Muuttujien mittaaminen

Velkaisuus

Kirjallisuudessa yrityksen velkaisuudelle (leverage) löytyy useita määritelmiä. Yleensä yrityksen velkojen määrää suhteutetaan joko yrityksen markkina-arvoon (total debt to market value) tai taseen loppusummaan (total debt to book value). Rajan ym. (1995) mukaan velkaisuuden paras mittari on kokonaisvelkojen suhde pääomaan (total debt to capital), missä pääoma kattaa sekä vieraan että oman pääoman. Lisäksi velkaisuutta on mitattu pitkäaikaisten velkojen suhteella yrityksen markkina-arvoon tai taseen loppusummaan, kuten esimerkiksi Frank ym. (2009) tutkimuksessa. Velkaisuutta on mitattu myös lyhytaikaisen velkojen suhteellisella osuudella markkina-arvoon tai taseen loppusummaan. Noteerattomia yrityksiä koskevissa tutkimuksissa yritysten velkaisuutta on suhteutettu yrityksen tasearvoon (esim.

Michaelas ym. 1999, Hall ym. 2000 ja Degryse ym. 2010). Koska nyt tutkittavat yritykset ovat noteerattomia yksityisiä yrityksiä, käytetään tässäkin tutkimuksessa taseen loppusummaan suhteutettua velkaisuuden määritelmää.

Kokonaisvelkaisuuden lisäksi yritysten velkaisuutta voidaan mitata erikseen yrityksen pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten velkojen suhteella taseen loppusummaan, kuten esimerkiksi Hall ym. (2000) ja Hall ym. (2004) tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa velkaisuutta mitattiin

mm. Michaelas ym. (1999) ja Degryse ym. (2010) tutkimuksia vastaavasti kolmea eri velkaisuuden mittaria käyttäen:

𝑉𝐸𝐿𝐾𝐴𝐼𝑆𝑈𝑈𝑆 = velat

taseen loppusumma

𝑉𝐸𝐿𝐾𝐴𝐼𝑆𝑈𝑈𝑆, 𝑝𝑖𝑡𝑘ä𝑎𝑖𝑘𝑎𝑖𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑒𝑙𝑎𝑡 = pitkäaikaiset velat taseen loppusumma

𝑉𝐸𝐿𝐾𝐴𝐼𝑆𝑈𝑈𝑆, 𝑙𝑦ℎ𝑦𝑡𝑎𝑖𝑘𝑎𝑖𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑒𝑙𝑎𝑡 = lyhytaikaiset velat taseen loppusumma Perheyritys

Tässä tutkimuksessa perheyritykseksi määritellään yritys, jossa perheen omistusosuus on yli 50 %. Vastaavaa määritelmää on käytetty mm. López-Garcia ym. (2007), Niskanen ym.

(2007) ja Lappalainen (2014) tutkimuksissa. Tutkimuksen empiirisessä osiossa perheomistusta mitataan dummy -muuttujalla, joka saa arvon 1, kun perheen omistusosuus yrityksestä on yli 50 %, muutoin muuttuja saa arvon 0.

Kansainvälisyys

Yrityksen kansainvälisyyttä (degree of international activity, DOI) on mitattu eri tavoin eri tutkimuksissa. Yleisesti DOI – mittarina on käytetty kansainvälisen myynnin suhdetta koko liikevaihtoon (foreign sales to total sales). Kansainvälisyyttä tai kansainvälistymisastetta on mitattu myös ulkomailla olevan omaisuuden määrällä suhteessa yrityksen kokonaisvarallisuuteen sekä ulkomaantulojen suhteellisella osuudella kokonaistuloista (esim.

Singh ym. 2004). Yrityksen kansainvälisyyttä on mitattu myös useammasta tekijästä rakentuvilla mittareilla. Kansainvälisen myynnin suhteen lisäksi mittariin on voitu sisällyttää ulkomailla olevan varallisuuden suhde yrityksen kokonaisvaroihin ja maantieteellisten alueiden määrän, joilla yrityksellä on toimintaa (esim. Mansi 2002).

Tässä tutkimuksessa käytettiin kansainvälisyyden (DOI) mittarina kansainvälisen myynnin suhdetta koko liikevaihtoon (foreign sales to total sales), koska kv-myyntisuhde oli laskettavissa aineiston tiedoista. Lisäksi suurin osa tutkittavista yrityksistä oli pieniä yrityksiä, joilla ei useinkaan ole liiketoimintayksiköitä tai tytäryhtiöitä ulkomailla. Näin ollen myyntiin perustuva kansainvälistymisen mittari sopi hyvin aineistoon. Vastaavaa kansainvälisyyden mittaria on käytetty mm. Singh ym. (2004) tutkimuksessa.

Kontrollimuuttujien mittaaminen

Yrityksen kokoa on käytetty lähes poikkeuksetta kaikissa tutkimuksissa yhtenä velkaisuutta selittävänä tekijänä. Seuraten mm. Sogorb-Mira (2005), Singh ym. (2004), López-Garcia (2008) ja Akhtar ym. (2009) tutkimuksia, yrityksen kokoa käytetään pääomarakenteen kontrollimuuttujana. Edellä mainittujen tutkimusten mukaan mittarina käytetään koon logaritmia:

𝐾𝑂𝐾𝑂 = 𝐿𝑛(𝑡𝑎𝑠𝑒𝑒𝑛 𝑙𝑜𝑝𝑝𝑢𝑠𝑢𝑚𝑚𝑎)

Yrityksen ikää on käytetty useimmissa tutkimuksissa velkaisuutta selittävänä muuttujana.

Tässä yrityksen ikä-muuttuja mitataan samoin kuin Michaelas ym. (1999) tutkimuksissa seuraavasti:

𝐼𝐾Ä = 𝐿𝑛(1 + 𝑦𝑟𝑖𝑡𝑦𝑘𝑠𝑒𝑛 𝑖𝑘ä, 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑛𝑎 𝑦𝑟𝑖𝑡𝑦𝑘𝑠𝑒𝑛 𝑝𝑒𝑟𝑢𝑠𝑡𝑎𝑚𝑖𝑠𝑒𝑠𝑡𝑎)

Yrityksen omaisuusrakenteen on todettu olevan merkittävä velkaisuutta selittävä tekijä ja siksi se huomioidaan rahoitusrakenteen kontrollimuuttujana. Seuraten mm. Michaelas ym. (1999), Sogorb-Mira (2005), Hall ym. (2004), Akhtar ym. (2009), Degryse ym. (2010) tutkimuksia, omaisuusrakenteen mittarina käytetään aineellisen omaisuuden määrää yrityksen kokonaisvarallisuudesta:

𝐴𝐼𝑁𝐸𝐸𝐿𝐿𝐼𝑁𝐸𝑁 𝑂𝑀𝐴𝐼𝑆𝑈𝑈𝑆 = 𝑎𝑖𝑛𝑒𝑒𝑙𝑙𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑜𝑚𝑎𝑖𝑠𝑢𝑢𝑠 𝑡𝑎𝑠𝑒𝑒𝑛 𝑙𝑜𝑝𝑝𝑢𝑠𝑢𝑚𝑚𝑎

Eri teorioiden ja aiempien tutkimusten mukaan kannattavuus on yhteydessä yhteys yritysten velkaisuuteen. Tämän vuoksi kannattavuus huomioidaan regressiomallissa kontrolloivana tekijänä. Monien rahoitusrakennetutkimusten tavoin kannattavuutta mitataan kokonaispääoman tuottoprosentilla (return on assets, ROA). Kokonaispääoman tuottoprosentti kertoo, kuinka paljon yritys on tuottanut suhteessa siihen sijoitettuun pääomaan. Tunnusluvussa verrataan tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja yritystoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Seuraten mm. Michaelas ym. (1999), Sogorb-Mira (2005) ja Degryse ym. (2012) tutkimuksia yrityksen kannattavuutta mitataan kokonaispääoman tuottoprosentilla seuraavasti:

KANNATTAVUUS

=𝑡𝑢𝑙𝑜𝑠 𝑒𝑛𝑛𝑒𝑛 𝑠𝑎𝑡𝑢𝑛𝑛𝑎𝑖𝑠𝑖𝑎 𝑒𝑟𝑖ä + 𝑣𝑖𝑒𝑟𝑎𝑎𝑛 𝑝ää𝑜𝑚𝑎𝑛 𝑘𝑢𝑙𝑢𝑡 (12 𝑘𝑘)

(taseen loppusumma t + taseen loppusumma t − 1)/2 𝑥 100

Yritysten kasvua voidaan mitata liikevaihdon, taseen tai henkilöstömäärän kasvulla.

Rahoitusrakenne tutkimuksissa kasvua on mitattu yleensä joko taseen tai liikevaihdon kasvuna. Kasvua voidaan mitata toteutuneena kasvuna sekä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksina. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia on mitattu aineettoman omaisuuden suhteellisella osuudella taseen loppusummasta (esim. Michaelas ym. 1999).

Tässä tutkimuksessa kasvun mittarina käytetään liikevaihdon kasvua, joka lasketaan kolmen vuoden keskimääräisenä kasvuna. Pk-yrityksille on tyypillistä, että liikevaihto vaihtelee huomattavasti eri vuosien kesken. Tästä syystä kasvun mittarina käytetään kolmen vuoden keskimääräistä kasvua Hall ym. (2000) ja Hall ym. (2004) mukaisesti.

KASVU =

[(liikevaihtot - liikevaihtot-1) + (liikevaihtot-1 - liikevaihtot-2) + (liikevaihtot-2 - liikevaihtot-3) ]/3 liikevaihtot-1 liikevaihtot-2 liikevaihtot-3

x 100 %

Yritysten maksuvalmiuden mittarina on käytetty nettomyyntisaamisia (net debtors) mm.

Michaelas ym. 1999 ja Degryse ym. 2012 tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa maksuvalmiuden mittarina on käytetty quick ratiota. Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuuden turvin ja se lasketaan seuraavasti:

𝑄𝑈𝐼𝐶𝐾 𝑅𝐴𝑇𝐼𝑂 = 𝑟𝑎ℎ𝑜𝑖𝑡𝑢𝑠𝑜𝑚𝑎𝑖𝑠𝑢𝑢𝑠

𝑙𝑦ℎ𝑦𝑡𝑎𝑖𝑘𝑎𝑖𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑒𝑙𝑎𝑡 − 𝑠𝑎𝑎𝑑𝑢𝑡 𝑒𝑛𝑛𝑎𝑘𝑜𝑡

Tutkimuksen yritykset on luokiteltu kaikkiaan yhdeksään toimialaluokkaan Tilastokeskuksen toimialaluokitusta seuraten. Toimialakuokat ovat teollisuus, rakentaminen, kauppa, majoitus, kuljetus, rahoitus, tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja muut palvelut. Näiden lisäksi on muut toimialat -luokka niitä yrityksiä varten, jotka eivät kuuluneet edellä mainittuihin toimialaluokkiin. Toimialaluokituksesta on muodostettu dummy -muuttujat siten, että yritys sai arvon 1 kuuluessaan kyseiseen toimialaan ja arvon 0 muiden toimialaluokkien kohdalle.

Jokainen yritys kuului siten yhteen toimialaluokkaan. Toimialoista teollisuus on jätetty verrokkiryhmäksi.

Yritysten ympäristötekijöinä tutkimuksessa huomioidaan yleinen korkotaso sekä bruttokansantuote. Korkotason mittarina käytetään 12 kk euribor koron vuosikeskiarvoa.

Talouskasvun vaikutusta mitataan bruttokansantuotteen kasvulla Frank ym. (2009) ja Kayo ym. (2011) tutkimuksien mukaisesti.

Yhteenveto muuttujien kuvauksista

Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty tiivistetysti muuttujien kuvaukset. Mahdolliset tarkemmat laskukaavat on esitelty luvussa 4.

Taulukko 2: Yhteenveto selitettävien ja selittävien muuttujien kuvauksista.

Muuttuja Kuvaus

Selitettävät muuttujat

Velkaisuus koko vieras pääoma/taseen loppusumma Velkaisuus, pitkäaikaiset velat pitkäaikaiset velat/taseen loppusumma Velkaisuus, lyhytaikaiset velat lyhytaikaiset velat/taseen loppusumma Omistusrakenne

Perheomistus saa arvon 1, kun perheen omistusosuus > 50 %, muuten = 0 Kansainvälisyys

Kansainvälisyysaste kansainvälinen myynti/liikevaihto Yrityskohtaiset tekijät

Koko ln(tase)

Ikä ln(1+ikä)

Aineellinen omaisuus aineellinen omaisuus/taseen loppusumma Kannattavuus kokonaispääoman tuotto (%)

Kasvu liikevaihdon 3 vuoden keskimääräinen kasvu (%) Maksuvalmius (quick ratio) rahoitusomaisuus/(lyhytaikaiset velat - saadut ennakot) Toimialat saa arvon 1, kun yritys kuuluu toimialaan, muutoin 0 Ympäristötekijät

Korkotaso 12 kk euribor, vuosikeskiarvo

BKT bruttokansantuote tilinpäätöstä vastaavalta vuodelta