6. TULOKSET
6.4. Regressioanalyysit
Perheomistus
Perheomistuksen yhteyttä yritysten velkaisuuteen testattiin lineaarisilla regressioanalyyseillä.
Hypoteesia H1 testattiin ensin mallilla, jossa selittävänä tekijänä oli ainoastaan perheomistus.
Aiemmin esitetyn mukaan velkaisuutta on mitattu yrityksen kokonaisvelkaisuutena sekä pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten velkojen velkaisuutena. Ensimmäinen malli oli seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 perheomistusit + εit
Seuraavassa taulukossa 9 nähdään ensimmäisen mallin tulokset. Mallin mukaan perheomistuksella on negatiivinen yhteys yritysten velkaisuuteen. Malli osoittaa negatiivisen yhteyden sekä kokonaisveloilla että lyhytaikaisilla veloilla mitatulle velkaisuudelle. Tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Sen sijaan malli ei anna tilastollisesti merkitsevää tulosta pitkäaikaisilla veloilla mitattuun velkaisuuteen. Malli sopii aineistoon (F = 12,478, p = 0,000), mutta olemattoman selitysasteen vuoksi ei juuri yksin selitä yritysten velkaisuutta (R2
= 0,003).
Taulukko 9: Lineaarisen regressioanalyysin tulokset perheomistuksen yhteydestä yritysten velkaisuuteen.
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka
Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Vakio 0,537 0,000 *** 0,145 0,000 *** 0,375 0,000 ***
Perheomistus -0,030 0,000 *** 0,01 0,112 -0,390 0,000 ***
F-arvo 12,478 0,000 *** 2,533 0,112 39,470 0,000 ***
Korjattu selitysaste R2 0,003 0,000 0,009
Havaintojen lukumäärä 4396 4516 4382
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Seuraavaksi hypoteesia H1 testattiin mallilla, johon on lisätty tutkimuksessa käytetyt kontrollimuuttujat. Kontrollimuuttujien tarkoituksena on parantaa tutkimuksen luotettavuutta, jotta pystytään tarkemmin osoittamaan, millainen yhteys perheomistuksella on yritysten velkaisuuteen. Samaa mallia on käytetty yrityksen kokonaisvelkaisuuden sekä pitkä- että lyhytaikaisen velkaisuuden tutkimiseen. Toinen malli on seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 perheomistusit + β2 kokoit + β3 ikäit + β4 aineellinen omaisuus it + β5 kannattavuusit + β6 kasvuit + β7 maksuvalmiusit + β8 toimialait + β9 korkotasoit + β10 bktit + εit
Seuraavassa taulukossa 10 on esitetty toisen mallin tulokset.
Taulukko 10: Lineaarisen regressioanalyysin tulokset perheomistuksen yhteydestä yritysten velkaisuuteen, kun malli sisältää kontrollimuuttujat.
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka
Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo
Korjattu selitysaste R2 0,530 0,343 0,470
Havaintojen lukumäärä 2154 2176 2160
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Negatiivinen yhteys perheomistuksen ja velkaantumisen välillä säilyi kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen. Negatiivinen yhteys on havaittavissa sekä yrityksen kokonaisvelkaisuudella että lyhytaikaisella velkaisuudella mitattuina ja tulokset ovat
tilastollisesti erittäin merkitseviä. Kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen perheomistuksen lievä positiivinen yhteys pitkäaikaiseen velkaisuuteen vahvistui tilastollisesti merkitseväksi 5 prosentin riskitasolla (p = 0,038). Fisherin F-testin mukaan malli sopii aineistoon ja lisätyt kontrollimuuttujat nostavat mallin selitysasteen 53,0 prosenttiin. Perheomistuksella on negatiivinen yhteys yritysten velkaisuuteen kokonaisvelkaisuudella mitattuna, mikä tukee hypoteesia H1. Tulosten perusteella todetaan, että perheomistus vähentää yrityksen velkaisuutta.
Tuloksen perusteella perheyritysten velkaisuus on alhaisempaa muihin yrityksiin verrattuna.
Agenttiteorian valossa tulosta voidaan tulkita siten, että perheomistus lisää velkaantumisen agenttikustannuksia, minkä näkyy perheyritysten muita alhaisempana velkaisuutena. Tulos tukee agenttiteorian ajatusta agenttiongelmien syntymisestä omistajien ja sijoittajien välille.
Myers ym. (1984) mukaan pieniin ja yksityisiin yrityksiin liittyvä suurempi informaatioasymmetria sekä omistajiin kytkeytyvät moral hazard -ongelmat synnyttävät agenttikustannuksia omistajien ja sijoittajien välille. Näin ollen suuremmat agenttikustannukset näkyvät perheyritysten muita alhaisempana velkaisuutena. Tradeoff -teorian tulkinta perheomistuksen negatiivisesta yhteydestä velkaisuuteen on samansuuntainen.
Teorian mukaan perheyritysten muita yrityksiä alhaisempi velkaisuus kertoo suuremmista informaatioasymmetria- sekä agenttikustannuksista.
Perheomistuksen negatiivinen yhteys yritysten velkaisuuteen on todettu aiemmin mm. Gallo ym. (1996) ja Mishra ym. (1999) tutkimuksissa. Gallo ym. (1996) mukaan perheyritysten alhaisempaa velkaisuutta voidaan selittää perheyrittäjien korkeilla henkilökohtaisilla ja sosiaalisilla konkurssikustannuksilla. Yrityksen konkurssiriski, mitä velkaantuminen kasvattaa, voi edustaa perheomistajille niin suurta taloudellista ja sosiaalista riskiä, jota yrittäjät eivät haluta kohdata. Tämä rajoittaa perheyritysten velkaantumista. Mishra ym.
(1999) päätelmä oli samansuuntainen. Perheyrityksissä halutaan kontrolloida riskiä, minkä seurauksena velkaannutaan vähemmän (Mishra ym. 1999).
Kokonaisvelkaisuuden lisäksi negatiivinen yhteys havaittiin lyhytaikaisilla veloilla mitattuun velkaisuuteen. Perheomisteiset yritykset käyttivät siis vähemmän lyhytaikaista velkaa rahoitusrakenteessa kuin muut yritykset. Kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen perheomistuksen lievä positiivinen yhteys pitkäaikaisilla velloilla mitattuun velkaantumiseen vahvistui tilastollisesti merkitseväksi 5 prosentin riskitasolla (p = 0,038). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka perheyritysten kokonaisvelkaisuus on muita yrityksiä alhaisempi, käyttävät ne
suhteellisesti enemmän pitkäaikaista velkaa muihin yrityksiin verrattuna. Tutkimuksessa perheomistus lisäsi pitkäaikaisten velkojen suhteellista osuutta.
Pitkäaikaisille veloille vaaditaan lähes poikkeuksetta vakuuksia. Tämä voi merkitä sitä, että perheyrityksiltä vaaditaan vakuuksia lainanoton yhteydessä. Tai toisaalta sitä, että perheyrityksillä on tarjota vakuuksia yrityksen lainoille. Tuloksista voidaan todeta, että perheyrityksissä aineellinen omaisuus lisäsi velkaisuutta muita yrityksiä enemmän. Havainnot aineellisen omaisuuden positiivisesta yhteydestä velkaisuuteen antavat viitteitä siitä, että perheyrityksissä aineellista omaisuutta käytetään enemmän pitkäaikaisten lainojen vakuuksina.
Kontrollimuuttujien osalta yrityksen koko tai ikä eivät lisänneet velkaisuutta, kuten monissa tutkimuksissa on osoitettu. Tämä voi olla perheomistuksesta aiheutuva ero. Tulosten mukaan, mitä suurempi perheyritys on, sitä vähemmän velkaantunut se on. Tuloksista voidaan havaita, että iän, kannattavuuden ja kasvun osalta perheyritykset näyttävät noudattavan pecking order -teoriaa. Teorian mukaan, mitä vanhempi ja kannattavampi yritys on, sitä vähemmän sillä on tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Edelleen teorian mukaan kasvulla on positiivinen yhteys velkaisuuteen, sillä teorian mukaan yritykset ottavat velkaa vasta sitten, kun sisäinen rahoitus ei riitä. Nämä havainnot ovat samansuuntaisia Poutziourisin (2001) espanjalaisia perheyrityksiä koskevan tutkimuksen kanssa. Poutziourisin mukaan perheyritykset ovat riippuvaisia sisäisestä tulovirrasta niiden rajallisempien rahoitusvaihtoehtojen sekä ulkopuolisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi. Poutziouriz toteaa myös, että perheomisteiset yritykset eivät ole halukkaita uusien omistajien tuomasta omanpääoman ehtoisesta rahoituksesta, sillä se heikentäisi perheen kontrollia ja valtaa. Toimialalla ei näyttäisi olevan merkitystä perheyrityksen velkaantumiseen, sillä toimialojen kesken tulokset olivat samansuuntaisia niiden toimialojen kesken, jotka saivat tilastollisesti merkitsevän tuloksen.
Kansainvälisyys
Kansainvälisyyden yhteydestä yritysten velkaisuuteen muodostettiin kaksi, toisilleen vastakkaista hypoteesia keskeisten teorioiden ja aiempien tutkimusten ristiriitaisuuden vuoksi.
Kansainvälisyyden ja velkaantumisen välistä yhteyttä tutkittiin perheomistuksen tavoin kahdella eri mallilla. Ensimmäinen malli sisälsi ainoastaan kansainvälisyyden velkaantumista selittävänä tekijänä. Malli oli seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 kansainvälisyysit + εit
Seuraavassa taulukossa 11 on tämän mallin tulokset.
Taulukko 11: Lineaarisen regressioanalyysin tulokset kansainvälisyyden yhteydestä yritysten velkaisuuteen.
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Vakio 0,516 0,000 *** 0,145 0,000 *** 0,353 0,000 ***
Kansainvälisyys-aste 0,104 0,000 *** 0,144 0,000 *** -0,029 0,086 * F-arvo 18,998 0,000 *** 71,521 0,000 *** 2,943 0,000 ***
Korjattu selitysaste R2 0,004 0,014 0,000
Havaintojen lukumäärä 4723 4816 4705
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Tuloksista havaitaan, että kansainvälisyydellä on positiivinen yhteys yritysten velkaisuuteen.
Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,000) ja tukee siten hypoteesia 2b. Vastaava tulos saadaan pitkäaikaiselle velkaisuudelle. Tulosten mukaan kansainvälisyydellä on positiivinen yhteys yritysten pitkäaikaisilla veloilla mitattuun velkaisuuteen. Sen sijaan kansainvälisyydellä on negatiivinen yhteys lyhytaikaisilla veloilla mitattuun velkaisuuteen.
Tämä tulos on merkitsevä vasta 10 % riskitasolla. Malli sopii aineistoon (F = 18,998, p = 0,000), mutta mallin selitysaste jää lähelle nollaa (R2 = 0,004).
Seuraavaksi testattiin kansainvälisyyden ja velkaantumisen yhteyttä mallilla, johon on lisätty tutkimuksessa käytettävät kontrollimuuttujat. Kansainvälisyyden ja velkaantumisen yhteyttä koskeva toinen malli on seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 kansainvälisyysit + β2 kokoit + β3 ikäit + β4
aineellinen omaisuus it + β5 kannattavuusit + β6 kasvuit + β7 maksuvalmiusit + β8
toimialait + β9 korkotasoit + β10 bktit + εit
Seuraavassa taulukossa 12 on mallin tulokset.
Taulukko 12: Lineaarisen regressiomallin tulokset kansainvälisyyden yhteydestä yritysten
Korjattu selitysaste R2 0,524 0,336 0,459
Havaintojen lukumäärä 2367 2390 2373
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Tuloksista havaitaan, että kansainvälisyyden ja velkaantumisen välinen positiivinen yhteys säilyi kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen, kun velkaisuutta mitataan yritysten kokonaisvelkaisuudella tai pitkäaikaisilla veloilla. Tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Sen sijaan kansainvälisyyden ja lyhytaikaisen velkaisuuden yhteys ei saanut tilastollisesti merkitsevää tulosta. Käytetty malli sopii hyvin aineistoon (F = 163,788, p = 0,000). Malli selittää yritysten kokonaisvelkaisuudesta 52,4 % ja pitkäaikaisilla veloilla mitatusta velkaisuudesta 33,6 %, joten tulosta voidaan pitää varsin vahvana. Molemmat mallit
puoltavat hypoteesia H2b. Tulosten perusteella todetaan, että kansainvälisyys lisää yritysten velkaisuutta.
Tulos tukee trade-off – teoriaa ja on samansuuntainen Mansi ym. (2002) ja Singh ym. (2004) tutkimusten kanssa. Trade-off – teorian mukaan yritys hyötyy kansainvälisestä toiminnasta sillä maantieteellisesti hajaantunut toiminta vähentää kassavirran vaihtelua. Tämä johtaa alhaisempaan konkurssiriskiin sekä alhaisempiin konkurssikustannuksiin. Teorian mukaan alhaisemmat konkurssikustannukset mahdollistavat yrityksen korkeamman velkaantumisen.
(Lee ym. 1988.) Singh ym. (2004) havaitsivat yrityksen kansainvälisen hajaantumisen olevan positiivisessa yhteydessä yritysten kokonaisvelkaisuuteen sekä pitkäaikaisilla veloilla mitattuun velkaisuuteen yritysten korkeammasta kokonaisriskistä huolimatta. Singh ym.
esittivät, että velkaantumisen taustalla olisi valuuttalainojen käyttö saatavien tai pääomien suojainstrumenttina. Tämä ajatus saa tukea myös Keloharju ym. (2001) tutkimuksesta, jossa yritysten todettiin nostavan valuuttalainoja kansainvälisten saatavien turvaamiseksi.
Tutkittaessa kansainvälisyysasteen kasvua suhteessa yritysten keskimääräisen velkaisuuteen luvussa 6.2., havaittiin, että yritysten keskimääräinen velkaantuminen väheni kansainvälisyysasteen ollessa 50 – 74 % välillä ja kasvoi kansainvälisyyden ollessa 75 % tai enemmän. Niinpä kansainvälisyyden ja velkaantumisen yhteyttä tutkittiin tarkemmin. Tästä tehtiin lisätutkimus, jossa havaittiin kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisen yhteyden olevan epälineaarinen. Havainto tuli esiin lisättäessä kansainvälisyyden ja velkaantumisen yhteyttä tutkiviin malleihin kansainvälisyysaste2 ja kansainvälisyysaste3. Lisätutkimuksena tehty ensimmäinen malli sisältää selittävänä tekijänä ainoastaan kansainvälisyyden ja sen toisen ja kolmannen asteen tekijät ja toiseen malliin lisättiin tutkimuksessa aiemmin käytetyt kontrollimuuttujat. Mallit olivat seuraavat:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 kansainvälisyysit + β2 kansainvälisyysit 2
+ β3
kansainvälisyysit3
+ εit
ja
velkaisuus it = vakio β0 + β1 kansainvälisyysit + β2 kansainvälisyysit2
+ β3
kansainvälisyysit3
+ β4 kokoit + β5 ikäit + β6 aineellinen omaisuusit + β7
kannattavuusit + β8 kasvuit + β9 maksuvalmiusit + β10 toimialait + β11 korkotasoit
+ β12 bktit + εit
Taulukoissa 13 ja 14 ovat kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisen yhteyden epälineaarisuutta kuvaavien mallien tulokset.
Taulukko 13: Kansainvälisyyden ja velkaantumisen epälineaarista yhteyttä kuvaavan regressiomallin tulokset.
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo
Vakio 0,508 0,000 *** 0,139 0,000 *** 0,352 0,000 ***
Kansainvälisyys-aste 1,053 0,000 *** 0,700 0,000 *** 0,235 0,036 **
Kansainvälisyys-aste2 -3,031 0,000 *** -1,199 0,001 *** -1,473 0,000 ***
Kansainvälisyys-aste3 2,159 0,000 *** 0,565 0,040 ** 1,361 0,000 ***
F-arvo 19,204 0,000 *** 41,785 0,000 *** 14,275 0,000 ***
Korjattu selitysaste R2 0,011 0,025 0,008
Havaintojen lukumäärä 4723 4816 4705
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Taulukko 14: Kansainvälisyyden ja velkaantumisen epälineaarista yhteyttä kuvaavan regressiomallin tulokset, kun malliin on lisätty kontrollimuuttujat.
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka
Korjattu selitysaste R2 0,524 0,338 0,461
Havaintojen lukumäärä 2367 2390 2373
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Tuloksista havaitaan, ettei kansainvälisyyden ja velkaantumisen välinen yhteys ole niin yksiselitteinen. Tuloksista nähdään, että aluksi kansainvälisyyden ja velkaantumisen välinen yhteys on positiivinen, mikä muuttuu kansainvälisyysasteen kasvaessa (kansainvälisyys-aste2) negatiiviseksi ja uudelleen positiiviseksi (kansainvälisyysaste3). Yhteys on näin ollen epälineaarinen ja s-käyrän muotoinen. Samansuuntainen epälineaarinen yhteys on todettavissa kaikille kolmelle velkaisuuden mittareille. Tulokset ovat tilastollisesti
merkitseviä vähintään viiden prosentin riskitasolla. Malli soveltuu aineistoon, mutta mallin selitysaste on heikko (F = 19,204, p = 0,000, R2 = 0,011).
Kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen epälineaarinen yhteys yrityksen kokonaisvelkaisuuden ja kansainvälisyyden välillä säilyi. Edellisen mallin tavoin yhteyden voidaan todeta olevan s-käyrän muotoinen, jossa kansainvälisyydellä on aluksi positiivinen yhteys velkaisuuteen, mikä muuttuu kansainvälisyyden kasvaessa (kansainvälisyys-aste2) negatiiviseksi ja uudelleen positiiviseksi (kansainvälisyysaste3). Tässä mallissa s-käyrän muotoinen epälineaarinen yhteys on havaittavissa vain kokonaisvelkaisuuden osalta. Kontrollimuuttujien lisäämisen jälkeen lyhytaikaisilla ja pitkäaikaisella velkaisuudella mitattaessa tulosten tilastollinen merkitsevyys häviää. Malli soveltuu aineistoon ja on tilastollisesti merkitsevä (F = 146,614, p
= 0,000). Malli selittää yritysten velkaantumisesta 52,4 %.
Molempien mallien tuloksista voidaan todeta yritysten velkaisuuden ja kansainvälisyyden välillä s-käyrän muotoinen yhteys. Myös Mansi ym. (2002) ja Singh ym. (2004) totesivat kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisen yhteyden olevan epälineaarinen. Mansin ym. ja Singhin ym. tutkimuksissa käytettiin ensimmäisen ja toiseen asteen kansainvälisyystekijää, joten näissä tutkimuksissa ei tutkittu kansainvälisyyden kolmannen asteen yhteyttä velkaantumiseen. Singh ym. (2004) havaitsivat epälineaarisen yhteyden ainoastaan lyhytaikaisilla veloilla mitatun velkaisuuden ja kansainvälisyyden välillä. Tulokset tukevat kuitenkin Mansi ym. (2002) ja Singh ym. (2004) havaintoja kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisestä epälineaarisesta yhteydestä.
Singh ym. (2004) selitys lyhytaikaisilla veloilla mitatun velkaisuuden epälineaariselle yhteydelle oli se, että kansainvälistymisen alkuvaiheissa yrityksillä ei ole juuri muuta mahdollisuutta rahoittaa toimintaansa kuin ottaa lyhytaikaista velkaa. Toiminnan vakiinnuttua lyhytaikaista velkaa korvataan pitkäaikaisella velalla, kun rahoituksen saaminen helpottuu.
Näin ollen toiminnan vakiinnuttua riippuvuus lyhytaikaisesta velasta vähenee. Mansi ym.
(2002) ajatukset kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisestä epälineaarisesta yhteydestä sopivat hyvin tämän tutkimuksen havaintoihin.
Kansainvälisyyden ja velkaantumisen s-käyrän muotoista yhteyttä voi selittää osin agenttiteorian ja osin trade-off teorian avulla. Kansainvälisyysasteen ollessa alhainen myös kansainvälisyyden aiheuttamat agenttikustannukset ja valuuttakurssiriskit ovat alhaiset. Jos yrityksen kansainvälinen myynti on vähäistä yrityksen muun toiminnan rinnalla, eivät rahoittajat välttämättä pidä kansainvälisyyden aiheuttamia agentti- ja valuuttakurssiriskejä
merkittävinä, eivätkä näin ollen reagoi kansainvälisen myynnin aiheuttamiin agenttikustannuksiin tai kansainvälisyyden mukanaan tuomiin riskeihin. Rahoittajien suhtautumisen kansainväliseen myyntiin voidaan olettaa muuttuvan kansainvälisyysasteen kasvaessa merkittävämmäksi. Kansainvälisyysasteen muuttuessa merkittävämmäksi kansainvälisyyden yhteys velkaantumiseen muuttuu negatiiviseksi agenttiteorian mukaisesti.
Lisäksi alhaisen kansainvälisyysasteen positiivista yhteyttä velkaantumiseen voidaan perustella trade-off – teorian ja Mansi ym. (2002) ajatusten mukaan. Mansin ym. (2002) ajatuksen mukaan yritykset voivat pienentää liikevaihdon vaihtelua käydessään kauppaan maihin, jotka korreloivat heikosti keskenään. Yritykset hyötyvät tästä etenkin kansainvälisyyden alkuvaiheissa. Trade-off -teorian mukaan tämän tulisi pienentää yrityksen konkurssiriskiä ja edelleen mahdollistaa korkeampi velkaantuminen.
Yrityksen kansainvälisen myynnin kasvaessa merkittävämmäksi myös kasainvälisyyden aiheuttamat agenttikustannukset sekä muut kansainvälisyyden aiheuttamat riskit kasvavat.
Tämä johtaa rahoittajien käyttäytymisen muuttumiseen, mikä näkyy velkaantumisen vähenemisenä. Kun yritys on saavuttanut riittävän korkean kansainvälisyysasteen ja se on vakiinnuttanut kv -toimintansa rahoittajien silmissä, rahoituksen saaminen helpottuu jälleen, mikä kääntää kansainvälisyyden ja velkaantumisen suhteen uudelleen positiiviseksi.
Kansainvälisyyden kolmannen asteen positiivista yhteyttä velkaantumiseen voidaan selittää myös trade-off teorian avulla. Teorian mukaan yritykset hyötyvät hajauttaessaan myyntiään tai toimintojaan eri maihin. Kansainvälinen myynti vähentää kassavirran vaihtelua, mikä pienentää yritykseen liittyvää riskiä. Trade-off teorian mukaan alhaisempi liiketoiminnan riski näkyy korkeampana velkaisuutena. Vaikka valuuttakurssien vaihtelu ja kansainvälisen kaupan riskit lisäävät yrityksen riskiä, riskit eliminoituvat yrityksen kansainvälisen toiminnan hajautuessa usealle eri markkinalle (Lee ym. 1988). Tässä vaiheessa kansainvälisen myynnin osuus on jo niin merkittävää, että myyntisaatavia voi olla järkevä turvata kauppavaluuttaa vastaavalla valuuttalainalla Keloharju ym. (2001) tutkimuksen mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että yrityksen kansainvälisyysasteella voi olla vaikutusta yritysten velkaantumiseen. Tätä päätelmää voidaan tukea sekä agentti- että trade-off teorioiden perusteella.
Kansainväliset perheyritykset
Kansainvälisten perheyritysten velkaisuudesta asetettiin toisilleen vastakkaiset hypoteesit 3a ja 3b. Hypoteeseja testattiin edellisten tavoin kahdella mallilla, joista ensimmäisessä mallissa
velkaisuutta selittävinä tekijöinä oli vain perheomistus ja kansainvälisyys sekä näiden interaktio. Malli pyrkii selittämään yritysten velkaisuutta, jota on tässä mitattu yritysten kokonaisvelkaisuutena sekä pitkäaikaisilla että lyhytaikaisilla veloilla mitattuna velkaisuutena. Malli on seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 perheomistusit + β2 kansainvälisyysit + β3
(perheomistus * kansainvälisyys )it + εit
Mallin tulokset ovat taulukossa 15.
Taulukko 15: Regressiomallin tulokset perheomistuksen ja kansainvälisyyden yhteydestä yritysten velkaisuuteen
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Vakio 0,532 0,000 *** 0,138 0,000 *** 0,379 0,000 ***
Perheomistus -0,027 0,004 *** 0,016 0,015 ** -0,042 0,000 ***
Kansainvälisyys 0,030 0,425 0,127 0,000 *** -0,083 0,002 ***
Perheom. x kansainväl. 0,059 0,254 -0,029 0,430 0,077 0,035 **
F-arvo 4,852 0,002 *** 13,924 0,000 *** 14,674 0,000 ***
Korjattu selitysaste R2 0,003 0,009 0,010
Havaintojen lukumäärä 4203 4315 4191
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Tässä mallissa selittävät muuttujat eivät saa tilastollisesti merkitseviä kertoimia, joten perheomistuksen ja kansainvälisyyden yhteisvaikutuksesta ei saatu tulosta eikä pätevää tulkintaa voi näin ollen tehdä. Malli kuitenkin soveltuu aineistoon (F = 4,852, p = 0,002, R = 0,003). Näin ollen kumpikaan asetetuista hypoteeseista H3a ja H3b eivät saaneet tukea.
Perheomistuksen ja kansainvälisyyden yhteyttä yritysten velkaisuuteen tutkittiin lisäksi mallilla, joka sisältää tutkimuksessa käytettävät kontrollimuuttujat. Perheomistusta ja kansainvälisyyttä koskeva toinen malli on seuraava:
velkaisuus it = vakio β0 + β1 perheomistusit + β2 kansainvälisyysit + β3
(perheomistus * kansainvälisyys )it + β4kokoit + β5ikäit + β6aineellinen omaisuus
it + β7kannattavuusit + β8kasvuit + β9maksuvalmiusit + β10toimialait + β11
korkotasoit + β12bktit + εit
Mallin tulokset ovat taulukossa 16.
Taulukko 16: Regressiomallin tulokset perheomistuksen ja kansainvälisyyden yhteydestä yritysten velkaisuuteen, kun malli sisältää kontrollimuuttujat
Velkaisuus Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka
Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo Kerroin p-arvo
Korjattu selitysaste R2 0,527 0,347 0,465
Havaintojen lukumäärä 2082 2101 2086
Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu tähdillä, *** merkitsevä 1 % riskitasolla, ** merkitsevä 5 %:n riskitasolla ja * merkitsevä 10 %:n riskitasolla.
Kontrollimuuttujien lisääminen malliin parantaa tilastollista merkitsevyyttä kansainvälisyyden osalta, mutta ei anna tilastollisesti merkitsevää tulosta perheomistuksen ja kansainvälisyyden interaktiolle. Kumpikaan asetetuista hypoteeseista H3a ja H3b ei saa tukea analyysin perusteella. Perheomistuksen ja kansainvälisyyden välinen interaktio saa negatiivisen kertoimen, mikä voisi antaa viitteitä siitä, että kansainvälisillä perheyrityksillä olisi muita
perheyrityksiä vähemmän velkaa. Malli sopii aineistoon ja mallin selitysasteeksi muodostui 52,7 % (F = 129,86, p = 0,000, R = 0,527). Aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta, joten vertailupohjaa muihin tutkimuksiin ei ole.