Raumalaiset valtiollisen vallan käyttäjinä

Joulukuussa

1917 itsenäiseksi julistautunut Suomi menetti seuraavana vuonna kaksi kansa-laistensa unelmaa. Sosialistit ^joutuivat luopu-maan oman aatemaailmansa mukaisesta

maail-masta. He mielsivät taistelleensa oikeudenmu-kaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi mutta

to-tesivat, että Suomi luki heidät itsenäistymisen vastustajiin, vapaussodan voittaneita vastaan

taistelleisiin luopioihin.

Jos

sosialistien petty-mys olisuuri, lähesyhtäsuuri olimonien voitta-jien masennus. Kansa oli näihin saakka

merkin-nyt monilletalonpoikia. Esikuvaksi olinostettu

jokoyksinkertainen ^mutta esivaltaa viimeiseen saakka puolustava Sven Dufva ^tai karua luontoa

vastaan sitkeästi taistellut Saarijärven Paavo.

Ihanne särkyisisällissodanaikana, mutta talon-poika säilytti suomalaiskansalliset piirteensä.

Hänestä tuli uuden valkoisen Suomen henkilöi-tymä. Ongelmaksinousi muukansa ja sen

käyt-täytyminen.

Itsenäisen maan ensimmäinen syksy jakoi suomalaisetuusin perustein. Yhtenä keskeise-nä erottajanaoli hallitusmuoto. Oliko itsenäis-tyvä Suomi julistettava kuningaskunnaksi vai tasavallaksi? Maalaisliitto oli tasavallan kannal-la. Vanhasuomalaisten enemmistökannatti ku-ningaskuntaa ja sai puolelleen nuorsuomais-ten oikeistosiiven. Kuningasmieliset ryhmit-tyivät vuoden 1918 lopulla kansalliseksi ko-koomuspuolueeksi; vanhojen puolueiden

ta-savaltalaiset muodostivat uuden

edistyspuolu-een ytimen. Kuningaskunnan kannattajat

oli-vat aluksi voitolla javalitsivat Suomen kunin-kaaksi lokakuussa 1918 saksalaisen ^prinssin.

Saksan ^seuraavan kuukauden aikana kärsimät tappiot muuttivat mielipiteitä, ja kuningas-kunta uhkasi jäädä haaveksittuine arvonimi-neen toteutumatta. Maaliskuun 1919 vaalit murskasivat monarkistien viimeistenkin toi-veet: uusi eduskunta oli selkeästi

tasavaltalai-nen.

Vaaleihin käytiin poikkeuksellisissa oloissa.

Raastavan sisällissodan alkamisesta oli kulunut

vasta hiemantoistavuotta. Kummankin puolen

muistot olivat vielä vereksiä. Voittajat julistivat tuntojaan paraateissa, suojeluskunnissa ^ja isän-maallisissa juhlissa.Hävinneet purivat

hammas-tavankileireissä tai kotona äänioikeutensa me-nettäneinä ^- joskinenin osa sosialidemokraat-tienkannattajista säilyttiäänioikeutensa.

Vaalitaistelu oli kiihkeä. Länsi-Suomi

palaut-ti lukijoidensa mieliin edellisen vuoden kauhut javaati näitä^ottamaan selvän kannan. Ajattele-vaisten ja isänmaan parhaaseen pyrkivien rau-malaisten oli äänestettävä merikoulun johtaja F. WLainetta. Lehti murehti menneiden

vuosi-kymmenien ^tapaan yksimielisyyden katoamista ja syytti hajaannuksesta sosialisteja. Osansa

sai-vat myös punavankeihin sovittelevasti

suhtau-tuneetmaalaisliitto^jaedistyspuolue.¹ Sosialistit lähtivät vaaleihin erimielisinä. Sosialidemo-kraattien vaaliohjelma, ‘Sorronyöstä nouskaa’,

patisti kansaa äänestämään “eestä leivän, hen-gen, kunniamme”, työväenluokan pelastuksen

jatulevaisuuden puolesta. Teksti oli^rajua, hyvi-tystä vaativaa javoittajienhuoltanostattavaa. Se tuomittiin kiihotuksena takavarikoitavaksi,

mutta senvoimakas sanoma levisi ja^toi kannat-tajat vaaliuurnille kommunistien päinvastaisista kehotuksista huolimatta.²

Raumalaiset kävivät uurnilla hivenen koko

maata vilkkaammin mutta selvästi laiskemmin kuin vuoden 1907ensimmäisissävaaleissa.³ He antoivatvanhaan perinteeseen liittyen enimmät äänet nuorsuomalaisuuden jatkajaksi mielletyl-le edistyspuolueelle. Se ^sai joka kolmannen uurnille saapuneen raumalaisen äänen. Sosia-listien ^jakokoomuksen menestys oli kutakuin-kin ^odotettu; kumpikin sairunsaan neljännek-sen annetuista äänistä. Yllättävää oli lähinnä maalaisliiton menestys: joka kymmenes äänes-täjä antoi viivansa sen ehdokkaille.⁴

Raumalaiset äänestivät seuraavissa vuoden 1922 vaaleissa tuntuvasti laiskemmin kuin kol-me vuotta aikaisemmin. Uurnille vaivautuneet nostivat kokoomuksen kaupungin suurimmak-si puolueeksi. Se ^saikaksi viidesosaa kaupunki-laisten äänistä. Edistyspuolue, mutta ennen kaikkea maalaisliittomenettivät ääniä osin nuk-kuville, osin kokoomukselle. Vasemmisto ^sai kannattajansa hyvin liikkeelle ^ja kasvatti ääni-määräänsä. Raumalaisten vaali-innon

hiipu-misen syynä lienee ollut ^omien ehdokkaiden

puute.

Vaalitaistelu kesti 20-luvun paikallislehdissä vain muutamanpäivän, eikäkyseessä ollut niin-kään yksityisten ehdokkaiden kuin puolueiden

janiiden tavoitteiden esitteleminen. Paikallisesti tunnettuja miehiätai naisiaoli ehdolla^ajoittain,

mutta koska ehdokkaidenei tarvinnut asua

vaa-lipiirissään, listojen kärjessä oli usein valtakun-nallisesti ^tunnettuja poliitikkoja. Paikallisehdok-kaiden oli siten vaikea raivata tiensä

eduskun-taan. Toivo Aalto-Setälä valittiin ^vuonna 1927 eduskuntaan itsenäisyyden ^jaylipäätään yleisen

ja yhtäläisen äänioikeuden^ajan ensimmäisenä raumalaisena. Hän saikolmanneksen

raumalais-ten jakaksi viidesosaa kokoomusta kannattanei-den ^äänistä. Tie eduskuntaan ei auennut vain raumalaisin äänin, mutta koska Aalto-Setälä oli kihlakunnantuomarina tuttu myös läheisellä maaseudulla, hänsai tarvitutäänet ja istui kolmi-vuotiskauden Arkadianmäellä.⁵

Itsenäisyyden ajan ensimmäinen

vuosikym-men eiollut valkoisten^voittajien mielen mukai-nen. Sosialidemokraattien paluu maan suurim-maksi puolueeksi ^{jo vuonna 1919,} sosialistisen työväen puolueen ja sen lakkauttamisen jäl-keen

1923

^perustetun sosialistisen työväen ja

pienviljelijöiden järjestöntoiminta, 20-luvun lo-pun lakot^-ennen kaikkeakymmenen

kuukaut-takestänytvuoden 1928 satamalakko^-sekä val-koisten rinnalla taistelleiden ^jasuojeluskunnan toimintaan osallistuneidentyöläisiin

kohdistu-nut painostus aiheuttivattyytymättömyyttä. Oli-vatko vuoden 1918 saavutukset turhia? Oliko isänmaa jälleenvaarassa? Oliko kansan nousta-va “kellarisankareita” japoliittisia “lehmäkaup-piaita” vastaan ja näytettävä, kuka oli talossa isäntänä? Oliko yhdyttävä lapuanliikkeen vaati-mukseen “Rautoihin ^roistot ja ryssien veljet, petturijoukollevankilanteljet. Kiinteäkäsky käy Lapualta: voittohon Suomessa valkoinen val-ta?”⁶ Sisällissodan voittajien _turvana oli lakko-jen murtamiseen erikoistunut Vientirauha-jär-jestö ja suojeluskunta. Lapuanliikettä tutkinut

Juha

^Siltalaluonnehtiikinniinkutsuttua ensim-mäistä tasavaltaa demokratiaksi, “jossa kaikilla olikyllä ^{ääni mutta} toisilla myös kivääri kaiken varalta”.⁷

Kommunistien toiminnan kieltävä tasavallan suojelulaki ^siirtyi sosialidemokraattien ^äänin seuraavan eduskunnanpäätettäväksi. Vaaleihin käytiin syksyllä

1930

kireissä tunnelmissa. Vaali-taistelu oli^nuoren tasavallan kiivain. Raumalai-sille tehtiin tiettäväksi, että kyseessä oli maam-mekohtalon ehkä vuosisadoiksi ratkaiseva vaa-li, rynnäkkö “riettaita punaisia voimia vastaan,

kodin, isänmaan ja^isiemme uskon puolesta”.⁸ Vaalitaistelussa oli mukana myös valkoisen ar-meijan päällikkö, kenraali Mannerheim. Länsi-Suomi julkaisinäyttävästi hänen tukensa “niille

Puolueiden eduskuntavaaleissa^vuosina 1919-1939Raumalta ^{saamatäänet}

Vuosi SDP KOK Ed. Ml. SSTP IKL Muut Ääniä

"1919 "636"

⁶¹⁸

~78l"

226

"~

~Z~ "T"

² 266

1922 333

843 425

35 444 ^{.. 2 2 082}

1924

418 837

435 36 490

^.. 3 ² 219

1927 481 909

345

66

361

^.. 3 ²

165

1929

605

879

339

^{52 424 .. 15 2}

314

1930

1165, 1435

387 55 ^{.. .. 22} 3 064

1933 1107 1135

432

42 ^{.. ..} 19 ²735

1936

1535 998 298 42 ^..

376

^{28 3 277}

1939

1663

^{1181 211} 73 ^.. 310 14 3

452

Koko maan ja Rauman äänestysprosentti vuosien

1919-1939

eduskuntavaaleissa

Vuosi Koko maa Rauma

"1919" 67Ö~

^"69,3

1922 ^58,5 61,2

1924 ^{57,4 54,9}

1927 ^{55,8 59,8}

1930 ^{65,9 72,5}

1933 62,2 ^64,3

1936

62,9 70.4

1939

^{66,6 71,0}

Lähde: SVT^XXIXA,eduskuntavaalit 1919-1939.

epäitsekkäille pyrinnöille, jotkaLapuan liikkeen vaikutuksestaovatpäässeet julkiseen elämääm-mevaikuttamaan”.⁹

Jännityspurkautui lokakuussa

1930.

Rauma-laiset kävivät muun maan tavoin uurnilla poik-keuksellisen uutterasti. Koska kommunistinen työväen japientalonpoikien liittoei saanut aset-taa omia ehdokkaita, sen enimmät kannattajat näyttävät äänestäneen sosialidemokraatteja.

Mutta vaikka näiden kannatus kasvoi, vasem-miston äänimäärä säilyikutakuinkin ^ennallaan,

javaalien paikalliseksi voittajaksi nousi kokoo-mus. Se sai lähes jokatoisen uurnillakäyneen raumalaisen äänen. ¹⁰

Vaali merkitsi kommunististen järjestöjen lakkauttamista mutta voimisti samalla

keskus-tan ja sosialidemokraattien laillisuusrintamaa.

Mäntsälänkapina joudutti lapuanliikkeen

kiel-tämistä. Sen seuraajaksi _perustettu Isänmaalli-nen kansanliike eiyltänyt edeltäjänsävoimaan.

Kokoomus lähti vuoden 1933 vaaleihin Isän-maallisen Kansanliikkeen ^- IKLm ^- kumppani-na. Länsi-Suomi lietsoi levikkialueensa

vaali-in-toa korostamalla, että ^“jokaeiole meidän kans-samme, on meitä vastaan, sillä vasemmisto ja äänioikeutensa laiminlyöjät pettävät isänmaan asian jakeskusta tinkii siitä”.¹¹ Lehti kävi vaalei-hin sekä kommunismin vastaisin iskulausein että vastustamalla“pulanparannusteorioita”. Se otti _vastaan edistyspuolueen ^ehdokkaan, kon-suli

Jalmari

Penttilän asiallisen ilmoituksen

mutta asettui itse ennen läänin eteläisen vaali-piirinkansanedustajanaolleen mutta nyt Rau-malla asuvan kihlakunnantuomari Gunnar Sahlstedtin taakse.¹² Sosialidemokraatit veto-sivat lapuanliikkeen synnyttämiin pelkoihin ja

patistivat palkkatyöläisiä ^japienviljelijöitä miet-timään vaalin tärkeyttä, pohtimaan uhattujen kansalaisoikeuksien merkitystä sekä

työllisyys-jatullipolitiikan sisältöä.¹³

Raumalaiset eivätäänestäneet samalla innol-la kuin kolme vuotta aikaisemmin. Koska mui-den puolueiden äänimäärä pysyi kutakuinkin ennallaan, kotiin jääneet näyttävät olleen

etu-päässä kokoomuslaisia. Suunta oli sama kaik-kialla, ja Sahlstedt jäi valitsematta. Rauma ei

jäänytkuitenkaan edustajatta, silläkaupungin

ja lähiseudun sosialidemokraatit keskittivät äänensä postiljooni

Juho

Malmivuorelle. Edus-kuntaan tuli näin ensimmäinenraumalainen so-sialisti. Länsi-Suomi ^totesi tapahtuneen kom-menteitta.¹⁴

Vuoden

1936

vaaleihin käytiin poikkeuksel-lisen rauhallisin mielin. Vasemmisto jaoikeisto kyräilivät tosin edelleen ^toisiaan, mutta pää-huomio suuntautui sosiaalisiin kysymyksiin.

Länsi-Suomi ^muistutti lukijoitaan punarinta-naan vaarasta muttapidättyi aikaisempiavaaleja leimanneestakärjekkäästä kirjoittelusta. Uutta

asennettaennakoimyösvaalipiirin kaikkien eh-dokkaiden äänimäärien julkistaminen. Äänes-tysinto ^nousilähes vuoden

1930

^{tasolle ja} sosia-listit kasvattivat tuntuvasti äänimääränsä ^- he saivat nyt

46

^% äänestämässä^käyneiden rauma-laisten^äänistä.Rauman vasemmisto keskitti ää-nensäedelleen Malmivuorelle.Hän sai runsaas-ti ääniämyös maaseudultamutta jäilopulta

nel-jänkymmenen äänen päähän tavoitteesta eikä kyennyt ^uusimaan paikkaansa. Rauma sai kui-tenkin ^oman edustajan, kun seurakunnan kirk-koherra, rovasti K. E. Kilpeläinen valittiin Turun

jaPorin läänin eteläisen vaalipiirin kokoomuk-sen edustajaksi.¹⁵

Sosialidemokraattien jamaltillisen oikeiston voitto sekä Kyösti Kallion valinta maan presi-dentiksi teki keväällä

1937

mahdolliseksi sosia-lidemokraattien jamaalaisliiton yhteisen halli-tuksen. Punamulta-ratkaisu hiersi oikeiston mieliä sodan uhan alla kesällä

1939

^pidettyjen vaalien edellä. Länsi-Suomi kutsui valkoista Suomea vaaleihin ^vuoteen

1918

^ja

kommunis-mivaaraan vedoten “Tanner kumahtaa kohta maalaisliiton hartioihin! Valkoinen Suomi voit-toon! Saako Suomen pihamaat tallata kolhoosi-tantereeksi?”¹⁶ Vaali-intoa kasvatettiin poik-keuksellisin tavoin; raumalaiset löysivät lehdes-tä piirin kokoomusedustajien kuvat sekä

pide-tyn kaupunginlääkäriRapolan kehotuksen

ään-ten

keskittämisestä

^pormestari Aalto-Setäläl-le.^r Vaalinpyrittiinvaikuttamaan myös julkaise-malla Malmivuoren vaalilippu ja

liittämällä

^sen

yhteyteen teksti:

“Joka

äänestää vihan uskon-tunnustuksen puolesta kirkon ^ja vapaussanka-rien vainolaisia,vetää onnettomuuden lastensa-kin päälle.”¹⁸ Teksti oliyhtä väkevää myös sosia-listien lehdissä, mutta niitä ei tullut Raumalle likimainkaan vasemmiston kannatuksen edel-lyttämässä laajuudessa.

Kärjekäs sanankäyttöei tuottanut toivottua tulosta. Raumalaiset kävivät edelleen poikkeuk-sellisen ahkerasti äänestämässä^mutta säilyttivät puolueiden voimasuhteet ^ennallaan; sosialide-mokraatit saivat 48, kokoomus

34

^{ja IKL} 9 pro-senttiaraumalaisten ^äänistä.Kaupungin ja taka-maan äänet ^veivät Malmivuoren uudelleen eduskuntaan. Hän sai lähes jokatoisen äänestä-mässäkäyneen raumalaisenäänen. Aalto-Setälä saikaksi kolmasosaa kokoomusta kannattanei-den ^javiidesosan raumalaisten äänistä ja jäi va-litsematta.¹⁹

Sota pitkitti ^vuonna 1939 valitun eduskun-nan toimikauden vuoteen

1945.

Ensimmäiset rauhanajan vaalit järjestettiin maaliskuussa

1945.

Rauhansopimus lopetti ^IKL;n toiminnan ja ^toi kommunistit ^maan pinnalle. Vaalitaiste-luun käytiin osin sammutetuin lyhdyin; vain kansandemokraatit turvautuivat tiukkoihin is-kulauseisiin ja vaativat fasismia jasotasyyllisiä tuomiolle. Vaalit ^jäivätLänsi-Suomen palstoilla käynnissä olevan sodan ^varjoon. Lehti julkaisi

nyt kuitenkin niin sosialidemokraattien kuin kansandemokraattienkinvaalijuhlan maksetun mainoksen mutta totesi, ettei kukaan kansalli-sesti ajatteleva suomalainen vedä viivaansa SKDLm listalle. Muuten kirjoittelu oli ^laimeaa, lähes särmätöntä.²⁰

Taulukko^42:Puolueiden eduskuntavaaleissa 1945-95Raumalla^{saamat äänet}

Vuosi SDP ^{SKDL KOK} ML/ ED MUUT ^YHT A ^B

Vas. kesk.

1945" ^1518~

¹¹¹³

¹⁶³⁰

⁸⁰

""457"" ^{~14 4812}

^{85,6 74,9}

1948

2169 854

1797

96

446 19 5381 ^{74,8 78,2}

1951 2372 1402 2076 79 580 ⁰

6509

^{71,6 74,6}

1954 3420

^{1939 1922 119}

1344

40 8784 ^{78,0 79,9}

1958 3012 1713 2416 115 488 0 7744 66,6 ^75,0

1962 3252

2263 3436

³¹¹

526

852 10640 83,0 85,1

1966 5260

2368

2400

256 1069 363

^{11716 82,3} 84,9

1970 5502 2152 3323 418 ¹⁰⁰² 1195 13592 81,4 82,2

1972 6161 2117

3481

335

663

1085

13842

^{79,2 81,4}

1975

6398

²⁶¹⁷

4253

373 953 866

15460

^{77,3 73,8}

1979 6841 2795 4648 601 924 1829

17638

^{79,6 75,3}

1983 ⁷¹¹⁰

2326

5329 ^{777 0}

2745

^{18287 79,3 75,7}

1987 6672 ²⁰¹⁰ 5597 411

143

2198

17349

^{73,9 72,1}

1991 8327

1996

⁴⁶⁷⁶ 1999 50 2680 19728 ^{68,6 68,4}

1995 9158 2528 5235

1364

³⁹

2576

20900 ^71,3 68,6

1999 7780

1603

5516 1490 ⁰ 2855

19244

^{63,5 68,3}

HuomfA⁼ Rauman jaB ⁼ koko maan äänestysprosentti. Sarakkeessa^ED ovatmuka na edistyspuolueen^seuraajat,kansanpuolue jaliberaalinenkansanpuolue.

Luokkaan ^muutlaskettujen äänien jakautuma

TPSL DEVA SMP ^SKL Vihreät Eläke-läiset

Muut

1962

844 ^{-.. .. .. .. 8}

1966

225 ^{.. .. .. -} 138

1970 160 931 104 ^{.. ..} 0

1972 116 648 321 ^{.. .. 0}

1975 238 427 ^{.. ..} 201

1979 864 852 ^{.. ..} 113

1983 ^- 2261

450 34

^{.. 0}

1987 418 617 444 _{714 323} 0

1991 590 ¹⁰²⁷ 958 ^{Nuors. 12}

1995 137 1335

576

331 197

1999 90 1417 953 395

Huomf Nuors.= nuorsuomalaiset.

Lähteet: ^{SVT XXIX}valtiolliset vaalit ^1945-1995;Länsi-Suomi 22.3.1999.

Poikkeuksellinen aika toi vaaliuurnille en-nen näkemättömän määrän, lähes 86 ^% kau-pungin äänivaltaisista. Rauma muutti vaalissa väriään. Niinpä kun vasemmisto sai vuonna 1939 lähespuolet (48,2 %) kaupunkilaisten ää-nistä, sitä kannatti ^nyt 54,7 ^%. Raumalaiset

oli-vatoppineet myös äänten keskittämisen tärkey-den. Kaksi kolmesta kaupunkilaisesta äänesti jokokokoomuksen Veikko Hirvensaloa, sosiali-demokraattien

Juho

Malmivuorta tai kansande-mokraattien

Juho

^{Mäkelää - hivenen tiukempi}

keskittämien olisi taannut niin Hirvensalon kuin Malmivuorenkin läpimenon.²¹

Suomalaisten oli totuteltava elämään sodan jälkeenuudenlaisessa poliittisessa ympäristös-sä. Kommunistit ^{nousivat maan} alta hallituk-seen, jaäärioikeisto painui piiloon. Ilmapiirioli

jännittynyt.Valvontakomission läsnäolo ja pu-naiseksimuuttunutvaltiollinenpoliisi

rauhoitti-vat toisia jaloivatpelkoja muille, huhut aseiden kätkennästä tyynnyttivät ^{toisia ja} synnyttivät epäluuloja toisaalla, eivätkä puheet Tsekkoslo-vakian tien seuraamisesta olleet omiaan rau-hoittamaan mieliä.

Kesän

1948

^vaaleja edeltäneet kuukaudet olivat poikkeuksellisen jännittäviä, neuvotel-tiinhan silloin Suomen ^jaNeuvostoliiton välisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen sisällöstä, käsiteltiin asekätkentäjuttua ja havahduttiin kommunistisen vallankumouksenvaaraan. Vaa-lien tiukimman vastalauseen esitti SDP. Se julisti uhmakkaasti: joriittää.Roskakoriin joutivat hin-nankorostukset, valhelupaukset, mielipideter-rori japakkodemokratia.

Juliste

takavarikoitiin,

mutta sen sanoma levisi. Porvarilliset puolueet peräsivät laillisuutta,_vapautta jaoikeutta. Rau-malaiset kuuntelivat vaatimuksia herkällä kor-valla ja nostivat sosialidemokraatit ja kokoo-muksen voittoon. Äänien hajaantuminen esti kaupungin oman ehdokkaan läpimenon.²²

Vuoden

1948

vaalit poistivat valkoisenmutta

myöspunaisen kumouksen uhan.^Laki,

Raamat-tu ja^isänmaaolivat toki vielä seuraavienkin vaa-lien keskeisiä teemoja, _mutta niiden rinnalle nousivat sosiaaliset kysymykset ja

ulkopoliitti-nen nuhteettomuus. Sen määrittäjänäolivat ko-rostetusti puolueiden ja Neuvostoliiton

suh-teet. Näihin vetosivat lähinnä maalaisliitto ja SKDL,

1950-luvun

^{vaalit sujuivatRaumalla} yllä-tyksittä. SKDLsai vuoden

1948

raskaan tappion

jälkeenuseita satoja uusiaäänestäjiä^- ilmeises-ti muuttoliikkeen tuomia ^- ja ^{nousi vuonna}

1954

kaupungin toiseksi suurimmaksi puolu-eeksi.Vasemmistopuolueita äänesti tuolloin 61 ^% uurnillakäyneistä, mutta ne eikä liioin kokoo-mus saanutvaltiopäiville omaa edustajaa.

Kansandemokraatit saivat 40- ^ja

50-luvun

vaaleissa osan ennen sosialidemokraateille an-netuista äänistä. Vasemmiston yhtenäisyys sai uusia säröjä,kunniin kutsututskogilaiset järjes-täytyivät ^vuonna 1959Työväen jaPienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) ^nimen ot-taneeksi puolueeksi. Raumalaisten kerrotaan tuominneen riitojen aiheuttajat mutta uumoil-leen samalla^riitojen leviämistä. Pelko ^toteutui Raumalla vuonna 1961, kun osa sosialidemo-kraattien listoilta valituista perusti oman val-tuustoryhmän.²³

Sosialidemokraattien hajaannus, kokoo-muksen kanssa solmittu Honka-liitto, sen pur-kautuminen sekä marraskuun

1961

noottikriisi heijastuivat kevään

1962

vaaleihin. Raumalaiset tulivatmuun maan tavoin joukollavaaliuurnille

mutta eivät antaneet jännittyneen ilmapiirin vaikuttaa itseensä ^vaan äänestivät kutakuinkin samalla tavalla kuin ennenkin. Poikkeuksellisik-sivaalit muodostuivat Raumalla vain sikäli, että eduskuntaan tulirunsaan vuosikymmenen kat-kon jälkeen myösraumalaisia.Rauman maalais-kunnan sosiaalisihteeri Uljas Mäkelä valittiin eduskuntaan sosialidemokraattien ja

varatuo-mari, nimismies Paavo Rautkallio kokoomuk-sen listoilta.

Vältakunnallisissavaaleissakärsitty tappio tai-vutti sosialidemokraatit parin vuoden kuluttua sopuun. Keskinäisen kiistelyn loppuminen ^toi puolueelle seuraavissa vaaleissa makean^voiton.

Kun SKDL:kin menestyivaaleissa vähintään

tyy-dyttävästi,

67

^%oikeuttaankäyttäneistä raumalai-sista antoi äänensä vasemmiston ehdokkaille.

Kihlakunnantuomari ToivoA. Aalto-Setälä oli ensim-mäinen raumalainen kansanedustaja. Hän edusti ko-koomusta ^{ja pääsi}eduskuntaan vuoden 1927 vaaleis-sa ja toistamiseenvuoden 1930 vaalien jälkeen varasi-jalta. Hän oli sittemmin vuosina 1930 ja 1956 ^myös presidentinvalitsijamies.

Ensimmäisenä raumalaisena sosiaalide-mokraattina eduskuntaan valittiin postil-jooniJ.^E. Malmivuori. Hän oli eduskun-nassa kahteen otteeseen, ensin vuosina

1933-35 ja sitten varasijalta nousten 1937.

Malmivuori oli presidentin valitsijamies vuosina 1937, 1940 ^ja1943.

Varatuomari PaavoRautkallio pääsi kokoomuksen listoilta eduskuntaan vaa-likaudeksi 1962-65. Samoissa vaaleissa eduskuntaan nousi myös Rauman maalaiskunnan sosiaalisihteeri, SDP:n Uljas Mäkelä. Hän uusi mandaattinsa vielä neljästimutta erosi vuonna 1978,kun hänet valittiin Rauman kaupun-ginjohtajaksi.Viisi kautta (1966-82) eduskunnassa istui myös kansandemo-kraattien toimittaja Aulis Juvela.Mäkelä oli presidentin valitsijamiehenä Valo-sina 1962, 1968, 1978 ^ja 1982 ^jaJuvela^{vuosina 1968, 1978 ja1982.}

Vuoden 1972 vaalit ^toivat eduskuntaan kolme raumalaista. Uljas Mäkelä ja Aulis

Juvela

^jatkoivat ja saivat rinnalleen ensimmäisen raumalaisen nai-sen, sosialidemokraattien listoilta valitun toimistopäällikkö Pirkko Työläjär-ven. Tämä uusi paikkansa huimin äänin kolmissa seuraavissa vaaleissa, nousi nopeastipuolueensa johtoelimiinja nimitettiin vuonna 1975 toiseksi sosiaali-^jaterveysministeriksi. Hän oli sittemmin yhtäjaksoisesti

valtioneu-voston jäsenenävuoteen 1982 jahoiti sosiaaliministerin salkun jälkeen vuosina 1979-81toisen valtionvarain- ja vuosina 1981-82 kauppa- ja teolli-suusministerin tehtäviä. Työläjärvisiirtyi vuonna 1985Turun ja Porin läänin maaherraksi jaluopui tehtävästä lääninhallinnon uudistuksenmyötä. Vuo-den 1975 ennenaikaiset eduskuntavaalittoivat eduskuntaan viisi raumalais-ta. Uusina mukaan tulivat insinööri Kirsti Hollming ja viilaaja MattiKuusio, edellinen kokoomuksen ja jälkimmäinen sosialidemokraattienedustajana.

Kumpikin oli Arkadianmäellä yhden vaalikauden; Hollmingkuoli Rissalan lento-onnettomuudessa marraskuussa 1978,eikä Kuusion äänimäärä

riittä-nyt seuraavissa vaaleissa. Kaikki kolme olivat^myös presidentinvalitsijamie-hinä, Työläjärvi vuosina 1978 ^ja 1982, Hollming vuonna 1978 ^{ja Kuusio} vuonna 1982.Kuvat yksityiskokoelmat jaEduskunnan valokuva-arkisto.

Viisiraumalaista kansanedustajaa^vuonna 1975; vasemmalta Uljas^{Mäkelä,Kirsti} Hollming, Matti Kuusio, Pirkko Työläjärvi jaAulis

Juvela.

^Oikealla uusien lentolaukkujen lahjoittajan edustaja, pankinjohtaja

Jouko

^RajalaRauman säästöpankista.Rauman museonkokoelmat.

Hyvä menestys takasi Uljas Mäkelälle toisen kauden ja vei Raumalta eduskuntaanmyös

kan-sandemokraattien ^toimittajaAulis

Juvelan.

Vasemmiston menestys taittui seuraavissa vaaleissa. Eniten kannatustaan ^menetti SKDL.

Se ^sai 60-luvullarunsaan viidenneksen rauma-laisten ^äänistä, mutta 70-luvulla ^enää

15-16

^%.

Kokoomus puolestaan nousi nopeasti vuoden

1966

aallonpohjasta, kasvatti äänimääräänsä ja valtasi ^vuonna 1972 joka neljännen

raumalais-äänen. Ne eivät ^riittäneet raumalaisen ehdok-kaan läpimenoon. Uljas Mäkelä jaAulis

Juvela

säilyttivät sitä vastoin paikkansa. Heidän rinnal-leen tuli sosialidemokraattientoimistopäällikkö PirkkoTyöläjärvi.

Hallituksen hajoaminen johtivuonna 1975 toisiin perättäisiin ennenaikaisiin eduskunta-vaaleihin. Nekäytiin hälyttäväksi käyneen työt-tömyydenvarjossa eivätkä muuttaneet sanotta-vasti eduskunnan voimasuhteita. Raumalla vaa-lit olivat kuitenkin poikkeukselliset: kaupunki

sai uuteen eduskuntaan peräti ^{viisi edustajaa.}

Kolme entistäedustajaa säilyttipaikkansa. Uusi-na Arkadianmäelle lähtivät sosialidemokraatti-en listoiltaviilaaja Matti Kuusio ^ja

kokoomuk-sestadiplomi-insinööri Kirsti ^Hollming, Rauma-laistenmenestys perustui sekä tunnettuihin eh-dokkaisiin että^äänten keskittämiseen.^Viisi läpi-mennyttä ^sai kaksi kolmesta raumalaisäänestä.

Parhaitenäänien keskittämisessä ^onnistui SDP:

Työläjärvi, Mäkelä ja^Kuusio keräsivät

93

^% rau-malaisten sosialidemokraattien ^äänistä. Holl-ming sai

65

ja

Juvela

60 prosenttia

puolueiden-saraumalaisäänistä.²⁴

Rauma lähti seuraaviin vaaleihin hieman uudistunein voimin. Uljas Mäkelä valittiin vuonna 1978 Rauman kaupunginjohtajaksi ^ja

jättieduskunnan. Toisen muutoksen syy oli su-rullinen: ^Kirsti Hollming kuoli Rissalan

lento-turmassa lokakuussa 1978. Eduskuntaehdok-kaiksi löytyi kuitenkin raumalaisten hyvin

tun-temia miehiä ^{ja naisia.} Kokoomus nimesi eh-dokkaakseen

Juhani

^Suoramaan, SKDL luotti edelleen Aulis Juvelaan, ^ja sosialidemokraatti-en listoilla oli neljä raumalaista, Pirkko

Työlä-järvi, Matti Kuusio sekä ^Seppo Mäki ja^Aatos Virtanen. Ehdokkaat ^saivat useimpien

rauma-laisten äänet^-

59

^%piti heitä parhaina ehdok-kaina. Eduskuntaan selvisivät kuitenkin ^vain Työläjärvi ja

Juvela.

²⁵

Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Leea Hiltunen ReijoKallio Olli-Pekka Heinonen Lehtori AinoPohjanoksa valittiin kansallisen kokoomuksen ehdokkaana kansanedustajaksi^vuonna 1983-Hän uusi paikkansa vieläseuraavissavaaleissa ja saitaakseen^vuonna 1991 toiseksi^enitenraumalaisääniä.

Ne eivät riittäneetkuitenkaan läpimenoon. Vuoden 1987 vaaleissa raumalaiset ^{äänestivät}Pohjanoksan li-säksi eduskuntaan hieman yllättäenpastori Raimo Vuoriston. Hän oli toki asunut ja toiminutRaumalla jo runsaan vuosikymmenenajan mutta ei ollut osallistunut kunnallispolitiikkaan jatulluttätä kautta kau-punkilaisten tuttavaksi. Sosialidemokraatteihin lukeutuvaVuoristo uusi paikkansa vielä seuraavissa vaa-leissa.

Johtava

^{hoitajaLeea Hiltunensai vuonna 1991 toisena}raumalaisena kansanedustajan valtakirjan.

Hänetvalittiin Kristillisen liiton listoilta. Hän uusi sittemmin paikkansavuonna 1999. Raumalaiseksi alue-liitoksessa^vuonna 1993^{muuttunutReijo}Kallio oli vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen poikkeukselli-sesti ainutraumalainen kansanedustaja. Hän uusipaikkansa seuraavissa vaaleissa ja sai tuolloin rinnal-leenLeea Hiltusen sekä raumalaistuneen jakokoomusta edustaneen ministeri Olli-Pekka Heinosen.

Eduskunnan valokuva-arkisto.

Perinteistenpuolueiden rinnalle ilmestyi 70-luvullauusia ryhmiä. Veikko Vennamon SMP ja kristillisiäarvojakorostanut SKLsaivat ääniä 70-luvun ensimmäisissä vaaleissa. SMPm suuri het-ki koitti vuoden

1983

^{vaaleissa, kun 12 %} rau-malaisista äänesti sitä jaoli osaltaan auttamassa

puolueen satakuntalaista ehdokasta

eduskun-taan. Raumalaisista paikkansa säilytti vain Pirk-koTyöläjärvi.

Juvela

^sai

⁵⁹

^%puolueensa

rauma-laisäänistä mutta jäivalitsematta. Matti Kuusio

palasi eduskuntaan, ja_uutena voimana rauma-laisena päättäjien kokoomuslaiseen joukkoon tuliseminaarinlehtori,kasvatustieteiden tohto-ri AinoPohjanoksa. ²⁶

Äänestämässä käyneiden raumalaisten määrä väheni ensi kerran toisen maailmanso-dan jälkeen^vuonna 1987.Kehitys heijastui ko-koomusta lukuun ottamatta muiden puoluei-den äänimääriin. Sosialidemokraatit menetti-vät vahvimman valttinsa, kun Pirkko Työläjärvi

nimitettiin toukokuussa 1985 Turun ja ^Porin läänin maaherraksi. Kokoomus sai vaalissa yli kaksisataa uutta kannattajaa ja ^vei Pohjanok-san toiselle kaudelle. Sosialidemokraattien

uudeksi ääniharavaksi tuli hieman yllättäen pastori Raimo Vuoristo. Hän sai 52^% sosialide-mokraateilleannetuista äänistä ja pudotti Mat-ti Kuusion eduskunnasta.²⁷

Arvojen maallistuminen kasvatti kristillisen liiton kannatusta. Saman kehityksen toisen puolen,ympäristöstäpiittaamattoman teollisen tulevaisuuden pelon synnyttämä vihreä-liike kasvoi

90-luvulla

nopeasti varteen otettavaksi poliittiseksi voimaksi. Sadat raumalaiset

antoi-vatäänensä näille politiikan uusille voimille. Ää-net veivät eduskuntaanvuonna 1991

kristillis-ten johtava hoitajaLeea Hiltusen. Raimo

Vuoris-to uusi paikkansa, muttaPohjanoksa ^jäi ensim-mäiseksi varamieheksi. Hän ^sai

59

^%

Vuoris-to uusi paikkansa, muttaPohjanoksa ^jäi ensim-mäiseksi varamieheksi. Hän ^sai

59

^%

In document Rauma idylliä ja tehokkuutta 1875–2000 4. OSA (sivua 45-54)