Joulukuussa
1917 itsenäiseksi julistautunut Suomi menetti seuraavana vuonna kaksi kansa-laistensa unelmaa. Sosialistit joutuivat luopu-maan oman aatemaailmansa mukaisestamaail-masta. He mielsivät taistelleensa oikeudenmu-kaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi mutta
to-tesivat, että Suomi luki heidät itsenäistymisen vastustajiin, vapaussodan voittaneita vastaan
taistelleisiin luopioihin.
Jos
sosialistien petty-mys olisuuri, lähesyhtäsuuri olimonien voitta-jien masennus. Kansa oli näihin saakkamerkin-nyt monilletalonpoikia. Esikuvaksi olinostettu
jokoyksinkertainen mutta esivaltaa viimeiseen saakka puolustava Sven Dufva tai karua luontoa
vastaan sitkeästi taistellut Saarijärven Paavo.
Ihanne särkyisisällissodanaikana, mutta talon-poika säilytti suomalaiskansalliset piirteensä.
Hänestä tuli uuden valkoisen Suomen henkilöi-tymä. Ongelmaksinousi muukansa ja sen
käyt-täytyminen.
Itsenäisen maan ensimmäinen syksy jakoi suomalaisetuusin perustein. Yhtenä keskeise-nä erottajanaoli hallitusmuoto. Oliko itsenäis-tyvä Suomi julistettava kuningaskunnaksi vai tasavallaksi? Maalaisliitto oli tasavallan kannal-la. Vanhasuomalaisten enemmistökannatti ku-ningaskuntaa ja sai puolelleen nuorsuomais-ten oikeistosiiven. Kuningasmieliset ryhmit-tyivät vuoden 1918 lopulla kansalliseksi ko-koomuspuolueeksi; vanhojen puolueiden
ta-savaltalaiset muodostivat uuden
edistyspuolu-een ytimen. Kuningaskunnan kannattajat
oli-vat aluksi voitolla javalitsivat Suomen kunin-kaaksi lokakuussa 1918 saksalaisen prinssin.
Saksan seuraavan kuukauden aikana kärsimät tappiot muuttivat mielipiteitä, ja kuningas-kunta uhkasi jäädä haaveksittuine arvonimi-neen toteutumatta. Maaliskuun 1919 vaalit murskasivat monarkistien viimeistenkin toi-veet: uusi eduskunta oli selkeästi
tasavaltalai-nen.
Vaaleihin käytiin poikkeuksellisissa oloissa.
Raastavan sisällissodan alkamisesta oli kulunut
vasta hiemantoistavuotta. Kummankin puolen
muistot olivat vielä vereksiä. Voittajat julistivat tuntojaan paraateissa, suojeluskunnissa ja isän-maallisissa juhlissa.Hävinneet purivat
hammas-tavankileireissä tai kotona äänioikeutensa me-nettäneinä - joskinenin osa sosialidemokraat-tienkannattajista säilyttiäänioikeutensa.
Vaalitaistelu oli kiihkeä. Länsi-Suomi
palaut-ti lukijoidensa mieliin edellisen vuoden kauhut javaati näitäottamaan selvän kannan. Ajattele-vaisten ja isänmaan parhaaseen pyrkivien rau-malaisten oli äänestettävä merikoulun johtaja F. WLainetta. Lehti murehti menneiden
vuosi-kymmenien tapaan yksimielisyyden katoamista ja syytti hajaannuksesta sosialisteja. Osansa
sai-vat myös punavankeihin sovittelevasti
suhtau-tuneetmaalaisliittojaedistyspuolue.1 Sosialistit lähtivät vaaleihin erimielisinä. Sosialidemo-kraattien vaaliohjelma, ‘Sorronyöstä nouskaa’,
patisti kansaa äänestämään “eestä leivän, hen-gen, kunniamme”, työväenluokan pelastuksen
jatulevaisuuden puolesta. Teksti olirajua, hyvi-tystä vaativaa javoittajienhuoltanostattavaa. Se tuomittiin kiihotuksena takavarikoitavaksi,
mutta senvoimakas sanoma levisi jatoi kannat-tajat vaaliuurnille kommunistien päinvastaisista kehotuksista huolimatta.2
Raumalaiset kävivät uurnilla hivenen koko
maata vilkkaammin mutta selvästi laiskemmin kuin vuoden 1907ensimmäisissävaaleissa.3 He antoivatvanhaan perinteeseen liittyen enimmät äänet nuorsuomalaisuuden jatkajaksi mielletyl-le edistyspuolueelle. Se sai joka kolmannen uurnille saapuneen raumalaisen äänen. Sosia-listien jakokoomuksen menestys oli kutakuin-kin odotettu; kumpikin sairunsaan neljännek-sen annetuista äänistä. Yllättävää oli lähinnä maalaisliiton menestys: joka kymmenes äänes-täjä antoi viivansa sen ehdokkaille.4
Raumalaiset äänestivät seuraavissa vuoden 1922 vaaleissa tuntuvasti laiskemmin kuin kol-me vuotta aikaisemmin. Uurnille vaivautuneet nostivat kokoomuksen kaupungin suurimmak-si puolueeksi. Se saikaksi viidesosaa kaupunki-laisten äänistä. Edistyspuolue, mutta ennen kaikkea maalaisliittomenettivät ääniä osin nuk-kuville, osin kokoomukselle. Vasemmisto sai kannattajansa hyvin liikkeelle ja kasvatti ääni-määräänsä. Raumalaisten vaali-innon
hiipu-misen syynä lienee ollut omien ehdokkaiden
puute.
Vaalitaistelu kesti 20-luvun paikallislehdissä vain muutamanpäivän, eikäkyseessä ollut niin-kään yksityisten ehdokkaiden kuin puolueiden
janiiden tavoitteiden esitteleminen. Paikallisesti tunnettuja miehiätai naisiaoli ehdollaajoittain,
mutta koska ehdokkaidenei tarvinnut asua
vaa-lipiirissään, listojen kärjessä oli usein valtakun-nallisesti tunnettuja poliitikkoja. Paikallisehdok-kaiden oli siten vaikea raivata tiensä
eduskun-taan. Toivo Aalto-Setälä valittiin vuonna 1927 eduskuntaan itsenäisyyden jaylipäätään yleisen
ja yhtäläisen äänioikeudenajan ensimmäisenä raumalaisena. Hän saikolmanneksen
raumalais-ten jakaksi viidesosaa kokoomusta kannattanei-den äänistä. Tie eduskuntaan ei auennut vain raumalaisin äänin, mutta koska Aalto-Setälä oli kihlakunnantuomarina tuttu myös läheisellä maaseudulla, hänsai tarvitutäänet ja istui kolmi-vuotiskauden Arkadianmäellä.5
Itsenäisyyden ajan ensimmäinen
vuosikym-men eiollut valkoistenvoittajien mielen mukai-nen. Sosialidemokraattien paluu maan suurim-maksi puolueeksi jo vuonna 1919, sosialistisen työväen puolueen ja sen lakkauttamisen jäl-keen
1923
perustetun sosialistisen työväen japienviljelijöiden järjestöntoiminta, 20-luvun lo-pun lakot-ennen kaikkeakymmenen
kuukaut-takestänytvuoden 1928 satamalakko-sekä val-koisten rinnalla taistelleiden jasuojeluskunnan toimintaan osallistuneidentyöläisiin
kohdistu-nut painostus aiheuttivattyytymättömyyttä. Oli-vatko vuoden 1918 saavutukset turhia? Oliko isänmaa jälleenvaarassa? Oliko kansan nousta-va “kellarisankareita” japoliittisia “lehmäkaup-piaita” vastaan ja näytettävä, kuka oli talossa isäntänä? Oliko yhdyttävä lapuanliikkeen vaati-mukseen “Rautoihin roistot ja ryssien veljet, petturijoukollevankilanteljet. Kiinteäkäsky käy Lapualta: voittohon Suomessa valkoinen val-ta?”6 Sisällissodan voittajien turvana oli lakko-jen murtamiseen erikoistunut Vientirauha-jär-jestö ja suojeluskunta. Lapuanliikettä tutkinut
Juha
Siltalaluonnehtiikinniinkutsuttua ensim-mäistä tasavaltaa demokratiaksi, “jossa kaikilla olikyllä ääni mutta toisilla myös kivääri kaiken varalta”.7Kommunistien toiminnan kieltävä tasavallan suojelulaki siirtyi sosialidemokraattien äänin seuraavan eduskunnanpäätettäväksi. Vaaleihin käytiin syksyllä
1930
kireissä tunnelmissa. Vaali-taistelu olinuoren tasavallan kiivain. Raumalai-sille tehtiin tiettäväksi, että kyseessä oli maam-mekohtalon ehkä vuosisadoiksi ratkaiseva vaa-li, rynnäkkö “riettaita punaisia voimia vastaan,kodin, isänmaan jaisiemme uskon puolesta”.8 Vaalitaistelussa oli mukana myös valkoisen ar-meijan päällikkö, kenraali Mannerheim. Länsi-Suomi julkaisinäyttävästi hänen tukensa “niille
Puolueiden eduskuntavaaleissavuosina 1919-1939Raumalta saamatäänet
Vuosi SDP KOK Ed. Ml. SSTP IKL Muut Ääniä
"1919 "636"
618~78l"
226"~
~Z~ "T"
2 2661922 333
843 425
35 444 .. 2 2 0821924
418 837435 36 490
.. 3 2 2191927 481 909
345
66361
.. 3 2165
1929
605
879339
52 424 .. 15 2314
1930
1165, 1435
387 55 .. .. 22 3 0641933 1107 1135
432
42 .. .. 19 27351936
1535 998 298 42 ..376
28 3 2771939
1663
1181 211 73 .. 310 14 3452
Koko maan ja Rauman äänestysprosentti vuosien
1919-1939
eduskuntavaaleissaVuosi Koko maa Rauma
"1919" 67Ö~
"69,31922 58,5 61,2
1924 57,4 54,9
1927 55,8 59,8
1930 65,9 72,5
1933 62,2 64,3
1936
62,9 70.41939
66,6 71,0Lähde: SVTXXIXA,eduskuntavaalit 1919-1939.
epäitsekkäille pyrinnöille, jotkaLapuan liikkeen vaikutuksestaovatpäässeet julkiseen elämääm-mevaikuttamaan”.9
Jännityspurkautui lokakuussa
1930.
Rauma-laiset kävivät muun maan tavoin uurnilla poik-keuksellisen uutterasti. Koska kommunistinen työväen japientalonpoikien liittoei saanut aset-taa omia ehdokkaita, sen enimmät kannattajat näyttävät äänestäneen sosialidemokraatteja.Mutta vaikka näiden kannatus kasvoi, vasem-miston äänimäärä säilyikutakuinkin ennallaan,
javaalien paikalliseksi voittajaksi nousi kokoo-mus. Se sai lähes jokatoisen uurnillakäyneen raumalaisen äänen. 10
Vaali merkitsi kommunististen järjestöjen lakkauttamista mutta voimisti samalla
keskus-tan ja sosialidemokraattien laillisuusrintamaa.
Mäntsälänkapina joudutti lapuanliikkeen
kiel-tämistä. Sen seuraajaksi perustettu Isänmaalli-nen kansanliike eiyltänyt edeltäjänsävoimaan.
Kokoomus lähti vuoden 1933 vaaleihin Isän-maallisen Kansanliikkeen - IKLm - kumppani-na. Länsi-Suomi lietsoi levikkialueensa
vaali-in-toa korostamalla, että “jokaeiole meidän kans-samme, on meitä vastaan, sillä vasemmisto ja äänioikeutensa laiminlyöjät pettävät isänmaan asian jakeskusta tinkii siitä”.11 Lehti kävi vaalei-hin sekä kommunismin vastaisin iskulausein että vastustamalla“pulanparannusteorioita”. Se otti vastaan edistyspuolueen ehdokkaan, kon-suli
Jalmari
Penttilän asiallisen ilmoituksenmutta asettui itse ennen läänin eteläisen vaali-piirinkansanedustajanaolleen mutta nyt Rau-malla asuvan kihlakunnantuomari Gunnar Sahlstedtin taakse.12 Sosialidemokraatit veto-sivat lapuanliikkeen synnyttämiin pelkoihin ja
patistivat palkkatyöläisiä japienviljelijöitä miet-timään vaalin tärkeyttä, pohtimaan uhattujen kansalaisoikeuksien merkitystä sekä
työllisyys-jatullipolitiikan sisältöä.13
Raumalaiset eivätäänestäneet samalla innol-la kuin kolme vuotta aikaisemmin. Koska mui-den puolueiden äänimäärä pysyi kutakuinkin ennallaan, kotiin jääneet näyttävät olleen
etu-päässä kokoomuslaisia. Suunta oli sama kaik-kialla, ja Sahlstedt jäi valitsematta. Rauma ei
jäänytkuitenkaan edustajatta, silläkaupungin
ja lähiseudun sosialidemokraatit keskittivät äänensä postiljooni
Juho
Malmivuorelle. Edus-kuntaan tuli näin ensimmäinenraumalainen so-sialisti. Länsi-Suomi totesi tapahtuneen kom-menteitta.14Vuoden
1936
vaaleihin käytiin poikkeuksel-lisen rauhallisin mielin. Vasemmisto jaoikeisto kyräilivät tosin edelleen toisiaan, mutta pää-huomio suuntautui sosiaalisiin kysymyksiin.Länsi-Suomi muistutti lukijoitaan punarinta-naan vaarasta muttapidättyi aikaisempiavaaleja leimanneestakärjekkäästä kirjoittelusta. Uutta
asennettaennakoimyösvaalipiirin kaikkien eh-dokkaiden äänimäärien julkistaminen. Äänes-tysinto nousilähes vuoden
1930
tasolle ja sosia-listit kasvattivat tuntuvasti äänimääränsä - he saivat nyt46
% äänestämässäkäyneiden rauma-laistenäänistä.Rauman vasemmisto keskitti ää-nensäedelleen Malmivuorelle.Hän sai runsaas-ti ääniämyös maaseudultamutta jäilopultanel-jänkymmenen äänen päähän tavoitteesta eikä kyennyt uusimaan paikkaansa. Rauma sai kui-tenkin oman edustajan, kun seurakunnan kirk-koherra, rovasti K. E. Kilpeläinen valittiin Turun
jaPorin läänin eteläisen vaalipiirin kokoomuk-sen edustajaksi.15
Sosialidemokraattien jamaltillisen oikeiston voitto sekä Kyösti Kallion valinta maan presi-dentiksi teki keväällä
1937
mahdolliseksi sosia-lidemokraattien jamaalaisliiton yhteisen halli-tuksen. Punamulta-ratkaisu hiersi oikeiston mieliä sodan uhan alla kesällä1939
pidettyjen vaalien edellä. Länsi-Suomi kutsui valkoista Suomea vaaleihin vuoteen1918
jakommunis-mivaaraan vedoten “Tanner kumahtaa kohta maalaisliiton hartioihin! Valkoinen Suomi voit-toon! Saako Suomen pihamaat tallata kolhoosi-tantereeksi?”16 Vaali-intoa kasvatettiin poik-keuksellisin tavoin; raumalaiset löysivät lehdes-tä piirin kokoomusedustajien kuvat sekä
pide-tyn kaupunginlääkäriRapolan kehotuksen
ään-ten
keskittämisestä
pormestari Aalto-Setäläl-le.r Vaalinpyrittiinvaikuttamaan myös julkaise-malla Malmivuoren vaalilippu jaliittämällä
senyhteyteen teksti:
“Joka
äänestää vihan uskon-tunnustuksen puolesta kirkon ja vapaussanka-rien vainolaisia,vetää onnettomuuden lastensa-kin päälle.”18 Teksti oliyhtä väkevää myös sosia-listien lehdissä, mutta niitä ei tullut Raumalle likimainkaan vasemmiston kannatuksen edel-lyttämässä laajuudessa.Kärjekäs sanankäyttöei tuottanut toivottua tulosta. Raumalaiset kävivät edelleen poikkeuk-sellisen ahkerasti äänestämässämutta säilyttivät puolueiden voimasuhteet ennallaan; sosialide-mokraatit saivat 48, kokoomus
34
ja IKL 9 pro-senttiaraumalaisten äänistä.Kaupungin ja taka-maan äänet veivät Malmivuoren uudelleen eduskuntaan. Hän sai lähes jokatoisen äänestä-mässäkäyneen raumalaisenäänen. Aalto-Setälä saikaksi kolmasosaa kokoomusta kannattanei-den javiidesosan raumalaisten äänistä ja jäi va-litsematta.19Sota pitkitti vuonna 1939 valitun eduskun-nan toimikauden vuoteen
1945.
Ensimmäiset rauhanajan vaalit järjestettiin maaliskuussa1945.
Rauhansopimus lopetti IKL;n toiminnan ja toi kommunistit maan pinnalle. Vaalitaiste-luun käytiin osin sammutetuin lyhdyin; vain kansandemokraatit turvautuivat tiukkoihin is-kulauseisiin ja vaativat fasismia jasotasyyllisiä tuomiolle. Vaalit jäivätLänsi-Suomen palstoilla käynnissä olevan sodan varjoon. Lehti julkaisinyt kuitenkin niin sosialidemokraattien kuin kansandemokraattienkinvaalijuhlan maksetun mainoksen mutta totesi, ettei kukaan kansalli-sesti ajatteleva suomalainen vedä viivaansa SKDLm listalle. Muuten kirjoittelu oli laimeaa, lähes särmätöntä.20
Taulukko42:Puolueiden eduskuntavaaleissa 1945-95Raumallasaamat äänet
Vuosi SDP SKDL KOK ML/ ED MUUT YHT A B
Vas. kesk.
1945" 1518~
11131630
80""457"" ~14 4812
85,6 74,91948
2169 854
179796
446 19 5381 74,8 78,21951 2372 1402 2076 79 580 0
6509
71,6 74,61954 3420
1939 1922 1191344
40 8784 78,0 79,91958 3012 1713 2416 115 488 0 7744 66,6 75,0
1962 3252
2263 3436
311526
852 10640 83,0 85,11966 5260
2368
2400256 1069 363
11716 82,3 84,91970 5502 2152 3323 418 1002 1195 13592 81,4 82,2
1972 6161 2117
3481
335663
108513842
79,2 81,41975
6398
26174253
373 953 86615460
77,3 73,81979 6841 2795 4648 601 924 1829
17638
79,6 75,31983 7110
2326
5329 777 02745
18287 79,3 75,71987 6672 2010 5597 411
143
219817349
73,9 72,11991 8327
1996
4676 1999 50 2680 19728 68,6 68,41995 9158 2528 5235
1364
392576
20900 71,3 68,61999 7780
1603
5516 1490 0 285519244
63,5 68,3HuomfA= Rauman jaB = koko maan äänestysprosentti. SarakkeessaED ovatmuka na edistyspuolueenseuraajat,kansanpuolue jaliberaalinenkansanpuolue.
Luokkaan muutlaskettujen äänien jakautuma
TPSL DEVA SMP SKL Vihreät Eläke-läiset
Muut
1962
844 -.. .. .. .. 81966
225 .. .. .. - 1381970 160 931 104 .. .. 0
1972 116 648 321 .. .. 0
1975 238 427 .. .. 201
1979 864 852 .. .. 113
1983 - 2261
450 34
.. 01987 418 617 444 714 323 0
1991 590 1027 958 Nuors. 12
1995 137 1335
576
331 1971999 90 1417 953 395
Huomf Nuors.= nuorsuomalaiset.
Lähteet: SVT XXIXvaltiolliset vaalit 1945-1995;Länsi-Suomi 22.3.1999.
Poikkeuksellinen aika toi vaaliuurnille en-nen näkemättömän määrän, lähes 86 % kau-pungin äänivaltaisista. Rauma muutti vaalissa väriään. Niinpä kun vasemmisto sai vuonna 1939 lähespuolet (48,2 %) kaupunkilaisten ää-nistä, sitä kannatti nyt 54,7 %. Raumalaiset
oli-vatoppineet myös äänten keskittämisen tärkey-den. Kaksi kolmesta kaupunkilaisesta äänesti jokokokoomuksen Veikko Hirvensaloa, sosiali-demokraattien
Juho
Malmivuorta tai kansande-mokraattienJuho
Mäkelää - hivenen tiukempikeskittämien olisi taannut niin Hirvensalon kuin Malmivuorenkin läpimenon.21
Suomalaisten oli totuteltava elämään sodan jälkeenuudenlaisessa poliittisessa ympäristös-sä. Kommunistit nousivat maan alta hallituk-seen, jaäärioikeisto painui piiloon. Ilmapiirioli
jännittynyt.Valvontakomission läsnäolo ja pu-naiseksimuuttunutvaltiollinenpoliisi
rauhoitti-vat toisia jaloivatpelkoja muille, huhut aseiden kätkennästä tyynnyttivät toisia ja synnyttivät epäluuloja toisaalla, eivätkä puheet Tsekkoslo-vakian tien seuraamisesta olleet omiaan rau-hoittamaan mieliä.
Kesän
1948
vaaleja edeltäneet kuukaudet olivat poikkeuksellisen jännittäviä, neuvotel-tiinhan silloin Suomen jaNeuvostoliiton välisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen sisällöstä, käsiteltiin asekätkentäjuttua ja havahduttiin kommunistisen vallankumouksenvaaraan. Vaa-lien tiukimman vastalauseen esitti SDP. Se julisti uhmakkaasti: joriittää.Roskakoriin joutivat hin-nankorostukset, valhelupaukset, mielipideter-rori japakkodemokratia.Juliste
takavarikoitiin,mutta sen sanoma levisi. Porvarilliset puolueet peräsivät laillisuutta,vapautta jaoikeutta. Rau-malaiset kuuntelivat vaatimuksia herkällä kor-valla ja nostivat sosialidemokraatit ja kokoo-muksen voittoon. Äänien hajaantuminen esti kaupungin oman ehdokkaan läpimenon.22
Vuoden
1948
vaalit poistivat valkoisenmuttamyöspunaisen kumouksen uhan.Laki,
Raamat-tu jaisänmaaolivat toki vielä seuraavienkin vaa-lien keskeisiä teemoja, mutta niiden rinnalle nousivat sosiaaliset kysymykset ja
ulkopoliitti-nen nuhteettomuus. Sen määrittäjänäolivat ko-rostetusti puolueiden ja Neuvostoliiton
suh-teet. Näihin vetosivat lähinnä maalaisliitto ja SKDL,
1950-luvun
vaalit sujuivatRaumalla yllä-tyksittä. SKDLsai vuoden1948
raskaan tappionjälkeenuseita satoja uusiaäänestäjiä- ilmeises-ti muuttoliikkeen tuomia - ja nousi vuonna
1954
kaupungin toiseksi suurimmaksi puolu-eeksi.Vasemmistopuolueita äänesti tuolloin 61 % uurnillakäyneistä, mutta ne eikä liioin kokoo-mus saanutvaltiopäiville omaa edustajaa.Kansandemokraatit saivat 40- ja
50-luvun
vaaleissa osan ennen sosialidemokraateille an-netuista äänistä. Vasemmiston yhtenäisyys sai uusia säröjä,kunniin kutsututskogilaiset järjes-täytyivät vuonna 1959Työväen jaPienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) nimen ot-taneeksi puolueeksi. Raumalaisten kerrotaan tuominneen riitojen aiheuttajat mutta uumoil-leen samallariitojen leviämistä. Pelko toteutui Raumalla vuonna 1961, kun osa sosialidemo-kraattien listoilta valituista perusti oman val-tuustoryhmän.23Sosialidemokraattien hajaannus, kokoo-muksen kanssa solmittu Honka-liitto, sen pur-kautuminen sekä marraskuun
1961
noottikriisi heijastuivat kevään1962
vaaleihin. Raumalaiset tulivatmuun maan tavoin joukollavaaliuurnillemutta eivät antaneet jännittyneen ilmapiirin vaikuttaa itseensä vaan äänestivät kutakuinkin samalla tavalla kuin ennenkin. Poikkeuksellisik-sivaalit muodostuivat Raumalla vain sikäli, että eduskuntaan tulirunsaan vuosikymmenen kat-kon jälkeen myösraumalaisia.Rauman maalais-kunnan sosiaalisihteeri Uljas Mäkelä valittiin eduskuntaan sosialidemokraattien ja
varatuo-mari, nimismies Paavo Rautkallio kokoomuk-sen listoilta.
Vältakunnallisissavaaleissakärsitty tappio tai-vutti sosialidemokraatit parin vuoden kuluttua sopuun. Keskinäisen kiistelyn loppuminen toi puolueelle seuraavissa vaaleissa makeanvoiton.
Kun SKDL:kin menestyivaaleissa vähintään
tyy-dyttävästi,
67
%oikeuttaankäyttäneistä raumalai-sista antoi äänensä vasemmiston ehdokkaille.Kihlakunnantuomari ToivoA. Aalto-Setälä oli ensim-mäinen raumalainen kansanedustaja. Hän edusti ko-koomusta ja pääsieduskuntaan vuoden 1927 vaaleis-sa ja toistamiseenvuoden 1930 vaalien jälkeen varasi-jalta. Hän oli sittemmin vuosina 1930 ja 1956 myös presidentinvalitsijamies.
Ensimmäisenä raumalaisena sosiaalide-mokraattina eduskuntaan valittiin postil-jooniJ.E. Malmivuori. Hän oli eduskun-nassa kahteen otteeseen, ensin vuosina
1933-35 ja sitten varasijalta nousten 1937.
Malmivuori oli presidentin valitsijamies vuosina 1937, 1940 ja1943.
Varatuomari PaavoRautkallio pääsi kokoomuksen listoilta eduskuntaan vaa-likaudeksi 1962-65. Samoissa vaaleissa eduskuntaan nousi myös Rauman maalaiskunnan sosiaalisihteeri, SDP:n Uljas Mäkelä. Hän uusi mandaattinsa vielä neljästimutta erosi vuonna 1978,kun hänet valittiin Rauman kaupun-ginjohtajaksi.Viisi kautta (1966-82) eduskunnassa istui myös kansandemo-kraattien toimittaja Aulis Juvela.Mäkelä oli presidentin valitsijamiehenä Valo-sina 1962, 1968, 1978 ja 1982 jaJuvelavuosina 1968, 1978 ja1982.
Vuoden 1972 vaalit toivat eduskuntaan kolme raumalaista. Uljas Mäkelä ja Aulis
Juvela
jatkoivat ja saivat rinnalleen ensimmäisen raumalaisen nai-sen, sosialidemokraattien listoilta valitun toimistopäällikkö Pirkko Työläjär-ven. Tämä uusi paikkansa huimin äänin kolmissa seuraavissa vaaleissa, nousi nopeastipuolueensa johtoelimiinja nimitettiin vuonna 1975 toiseksi sosiaali-jaterveysministeriksi. Hän oli sittemmin yhtäjaksoisestivaltioneu-voston jäsenenävuoteen 1982 jahoiti sosiaaliministerin salkun jälkeen vuosina 1979-81toisen valtionvarain- ja vuosina 1981-82 kauppa- ja teolli-suusministerin tehtäviä. Työläjärvisiirtyi vuonna 1985Turun ja Porin läänin maaherraksi jaluopui tehtävästä lääninhallinnon uudistuksenmyötä. Vuo-den 1975 ennenaikaiset eduskuntavaalittoivat eduskuntaan viisi raumalais-ta. Uusina mukaan tulivat insinööri Kirsti Hollming ja viilaaja MattiKuusio, edellinen kokoomuksen ja jälkimmäinen sosialidemokraattienedustajana.
Kumpikin oli Arkadianmäellä yhden vaalikauden; Hollmingkuoli Rissalan lento-onnettomuudessa marraskuussa 1978,eikä Kuusion äänimäärä
riittä-nyt seuraavissa vaaleissa. Kaikki kolme olivatmyös presidentinvalitsijamie-hinä, Työläjärvi vuosina 1978 ja 1982, Hollming vuonna 1978 ja Kuusio vuonna 1982.Kuvat yksityiskokoelmat jaEduskunnan valokuva-arkisto.
Viisiraumalaista kansanedustajaavuonna 1975; vasemmalta UljasMäkelä,Kirsti Hollming, Matti Kuusio, Pirkko Työläjärvi jaAulis
Juvela.
Oikealla uusien lentolaukkujen lahjoittajan edustaja, pankinjohtajaJouko
RajalaRauman säästöpankista.Rauman museonkokoelmat.Hyvä menestys takasi Uljas Mäkelälle toisen kauden ja vei Raumalta eduskuntaanmyös
kan-sandemokraattien toimittajaAulis
Juvelan.
Vasemmiston menestys taittui seuraavissa vaaleissa. Eniten kannatustaan menetti SKDL.
Se sai 60-luvullarunsaan viidenneksen rauma-laisten äänistä, mutta 70-luvulla enää
15-16
%.Kokoomus puolestaan nousi nopeasti vuoden
1966
aallonpohjasta, kasvatti äänimääräänsä ja valtasi vuonna 1972 joka neljännenraumalais-äänen. Ne eivät riittäneet raumalaisen ehdok-kaan läpimenoon. Uljas Mäkelä jaAulis
Juvela
säilyttivät sitä vastoin paikkansa. Heidän rinnal-leen tuli sosialidemokraattientoimistopäällikkö PirkkoTyöläjärvi.
Hallituksen hajoaminen johtivuonna 1975 toisiin perättäisiin ennenaikaisiin eduskunta-vaaleihin. Nekäytiin hälyttäväksi käyneen työt-tömyydenvarjossa eivätkä muuttaneet sanotta-vasti eduskunnan voimasuhteita. Raumalla vaa-lit olivat kuitenkin poikkeukselliset: kaupunki
sai uuteen eduskuntaan peräti viisi edustajaa.
Kolme entistäedustajaa säilyttipaikkansa. Uusi-na Arkadianmäelle lähtivät sosialidemokraatti-en listoiltaviilaaja Matti Kuusio ja
kokoomuk-sestadiplomi-insinööri Kirsti Hollming, Rauma-laistenmenestys perustui sekä tunnettuihin eh-dokkaisiin ettääänten keskittämiseen.Viisi läpi-mennyttä sai kaksi kolmesta raumalaisäänestä.
Parhaitenäänien keskittämisessä onnistui SDP:
Työläjärvi, Mäkelä jaKuusio keräsivät
93
% rau-malaisten sosialidemokraattien äänistä. Holl-ming sai65
jaJuvela
60 prosenttiapuolueiden-saraumalaisäänistä.24
Rauma lähti seuraaviin vaaleihin hieman uudistunein voimin. Uljas Mäkelä valittiin vuonna 1978 Rauman kaupunginjohtajaksi ja
jättieduskunnan. Toisen muutoksen syy oli su-rullinen: Kirsti Hollming kuoli Rissalan
lento-turmassa lokakuussa 1978. Eduskuntaehdok-kaiksi löytyi kuitenkin raumalaisten hyvin
tun-temia miehiä ja naisia. Kokoomus nimesi eh-dokkaakseen
Juhani
Suoramaan, SKDL luotti edelleen Aulis Juvelaan, ja sosialidemokraatti-en listoilla oli neljä raumalaista, PirkkoTyölä-järvi, Matti Kuusio sekä Seppo Mäki jaAatos Virtanen. Ehdokkaat saivat useimpien
rauma-laisten äänet-
59
%piti heitä parhaina ehdok-kaina. Eduskuntaan selvisivät kuitenkin vain Työläjärvi jaJuvela.
25Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo Leea Hiltunen ReijoKallio Olli-Pekka Heinonen Lehtori AinoPohjanoksa valittiin kansallisen kokoomuksen ehdokkaana kansanedustajaksivuonna 1983-Hän uusi paikkansa vieläseuraavissavaaleissa ja saitaakseenvuonna 1991 toiseksienitenraumalaisääniä.
Ne eivät riittäneetkuitenkaan läpimenoon. Vuoden 1987 vaaleissa raumalaiset äänestivätPohjanoksan li-säksi eduskuntaan hieman yllättäenpastori Raimo Vuoriston. Hän oli toki asunut ja toiminutRaumalla jo runsaan vuosikymmenenajan mutta ei ollut osallistunut kunnallispolitiikkaan jatulluttätä kautta kau-punkilaisten tuttavaksi. Sosialidemokraatteihin lukeutuvaVuoristo uusi paikkansa vielä seuraavissa vaa-leissa.
Johtava
hoitajaLeea Hiltunensai vuonna 1991 toisenaraumalaisena kansanedustajan valtakirjan.Hänetvalittiin Kristillisen liiton listoilta. Hän uusi sittemmin paikkansavuonna 1999. Raumalaiseksi alue-liitoksessavuonna 1993muuttunutReijoKallio oli vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen poikkeukselli-sesti ainutraumalainen kansanedustaja. Hän uusipaikkansa seuraavissa vaaleissa ja sai tuolloin rinnal-leenLeea Hiltusen sekä raumalaistuneen jakokoomusta edustaneen ministeri Olli-Pekka Heinosen.
Eduskunnan valokuva-arkisto.
Perinteistenpuolueiden rinnalle ilmestyi 70-luvullauusia ryhmiä. Veikko Vennamon SMP ja kristillisiäarvojakorostanut SKLsaivat ääniä 70-luvun ensimmäisissä vaaleissa. SMPm suuri het-ki koitti vuoden
1983
vaaleissa, kun 12 % rau-malaisista äänesti sitä jaoli osaltaan auttamassapuolueen satakuntalaista ehdokasta
eduskun-taan. Raumalaisista paikkansa säilytti vain Pirk-koTyöläjärvi.
Juvela
sai59
%puolueensarauma-laisäänistä mutta jäivalitsematta. Matti Kuusio
palasi eduskuntaan, jauutena voimana rauma-laisena päättäjien kokoomuslaiseen joukkoon tuliseminaarinlehtori,kasvatustieteiden tohto-ri AinoPohjanoksa. 26
Äänestämässä käyneiden raumalaisten määrä väheni ensi kerran toisen maailmanso-dan jälkeenvuonna 1987.Kehitys heijastui ko-koomusta lukuun ottamatta muiden puoluei-den äänimääriin. Sosialidemokraatit menetti-vät vahvimman valttinsa, kun Pirkko Työläjärvi
nimitettiin toukokuussa 1985 Turun ja Porin läänin maaherraksi. Kokoomus sai vaalissa yli kaksisataa uutta kannattajaa ja vei Pohjanok-san toiselle kaudelle. Sosialidemokraattien
uudeksi ääniharavaksi tuli hieman yllättäen pastori Raimo Vuoristo. Hän sai 52% sosialide-mokraateilleannetuista äänistä ja pudotti Mat-ti Kuusion eduskunnasta.27
Arvojen maallistuminen kasvatti kristillisen liiton kannatusta. Saman kehityksen toisen puolen,ympäristöstäpiittaamattoman teollisen tulevaisuuden pelon synnyttämä vihreä-liike kasvoi
90-luvulla
nopeasti varteen otettavaksi poliittiseksi voimaksi. Sadat raumalaisetantoi-vatäänensä näille politiikan uusille voimille. Ää-net veivät eduskuntaanvuonna 1991
kristillis-ten johtava hoitajaLeea Hiltusen. Raimo
Vuoris-to uusi paikkansa, muttaPohjanoksa jäi ensim-mäiseksi varamieheksi. Hän sai
59
%Vuoris-to uusi paikkansa, muttaPohjanoksa jäi ensim-mäiseksi varamieheksi. Hän sai