Rakenne

Valikon organisaatioksi valittiin selkeä puuhierarkia, jossa poikkeuksena on kaksi kahdessa eri kohdassa esiintyvää valikkotasoa. Nämä puurakenteesta poikkeavat siirtymät ovat erillisen va­

roituksen takana, joka vähentää eksymisen riskiä. Askelpalautusnäppäin ”<=■” palauttaa käyttä­

jän aina sinne mistä hän tullut, ei suoraan hierarkian edeltävälle tasolle.

RH 88.88 % i)ata ecording -*

>

->

Record data ...

j elect data fik

Kalibrointitoimintojen valik­

koon pääsee ainoastaan pai­

namalla kalibrointinäppäintä mittapäässä.

Jos näytölle valitaan ympä­

ristöolosuhteista riippuvaisia suureita, tarjotaan mahdolli­

suutta siirtyä tarkastamaan ympäristöasetuksia.

I elect data file

tl

tr

Date and time (Environment f’

_____ I

Muistin ollessa vähissä on mahdollisuus siirtyä suoraan valitsemaan poistettavia tie­

dostoja.

~ptbier settings

Kuva 6.5 Kosteusmittarin valikkorakenne.

Valikon kategoriat ja toiminnot on erotettava toisistaan.[Koi!996] Tämä on tehty kategoriavaih- toehtoja seuraavan nuolisymbolin avulla (Kuva 6.6). Nuolisymbolin tarkka muoto vastaa navi- gointinäppäimeen painettua symbolia. Lisäksi varmuustekijänä toimii se, että valikossa olevat toiminnot käynnistetään aina valintanäppäimillä, ei ”^”-näppäimellä.

Toimintoa ei käynnistetä samalla näp­

päimellä millä valikossa edetään.

Kuva 6.6 Valikkokategoriat on erotettu välittömästi toimivista operaatioista nuolisymbo- lilla.

Näyttölaite on määritelty mitattavista suureista riippumattomaksi. Kaikki suureisiin liittyvät tie­

dot (lukemat, yksiköt, sallitut arvot, jne.) välitetään mittapäältä näyttölaitteelle erityisen mitta- pääväyläprotokollan avulla.

Koska mittapää välittää kaikki tiedot suureistaan näyttölaitteelle, vaikuttaa mittapää suoraan myös valikon sisältöön. Näitä kohtia ovat (Kuva 6.7):

— Lista kaikista suureista, joita kytketyt mittapäät mittaavat.

— Lista toiminnoista, jotka käyttäjä voi käynnistää, esimerkiksi mittapään puhdistus.

— Käyttäjän asettamat tiedot mittausympäristön fysikaalisista ominaisuuksista.

— Mittapään toimintaan liittyvät asetukset, jotka eivät suoraan riipu mittausympäristön fysi­

kaalisista olosuhteista.

Kuva 6.7 Mittapään vaikutus näyttölaitteen valikon ja näytön sisältöön.

6.2.1.1 Käyttönopeus

Nuolinäppäimillä ohjattavaa kursoria käytettäessä käyttäjän on edettävä askel kerrallaan kohti oikeaa vaihtoehtoa ja varmistuttava, että ei siirry vahingossa oikean vaihtoehdon ohitse. Tästä seuraa, että eri kohdissa olevien alkioiden valitsemiseen menee eri aika. Soveltamalla kappa­

leessa 3.4.4 esitettyjä kaavoja saadaan suuntaa antavia arvioita valikon suorituskyvylle.

Oletetaan, että tutkittavassa valikossa olevilla alkioilla ei ole mitään luonnollista järjestystä (esimerkiksi numero- tai aakkosjärjestystä). Tällöin voidaan käyttäjän päätöksentekoajan olettaa olevan lineaarisesti riippuvainen vaihtoehtojen lukumäärästä.

Käytetään kaavaa ( 6.1 ) [Norl991] saadaksemme selville, kuinka paljon aikaa käyttäjältä kuluu yhden valikkotason läpäisemiseen valikkohierarkiassa (t).

t(b,)=E{b,)d + k + c (6.1)

Kaavassa ( 6.1 ) muuttujalla k tarkoitetaan aikaa, joka käyttäjältä kuluu päätöksenteon jälkeen (näppäimen painamiseen kuluva aika) ja c kuvaa laitteen vasteaikaa, esimerkiksi uuden valikon näyttämiseen kuluvaa aikaa. Aika d, joka käyttäjältä kuluu yhden vaihtoehdon lukemiseen ja ymmärtämiseen, on kerrottava valikon vaihtoehtojen määrästä johdetulla arvolla E(b¡).

Tehdään seuraavat oletukset:

— Käyttäjä tekee päätöksen haluamastaan kohteesta ennen kohdistimen ohjausta kohti koh­

detta. Tähän päätöksentekoon voidaan soveltaa kirjallisuudessa esitettyjä malleja,

[Lee 1985][Paa 1986][Mac 1986][Lan 1985][Carl982] joista valitsemme yllä esitetyn.

— Kohdistin on aina aluksi valikon ylimmällä rivillä - käyttäjä joutuu painamaan nuolinäp­

päintä niin monta kertaa, että kohdistin siirtyy halutun vaihtoehdon päälle. Tästä seuraa se, että näppäinten painamiseen kuluva aika on myös kerrottava odotusarvoisella vaihtoehdon sijainnilla valikossa:

k = Ek(b,)k' (6.2)

Kaavassa k ' tarkoittaa yhden näppäilyn tekemiseen kuluvaa aikaa ja Ek(b¡) valinnan odo­

tusarvoista sijaintia valikossa. E(b¡) (luettavien vaihtoehtojen määrä) ei välttämättä ole yhtä suuri kuin Ek(bi), sillä mikäli käyttäjä ei tunne laitetta, hän joutuu lukemaan kaikki vaihto­

ehdot lävitse ja sen jälkeen suorittamaan valinnan (jossa hänen ei tarvitse kuitenkaan näp­

päillä kuin valittuun vaihtoehtoon saakka). Tottumattomalle käyttäjälle pätee siis:

£(»,)= 6, (6.3)

S,(6,)=\+‘ (6.4)

Kokeneelle, vaihtoehdot tuntevalle käyttäjälle pätee suurin piirtein kaava ( 6.5 ), sillä hän lukee ainoastaan menun alkupään ja suorittaa näppäilyn heti löydettyään oikean vaihtoeh­

don.

(6.5)

— Valintatoimenpide nopeutuu, jos valikko on pitkä ja nuolinäppäimessä on toistotoiminto.

Tällöin käyttäjä siirtyy nuolinäppäintä pohjassa pitämällä oikealle seudulle valikossa ennen tarkkaavaisuutta vaativaa lopullisen kohteen valintaa. Kannettavassa mittalaitteessa näytön koko on niin pieni, että tätä menetelmää ei voi käyttää tehokkaasti. Valintaa tehtäessä on käytännössä askellettava askel kerrallaan kohti oikeaa vaihtoehtoa.

Edellä mainituilla ehdoilla yhden valikkotason valintaa kuvaavasta kaavasta tulee:

t(b, ) = E(b, )d + Ek (6, )k + c (6.6)

Yhdistämällä kaavat ( 6.6 ) ja vakiokokoisen puurakenteen leveysriippuvuuden kuvaava kaava[Shnl998] saadaan koko valikkopuun läpäisemiseen kuluvaksi ajaksi:

=(log1V)-№>i + £1(6,> + c] (6-7)

Minimoimalla tN(b¡) saadaan optimaalinen b, nuolinäppäinohjattavalle, hierarkkiselle ja jär- jestelmättömälle valikolle, jossa on N valittavaa vaihtoehtoa. Parametrien lukuarvoina käytetään

Shneidermanin kirjassaan käyttämiä arvoja.[Shnl998]

JS 60

— Hidas lukija (d = 1 s)

— Nopea lukija (d = 0,25 .2 30

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Valikkojen leveys (b)

Kuva 6.8 Valikkopuun kokonaisvalinta-aika vs. valikkojen leveys, kun valinta tehdään nuolinäppäimillä. (Aloitteleva käyttäjä: N = 4096, k = 0,5, c = 0,5, E(b) = Ek(b) = (b+l)/2.)

Kuva 6.8 kertoo, että nuolinäppäinvalikossa optimaalinen alkioiden määrä valikossa on 3 - 4, jos kuhunkin näppäimenpainallukseen kuluu 0,5 sekuntia.

Nuolinäppäinliittymän vaikutus valikon käyttönopeuteen on suuri, sillä myös kokeneella käyt­

täjällä (Kuva 6.9) optimi saavutetaan jo 3-5 vaihtoehdon valikoilla (vrt. Normanin mainitsema 4-7).

5 30

Hidas lukija (d = 1 s)

« 15 o 10

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Valikkojen leveys (b)

Kuva 6.9 Valikkopuun kokonaisvalinta-aika vs. valikkojen leveys, kun valinta tehdään nuolinäppäimillä. (Kokenut käyttäjä: N = 4096, k = 0,25, c = 0,5, E(b) = Ek(b) = (b+l)/2.)

Yhden näppäimenpainalluksen vaatiman ajan vaikutus valikon optimileveyteen on pieni, joten ainoastaan nopeilla lukijoilla ja kokeneilla käyttäjillä voi optimi valikon leveys siirtyä yli viiden alkion (Kuva 6.10).

в21-22 Я 20-21 в 19-20 g 18-19 Я17-18 Я16-17

□ 15-16 Я14-15 Я13-14

□ 12-13 Я11-12 а

ю-11 я

9-10

□ 8-9

□ 7-8 Я 6-7

И 5-6 i i i----1----1----1----1---- г

10 11 12 13 14 15 16 17 18 Valikkojen leveys (b)

Kuva 6.10 Näppäilynopeuden vaikutus nuolinäppäimillä toimivan valikon käyttönopeuteen.

Edellä mainitut laskelmat eivät ota huomioon sitä, että kokenut käyttäjä muistaa missä päin va­

likkoa etsittävä alkio on. Hänen ei tarvitse lukea alkioita alusta alkaen lävitse ennen oikean löy­

tämistä. Tätä voidaan mallintaa esimerkiksi Paapin ja Hofstrandin mallilla[Paal986]. Tällöin lu­

ettavien alkioiden lukumäärää kuvataan kaavalla:

E(b,)-b -f

(6-8>

Oletetaan, että kokenut käyttäjä tietää ennalta sen puoliskon valikosta, josta hakea tavoittele­

maansa alkiota. Tällöin kaavassa ( 6.8 )/ = 4. Lisäksi käyttäjä painelee näppäimiä ennakkoon jo tutkiessaan alkioita, koska hän muistaa, että tavoiteltu kohde on esimerkiksi näytön (valikon)

alalaidassa. Tämän vuoksi alkioiden lukutapahtuma ja näppäinten painelu on yhtäaikaista. Va­

linta tulee tehdyksi sillä hetkellä, kun molemmat näistä operaatioista on suoritettu. Tällöin ko- konaisvalinta-ajan kaava ( 6.7 ) muuttuu muotoon:

tN = (log* N) • {max[£(6, )d, Ek (ö, >]+c (6.9)

Sij eittämällä tähän edellä esitetty kaava ( 6.8 ) arvolla f = 4 ja näppäilyajaksi ( 6.4 ) saadaan optimi määritettyä kuvaajasta (Kuva 6.11).

Nopea lukija (d = 0,25 s)

T---1---1---1---1---1---1---1---1--- 1

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

Valikkojen leveys (b)

Kuva 6.11 Valikkopuun kokonaisvalinta-aika vs. valikkojen leveys, kun kokenut käyttäjä tekee valinnan nuolinäppäimillä erittäin nopeasti ja tietää kummasta puoliskosta hakee valikon alkiota. (Kokenut käyttäjä: N = 4096, k = 0,25, c = 0,5, E(b) = (b+l)/4, Ek(b) = (b+l)/2.)

Kuvaajasta huomataan, että nopeankin käyttäjän tapauksessa valikkojen optimileveys jää kuu­

teen alkioon.

In document The user interface of a portable humidity indicator (sivua 49-55)