Yritysten rahoitusrakenne on ollut merkittävä tutkimuskohde jo vuosikymmenien ajan.
Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, miten yritykset valitsevat rahoitusrakenteensa ja millainen on yrityksen optimaalinen rahoitusrakenne. Rahoitusrakenteella on suuri merkitys mm. yrityksen arvoon ja optimaalinen rahoitusrakenne voi tuoda kilpailuetua. Aiemmat rahoitukselliset ja strategiset päätökset näkyvät numeerisessa muodossa yrityksen rahoitusrakenteessa. Rahoitusrakenne ei kuitenkaan synny sattumalta, vaan se on seurausta yritysten harkituista rahoitusvaihtoehtojen valinnoista (Rajan ym. 1995).
Rahoitusrakennetutkimukset ovat suurelta osin keskittyneet suuriin ja julkisiin yrityksiin.
Suurten ja julkisten yritysten rahoitusrakenteita ovat tutkineet mm. Titman ja Wessels (1988), Rajan ja Zingales (1995), Fama ja French (2002) sekä Frank ja Goyal (2009) ja näissä tutkimuksissa on esitetty monia merkittäviä rahoitusrakenteen tekijöitä. Julkisesti noteeratut ja yksityiset yritykset eroavat kuitenkin rahoitusmahdollisuuksiensa osalta. Julkisesti noteerattujen yritysten on mahdollista hankkia rahoitusta rahoitusmarkkinoilta esimerkiksi laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja tai järjestämällä osakeanteja. Sitä vastoin pienissä ja yksityisissä yrityksissä rahoitusvaihtoehdot ovat yleensä oman pääoman lisääminen omistajien taholta tai pankkilaina. Käytännössä pk-yrityksissä pankkilainat ovat keskeisin ulkoisen rahoituksen muoto. López-Garcia ym. (2008) ovatkin todenneet pienten ja keskisuurten yritysten eroavan merkittävästi suuryrityksistä rahoituskäyttäytymisen osalta.
Näin ollen kaikki suuryritysten rahoituskäyttäytymisestä ja -rakenteista tuotettu tieto ei välttämättä ole rinnastettavissa pk-yrityksiin.
Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusrakenteita on tutkittu suuria ja julkisia yhtiöitä vähemmän, vaikka pk-yritysten merkitys yhteiskunnassa on merkittävä niiden lukumäärän ja työllistämisvaikutuksen vuoksi. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusrakenteita ovat aiemmin tutkineet mm. Michaelas ym. (1999), Hall ym. (2000) ja Hall ym. (2004) sekä Mac an Bhaird ym. (2010). Nämä tutkimukset käsittelevät pääasiallisesti yrityskohtaisten tekijöiden ja velkaantumisen välisiä yhteyksiä.
Omistusrakenteen on havaittu olevan yhteydessä rahoitusrakenteen muodostumiseen.
Merkittävä osa pk-yrityksistä on yksityisesti omistettuja ja perheomistus on pk-yrityksille hyvin tyypillistä. Lisäksi omistus on usein keskittynyttä ja omistaja-yrittäjien tai heidän
perheidensä rooli voi olla merkittävä. (Lappalainen 2014.) Omistus- ja rahoitusrakenteen välistä yhteyttä ovat tutkineet perheomistuksen näkökulmasta aiemmin mm. Gallo ym.
(1996), Mishra ym. (1999) ja Pouziouris (2001) sekä Sogorb-Mira (2005). Tutkijat ovat olleet varsin yksimielisiä perheomistuksen negatiivisesta yhteydestä yritysten velkaantumiseen.
Tosin tätä tutkimusasetelmaa ei ole testattu suomalaisella aineistolla.
Kansainvälinen kauppa luo mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvattamiseen ja viennin merkitys koko yhteiskunnan näkökulmasta on korostunut viimeisten vuosien aikana.
Kansainvälisen liiketoiminnan aloittaminen tai kansainvälisyyden kasvattaminen voi muuttaa yrityksen rahoitusrakennetta. Lee ym. (1988) käsittelivät ensimmäisenä kansainvälisyyden ja velkaantumisen välistä yhteyttä ja tämän jälkeen aihe on saanut yhä enemmän huomiota tutkijoiden keskuudessa. Kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisestä yhteydestä on esitetty varsin ristiriitaisia tuloksia. Mm. Burgman (1996), Lee ym. (1988) ja Akhtar ym.
(2009) ennustavat kansainvälisyyden vähentävän yritysten velkaisuutta, kun taas Mansi ym.
(2002) ja Singh ym. (2004) päätyivät päinvastaiseen tulokseen. Kansainvälisyyden ja rahoitusrakenteen yhteyksiä koskevat tutkimukset ovat niin ikään keskittyneet suuriin ja julkisiin yrityksiin. Tämä herättääkin kysymyksen, millainen yhteys kansainvälisyydellä on pk-yritysten rahoitusrakenteisiin, kun pk-yritysten on todettu eroavan rahoituskäyttäytymisensä ja -rakenteensa osalta suurista ja julkisista yrityksistä.
Entä millainen yhteys perheomistuksella ja kansainvälisyydellä on yhdessä pk-yritysten rahoitusrakenteisiin? Aihetta ei ole tutkittu aiemmin, vaikka useissa kansantalouksissa perheomisteisten pk-yritysten merkitys on huomattava ja toiveita näiden yritysten kansainvälisyydestä esitetään. Omistusrakenteen ja kansainvälisyyden suhde pk-yritysten velkaantumiseen tarjoaakin mielenkiintoisen tutkimusasetelman.
1.1. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Tämän tutkielman tarkoituksena on pyrkiä ennustamaan pk-yritysten velkaantumista perheomistuksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on ensiksikin selvittää, eroavatko perheomisteiset yritykset muista yrityksistä velkaisuuden suhteen ja millainen yhteys perheomistuksen ja velkaantumisen välillä vallitsee. Toiseksi tutkielmassa pyritään vastaamaan eroavatko kansainvälisesti toimivat yritykset kotimarkkinoilla toimivista niiden velkaisuuden osalta ja millainen yhteys näiden tekijöiden välillä on. Lisäksi tutkielma pyrkii valottamaan kansainvälisten perheyritysten velkaisuutta suhteessa kotimarkkinoilla toimiviin perheyrityksiin. Tavoitteena on tarjota uutta tietoa niin yrityksille kuin rahoittajille
kansainvälisyyden ja velkaantumisen välisistä yhteyksistä. Tutkielma pyrkii lievittämään yritysten ja rahoittajien välistä informaatioasymmetriaa.
Tässä tutkielmassa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Eroavatko perheomisteiset pk-yritykset muista pk-yrityksistä velkaisuuden suhteen ja millainen yhteys perheomistuksella on pk-yritysten
velkaisuuteen?
2. Eroavatko kansainväliset yritykset kotimarkkinoilla toimivista pk-yrityksistä velkaisuuden suhteen ja millainen yhteys kansainvälisyydellä on pk-yritysten velkaisuuteen?
3. Eroavatko kansainväliset perheyritykset kotimarkkinoilla toimivista perheyrityksistä velkaisuuden suhteen ja millainen yhteys perheyritysten kansainvälisyydellä on niiden velkaisuuteen?
Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii tuomaan uutta tietoa monella tapaa. Ensiksikin tutkielmalla halutaan selvittää, millainen yhteys perheomistuksen ja velkaantumisen välillä vallitsee suomalaisten pk-yritysten keskuudessa. Toisekseen millainen yhteys kansainvälisyydellä on pk-yritysten velkaantumiseen, kun aiheesta ei ole tutkimusta pk-yritysten osalta. Kolmanneksi tutkielma pyrkii valottamaan perheomistuksen ja kansainvälisyyden yhteyttä pk-yritysten velkaantumiseen, kun kansainvälisten perheyritysten velkaisuudesta ei ole aiempaa tutkimusta.
1.2. Tutkimuksen rakenne
Luvut 2, 3 ja 4 muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Luvussa 2 käsitellään keskeisiä yritysten rahoitusrakenteen muodostumista selittäviä teorioita. Keskeisimmistä teorioista perehdytään tarkemmin agentti-, trade-off sekä pecking order -teorioihin, sillä ne soveltuvat parhaiten selittämään pk-yritysten velkaisuutta. Luvussa kolme näiden teorioiden avulla selitetään omistusrakenteen ja kansainvälisyyden yhteyttä pk-yritysten velkaantumiseen. Tässä luvussa esitetään tutkimuksessa asetetut hypoteesit. Luvussa 4 tuodaan esiin aiempien tutkimusten havaitsemia merkittäviä rahoitusrakennetta ja sen muodostumista selittäviä tekijöitä.
Luvut 5, 6 ja 7 muodostavat tutkimuksen empiirisen osion. Luvussa viisi esitellään tutkimuksessa käytetty aineisto ja tutkimusmenetelmät sekä kuvataan, kuinka muuttujia on mitattu. Aineistona oli kahdesta Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen toteuttamasta kyselystä koostettu aineisto, joka kattoi vuodet 2000 – 2011. Kyselyaineistoa täydennettiin yritysten tilinpäätöstiedoilla kyselyä vastaavilta vuosilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä aineiston laadun vuoksi.
Luvussa kuusi raportoidaan tutkimustulokset. Luvun aluksi on deskriptiivinen kuvaus aineistosta ja muuttujista. Tämän jälkeen tehdään päätelmiä ryhmien välisistä eroista riippumattomien otosten t-testien perusteella ja tutkitaan muuttujien välistä yhteisvaihtelua korrelaatiokertoimien avulla. Erojen havainnoinnin jälkeen tutkimusongelmien ratkaisemiseksi asetettuja hypoteeseja testataan lineaaristen regressiomallien avulla.
Regressioanalyysien jälkeen esitetään lyhyt yhteenveto tutkimustuloksista. Luvussa seitsemän tutkimustuloksia peilataan aiemmin esitettyjä teorioita sekä tutkimuksia vasten. Lopuksi esitetään tutkimuksen perusteella tehtävät johtopäätökset ja nostetaan esiin tutkimuksen herättämiä jatkotutkimusaiheita.