fi/fi/page/44. Luettu 12.4.2020.
Everett, S. 2016. Food & Drink Tourism. Principles & practice. Sage Publications Ltd. Lon-don.
Fazer Food Services 2018. Future Food Trend Report 2019. Luettavissa:
https://mb.cision.com/Public/964/2626950/be9af2be37c41b88.pdf. Luettu: 10.11.2019
Haaga-Helia 2018. Raportointi ja opinnäytetyö Haaga-Heliassa. Opinnäytetyökoordinaat-torit. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy.
Hall, C.M., Sharples, M., Mitchell, R., Macionis, N. & Cambourne, B. 2003. Food tourism around the world. Development, management and markets. Oxford. Butterford-Heine-mann.
Hartikainen, K. 2019. Berliinin Grune Woche -ruokamessujen pääkumppanuus tuotti tu-losta. Luettavissa: https://www.mtk.fi/-/berliinin-gr%C3%BCne-woche-ruokamessujen-p%C3%A4%C3%A4kumppanuus-tuotti-tulosta. Luettu: 29.4.2020.
Havas, K. & Jaakonaho, K. 2013. Evästä matkailuun. Luettavissa: http://www.e-jul-kaisu.fi/haaga-helia/evasta_matkailuun/#pid=1. Luettu: 26.1.2020.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Helsinki.
Heinonen, J. 9.3.2020. Kymenlaaksolaista ruokakulttuuria kehittämässä. Luettavissa:
https://eventolehti.fi/artikkelit/kymenlaaksolaista-ruokamatkailua-kehittamassa/. Luettu 17.4.2020.
Hungry for Finland 2016. Työpajojen tulokset. Luettavissa: http://hungryforfinland.fi/tyopa-jojen-tulokset. Luettu: 12.4.2020.
Hungry for Finland 2017a. Suomen ruokamatkailun yhtenäinen tarina. Luettavissa:
http://hungryforfinland.fi/suomen-ruokamatkailun-yhtenainen-tarina. Luettu:19.2.2020.
Hungry for Finland 2017b. Hungry for asiakkaat. Luettavissa: http://hungryforfinland.fi/asi-akkaat. Luettu: 18.1.2020.
Hungry for Finland 2017c. Hungry for alueprofiilit. Luettavissa: http://hungryforfin-land.fi/alueprofiilit. Luettu: 12.4.2020.
Hungry for Finland. Hungry for strategiset kumppanit. Luettavissa: http://hungryforfin-land.fi/strategiset-kumppanit. Luettu: 19.1.2020.
Hämeen liitto 2020. Visit Häme Häme- onnellisten ihmisten sydänmaa!. Luettavissa:
https://visithame.fi/. Luettu: 23.4.2020.
Kalliomäki, A. 2014. Tarinallistaminen: Palvelukokemuksen punainen lanka. Talentum.
Helsinki.
Kallunki, E. 3.9.2018. Ruoka ratkaisee matkakohteen yhä useammin, mutta Suomessa vasta heräillään mielikuvilla markkinoimiseen – Meillä on insinöörimäinen tapa kuvata matkailutuotteita. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10384415. Luettu: 4.5.2020.
Kananen, J. 2018. Pohjois-Karjala-projekti oli kansanterveydellinen menestystarina, joka ei voisi toistua. Luettavissa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/pohjois-karjala-projekti-oli-kansanterveydellinen-menestystarina-joka-ei-voisi-toistua. Luettu:
14.4.2020.
Kiviranta, T. 2018. Varsinais-Suomi on Suomen vilja-aitta – puhdasta viljaa riittää maail-mallekin. Luettavissa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.318410. Luettu 18.4.2020.
KvaliMOTV 2018. Sisällönanalyysi. Luettavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaope-tus/kvali/L7_3_2.html. Luettu: 22.5.2020.
Kyrö Distillery Company 2020. Tuotteet. Luettavissa: https://kyrodistillery.com/fi/tuotteet/.
Luettu: 21.4.2020.
LAB8 2019. 8 FOOD TRAVEL TRENDS to do something about. Luettavissa:
http://www.lab8.fi/files/2019/01/Trendiraportti-eng7-1.pdf. Luettu: 17.10.2020.
Lahti Region 2016. Tahtoa ja tekemistä! Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumastrategia 2025. Luettavissa:
https://visitlahti.fi/filebank/12145-Tahtoa_ja_Teke- mista%CC%88_Pa%CC%88ija%CC%88t-Ha%CC%88meen_matkailu-_ja_tapahtuma-strategia_2_2025__pp-esitys_(003)%5B1%5D.pdf. Luettu: 24.4.2020.
Lööw, M. 2002. Onnistunut projekti – projektijohtamisen ja -suunnittelun käsikirja. Helsinki.
Tietosanoma Oy.
Maa- ja metsätalousministeriö. 2013. Ruoka elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua.
Luettavissa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/ruoka-elamyksel-liseksi-osaksi-suomen-matkailua. Luettu: 26.1.2020.
Matkailun edistämiskeskus 2014. Modernit humanistit- työkirja. Luettavissa: http://www.e-julkaisu.fi/mek/visit_finland-modernit_humanistit/#pid=5. Luettu: 18.1.2020.
MTV Uutiset 2019. Mitä yhteistä on Parman kinkulla, fetajuustolla ja karjalanpiirakalla?
Suomalaisherkuista povataan vientivaltteja maailmalle. Luettavissa: https://www.mtvuuti- set.fi/makuja/artikkeli/mita-yhteista-on-parman-kinkulla-fetajuustolla-ja-karjalanpiirakalla-suomalaisherkuista-povataan-vientivaltteja-maailmalle/7200752#gs.6y5mal. Luettu:
5.11.2020
ProAgria 2019. Parasta pöytään Pirkanmaalla – lähiruokaa jokaiseen päivään. Luetta-vissa: https://www.proagria.fi/hankkeet/parasta-poytaan-pirkanmaalla-lahiruokaa-jokai-seen-paivaan-6813. Luettu: 24.4.2020.
Raappana, P. 2019. Näkökulmia raja-alueiden kehittämiseen. Luettavissa: https://kare-liacbc.fi/fi/nakokulmia-raja-alueiden-kehittamiseen. Luettu: 4.5.2020.
Rummukainen, A. 80-vuotias tilallinen Pohjois-Karjala projektista: Ilman sitä olisin ollut nurmen alla jo monta kymmentä vuotta. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8360974. Lu-ettu: 15.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2000. Kymenlaakson ruuissa kohtasivat itä ja länsi. Luettavissa:
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/kymenlaakson-ruuissa-kohtasivat-ita-ja-lansi. Luettu 17.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2013. Ruuan vuodenajoista enemmän irti ruokamatkailulle. Luetta-vissa: https://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruuan-vuodenajoista-enemman-irti-ruokamatkai-lulle. Luettu: 10.11.2019.
Ruokatieto Yhdistys ry 2019. Vaikutteita idästä ja lännestä. Luettavissa: https://www.ruo- katieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koos-tuu/vaikutteita-idasta-ja-lannesta?theme=ruokatietofi. Luettu 4.5.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020a. Etelä-Savo. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakult-tuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/etela-savo. Luettu: 23.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020b. Etelä-Karjala. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruoka-kulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/etela-karjala. Luettu: 23.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020c. Ahvenanmaa. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruoka-kulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/ahvenanmaa. Luettu: 23.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020d. Varsinais-Suomi. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruo-kakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/varsinais-suomi. Luettu: 23.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020e. Uusimaa. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakult-tuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/uusimaa. Luettu: 23.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020f. Satakunta. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakult-tuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/satakunta. Luettu: 14.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020g. Pohjois-Savo. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruoka-kulttuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/pohjois-savo. Luettu: 14.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020h. Pohjois-Karjala. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruo-kakulttuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/pohjois-karjala. Luettu: 15.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020i. Lappi. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakult-tuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/lappi. Luettu 16.4.2020.
Ruokatieto Yhdistys ry 2020i. Lappi. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakult-tuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/lappi. Luettu 16.4.2020.