5 KONSEPTISUUNNITTELU JA MÄÄRITTELY
7.1 Käytettävyystestit
Ohjelmiston testauksen rinnalla suoritettiin ja tämän työn valmistuessa suoritetaan yhä käytettä
vyyden testausta. Näihin testeihin kuuluu mm. laitteen mekaniikan kokeileminen rakennustyö- maaoloissa ja käsikappaleen muotoilun ja ominaisuuksien toimivuuden kokeileminen paineil- maverkon kosteutta mitattaessa.
Seuraavissa kappaleissa esitetään testijärjestely, jolla kosteusmittarin käyttöliittymän toiminta sekä muu käytettävyys voidaan testata. Tätä selvitystä voidaan hyödyntää suoraan testaussuun
nitelmana tai mikäli testin suunnittelu halutaan tehdä asiantuntijayrityksessä, tämä selvitys ku
vaa tarvittavan testin rakenteen toimeksiantoa varten.
Testi voidaan suorittaa parhaiten asianmukaisessa käytettävyystestaustilassa, jossa on tarvittavat taltiointi- ja tarkkailuvälineet.
7.1.1 Testin tavoite ja kohde
Testin tarkoituksena on selvittää, osaavatko kannettavan kosteusmittarin käyttäjät käyttää lait
teen perustoimintoja. Testissä rajoitutaan kosteuden reaaliaikaiseen mittaamiseen ja mittausda
tan keruu -toimintoihin. Tutkittavat operaatiot koskevat laitteen toimintakuntoon saattamista ja mittauslukemien lukemista sekä mittausdatan keräämistä ja yksinkertaista analysointia.
7.1.2 Kontaktit
Koska testaajan tulee hallita käytettävyystestin toteuttaminen hyvin, on todennäköistä, että luo
tettavan tuloksen saavuttamiseksi ei testissä voida käyttää projektiryhmään kuuluvaa henkilöä testin toteuttajana.
Testin suorittamiseksi ulkopuolisen testauslaitoksen testin järjestäjä tarvitsee perustiedot laitteen toiminnasta.
Taulukko 7.1 Testin toteuttajan tarvitsemat resurssit (arvio).
Kontaktin
Kertoo mittalaitteeseen liittyvät tekniset haasteet, taustatiedot ja suunnittelun ongelmakohdat. Useimmiten saadussa materi
aalissa on paljon sellaisia käytettävyyshuolia, joita ei ilmene- kään muiden kontaktien kautta.
Tuotepäällikkö 3-6 tuntia
Asiakas
kontakti
Asiakasesimerkki. Henkilön tulee olla maltillinen ja edesauttaa paremman tuotteen kehittämisessä heidänkin käyttöönsä. Tätä kontaktia käytetään koetehtävien viimeiste
lyyn ja todenmukaisuuden arviointiin.
4 tuntia
Organisaa-tiokontakti
Henkilö, jolle testaaja raportoi edistymisensä ja jolta hän saa tarvittavat organisaatiolliset tiedot.
Projektipäällikkö 2 tuntia
Koehenkilöt Toimivat laitteen käyttäjinä käytettävyystestissä. Ks. käyttäjäprofiilit 3 tuntia
7.1.3 Kohdeongelmat
Seuraavassa esitetyt kysymykset kuvaavat ne ongelmat, jotka käytettävyystestissä halutaan saa
da selville. Kaikkia käytettävyyskriteereiksi asetettuja asioita ei ehditä tällä testillä testaamaan.
— Pystyykö käyttäjä kokoamaan laitteen myyntipakkauksesta ja suorittamaan sillä yksikertai
sen mittauksen? (kriteerit 3 ja 6)
— Osaako käyttäjä ilman käyttöohjeita mitata muita laitteen suureita kuin oletusarvoisia?
(kriteerit 2, 3 ja 6)
— Hallitseeko käyttäjä laitteella mittaustulosten keräämisen ja kerätyn datan esittämisen?
(kriteeri 7)
7.1.4 Testiajankohta
Testiajankohta määritellään, kun on varmistuttu siitä, että mittalaitteesta on saatavilla testaus- käyttöön käyttöliittymältään (sekä loogisesti että fyysisesti) ja tarvittavilta toiminnoilta lopul
lista laitetta vastaava prototyyppi. Testiin varataan päivä kutakin kolmea koehenkilöä kohden.
7.1.5 Menetelmät ja henkilöt
Tutkimuksen päämenetelmä on käytettävyystesti. Käytettävyystesti on paras tapa kerätä hyvä kokoelma kvantitatiivista informaatiota laitteen käyttötehokkuudesta ja kvalitatiivista tietoa käyttömukavuudesta. Käytettävyystesti vaatii muutaman henkilön suorittamaan neljää tärkeää tehtävää. Nämä tehtävät ovat:
Koehenkilö
Koehenkilön tehtävänä on yrittää onnistuneesti suorittaa tehtävämäärittelyssä määritellyt tehtä
vät. Hänen pitää ajatella ääneen, tehdä kysymyksiä ja antaa palautetta laitteesta ja sen käytön helppoudesta.
Koehenkilöt valitaan laitteen tulevasta asiakaskunnasta (ks. 5.2). Mahdollisuuksien mukaan heidän tulee toteuttaa seuraavat jakaumat:
Taulukko 7.2 Koehenkilöiden tavoitejakauma laitteen tulevan käyttäjäkunnan arvion pe
rusteella.
Ominaisuus Alue Jakauma
Ikä 20 — 65 vuotta 20 - 30 vuotta = 30 %
31-50 vuotta = 55 % 51-65 vuotta = 15 % Kannettavan kosteusmittarin käyttö
tarve viikossa
0-20 tuntia alle 5 tuntia = 55 %
6-20 tuntia = 45 %
Sukupuoli Mies-Nainen Nainen = 10 %
Mies = 90 %
Koulutustaso Peruskoulu, ammattikoulu, aka
teeminen tutkinto
Peruskoulu (tai vast.) = 25 % Ammattikoulu = 50 % Akateeminen tutkinto = 25 %
Testin ohjaaja
Ohjaaja ohjaa käytettävyystestitapahtumaa. Hänen vastuullaan on:
— varmistaa, että käyttäjä tuntee olonsa mukavaksi,
— skenaarion ja tehtävän lukeminen ääneen,
— tehtävän aloitusluvan ja lopetuskäskyn antaminen käyttäjälle,
— selventävien kysymysten kysyminen käyttäjältä tehtävän jälkeen,
— käyttäjän haastatteleminen,
— jälkikysymysten tekeminen ja
— koehenkilön kiittäminen ja kulutetun ajan korvaaminen.
Valvoja
Valvoja taltioi koetilanteeseen liittyvät mittaustulokset. Käytettävyystestin mittareita ovat:
— tehtävän suorituksen onnistuminen tai epäonnistuminen,
— suoritusaikaja
— ohjaajan puuttuminen tehtävän suoritukseen.
Lisäksi valvoja informoi ohjaajaa tehtävän maksimiajan täyttymisestä.
Havainnoija
Havainnoijat ovat tuotekehitysryhmän jäseniä, jotka ovat paikalla oppimassa asioita ja testin aikana ilmeneviä laitteen piirteitä. Heidän tulee olla hiljaa, tehdä muistiinpanoja ja luoda kysy
myksiä j älkihaastatteluti lannetta varten.
7.1.6 Testin kulku
Testiin osallistuvat koehenkilöt suorittavat kukin testin erikseen. Kunakin päivänä suoritetaan testi kolmen koehenkilön kanssa. Yksi testi kestää noin tunnin, ja koostuu seuraavista viidestä vaiheesta:
Tervehtiminen ja taustakysely
Testin ohjaaja toivottaa koehenkilön tervetulleeksi ja tekee hänen olonsa mukavaksi. Tämän jälkeen hän antaa koehenkilölle taustakysymyslomakkeen, jossa kysytään hänen mittaustekni
nen ja ammatillinen tausta.
Perehdytys
Testin ohjaaja lukee koehenkilölle ääneen lyhyen alustuksen (Liite F.4) ja perehdyttää testiti
lanteeseen. Perehdytyksessä koehenkilölle selvitetään seuraavat asiat:
— Testin tarkoitus.
— Se, että käyttäjää ja hänen toimintaansa tullaan valvomaan ja nauhoittamaan.
— Syntyvien kuvanauhoitteiden käyttötarkoitus ja -rajoitukset.
— Se, että käyttäjä voi keskeyttää testin missä tahansa vaiheessa ilman seuraamuksia.
— Käyttäjää muistutetaan siitä, että kokeessa testataan mittalaitetta, ei käyttäjää, ja että hänen pitäisi toimia niin luonnollisesti kuin mahdollista.
Suorituskyvyn testaaminen
Perehdytyksen jälkeen osallistujalle annetaan testattavan mittarin prototyyppi. Ohjaaja esittelee suoritettavat tehtävät.
Koehenkilöä rohkaistaan toimimaan ilman ohjaajan apua. Lisäksi muistutetaan siitä, että he ajattelisivat tehtäviä suorittaessaan ääneen ja pyydetään ilmoittamaan ohjaajalle, kun luulevat suorittaneensa tehtävän.
Jälkikysely tehtävän jälkeen
Jokaisen tehtävän jälkeen käyttäjä vastaa lyhyeen kyselyyn. Kyselyyn vastataan riippumatta siitä, suoritettiinko tehtävä onnistuneesti vai ei.
Testin jälkeinen haastattelu
Kaikkien tehtävien suorittamisen jälkeen (tai maksimiajan täyttyessä), ohjaaja haastattelee koe
henkilöä. Ohjaaja yrittää saada selville lisätietoja osallistujasta ja tarkistaa aikaisempien kom
menttien yksityiskohtia.
Haastattelutilanne nauhoitetaan ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
- Osallistuja täyttää lyhyen käyttäjätyytyväisyyskyselyn.
- Ohjaaja haastattelee käyttäjää erityisesti testin aikana ilmenneiden ongelmien ja käyttäjän tekemien kysymysten osalta.
Kannettavan kosteusmittalaitteen käytettävyystestissä käytettävät lomakkeet ja toimintaohjeet on kuvattu liitteessä (Liite F).
7.1.7 Suorituskyvyn mittarit
Testin suoritusta mitataan objektiivisilla mittareilla. Näitä käytettävyystutkimuksessa käytettyjä, ja kosteusmittalaitetta testattaessakin käyttökelpoisia mittareita ovat:
Tehtävän onnistuminen
Tehtävä kirjataan onnistuneesti suoritetuksi, jos tehtävän määrittelyssä kerrottu onnistuneen suorituksen määritelmä (SCO) toteutuu. Vaatimuksen pitää täyttyä samassa taulukossa kerrotun maksimiajan kuluessa.
Tehtävän suoritusaika
Tehtävän suoritusaika määritellään sinä kokonaisaikana, jonka koehenkilö tehtävän parissa viettää. Aika alkaa, kun käyttäjä lopettaa tehtävänannon lukemisen ääneen ja on saanut halua
mansa lisätiedot ohjaajalta. Aika päättyy, kun käyttäjä suorittaa tehtävän oikein (ohjaajan tar
kistettava) ja on ilmoittanut ohjaajalle valmistumisestaan.
Tarvittujen auttamisten määrä
Yksi auttamistapaus lasketaan kutakin sellaista tilannetta kohden, jossa ohjaajan on pitänyt aut
taa käyttäjää tehtävän suorittamisen jatkamiseksi. Ohjaaja puuttuu tehtävän suoritukseen seu- raavissa tapauksissa:
— Käyttäjä ylittää tehtävälle määritetyn maksimiajan.
— Käyttäjä on selkeästi tuskaantunut ja ohjaaja olettaa tämän vaikuttavan negatiivisesti seu- raavien tehtävien suorittamiseen.
Tyytyväisyyden mittarit
Käyttäjiä pyydetään täyttämään tyytyväisyyskysely kunkin tehtävän suorittamisen jälkeen. Nä
mä kyselyt laaditaan niittämään käyttäjän tyytyväisyys seuraavilla osa-alueilla:
— Toimintojen ja toimintatapojen löytämisen helppous.
— Oppimisen helppous.
— Käytön helppous.
— Mahdollisuus olla tuloksellinen laitteen kanssa.
7.1.8 Tehtävät
Liitteessä F.l olevassa taulukossa on kuvattu kolme tehtävää. Kukin koehenkilö suorittaa ajan riittäessä kaikki tehtävät. Taulukossa on määritelty seuraavat asiat:
Kohdeongelma
Taulukon ensimmäinen sarake määrittelee tehtävään liittyvän kohdeongelman.
Tehtävännumero
Tehtävän numero määrittelee sen järjestyksen, jossa osallistuja suorittaa tehtävät.
Tehtävän määritelmä
Tässä sarakkeessa kerrotaan kolme tärkeää asiaa. “Vaatimukset” viittaavat niihin tarvikkeisiin, ympäristöön ja olosuhteisiin, jotka koetilanteen alussa käyttäjällä pitää olla. Esimerkki vaati
muksesta on: “Kannettavan mittalaiteen tulee olla koottuja paristot asennettu.”
Onnistuneen suorituksen määritelmä (SCO) ilmoittaa ne asiat, joiden toteutuminen määrittelee tehtävän oikein ja onnistuneesti suoritetuksi pisteytystä varten. Tämä on tärkeä asia määritellä etukäteen, sillä muuten asiasta nousee keskustelua testien jälkeen. Tämän vuoksi määritelmät on pyritty tekemään jo tässä suunnitteluvaiheessa.
“Maksimiaika” viittaa siihen aikaan, jonka käyttäjän annetaan yrittää tehtävän suorittamista il
man puuttumista eli avun tarjoamista.
Skenaario
Tämä sarake kuvaa sen tilanteen johon testiin osallistuva sijoitetaan. Tämä annetaan koehenki
lölle kirjallisena tehtäväpaketissa.
Mittausmenetelmät
Sarake määrittelee ne suorituskyvyn ja käyttötyytyväisyyden mittarit, joiden perusteella tehtä
vän vaativuus määritellään.
Minimi, tavoite ja paras tulos
Sarakkeessa on kullekin mittarille määritellään pienin mahdollinen hyväksyttävä käytettävyys
testin kokonaistulos (minimi), tavoitearvoja paras mahdollinen tulos. Koska laitteelle ei ole tehty aikaisempia varsinaisia käytettävyystestejä, on taulukkoon sijoitettu käyttäjäesimerkkien perusteella laaditut arviot.
7.1.9 Tulokset
Todennäköisesti käyttäjillä tulee olemaan vaikeuksia kaikissa tehtävissä, erityisesti tehtävissä 2 ja 3. Tulosraportissa luetellaan ne kohdat, joiden löytäminen, ymmärtäminen tai käyttäminen on
ollut vaikeinta tehtäviä suoritettaessa. Tulosraporttiin kirjataan:
— Suorituskyky- ja tyytyväisyystiedot.
— Käyttäjien kommentit ja ohjaajan havainnot.
— Suositukset.
Suorituskykyä ja käyttäjän tyytyväisyyttä kuvataan taulukoilla ja kaavioilla. Kokonaistyytyväi- syyskyselyn tuotetyytyväisyyskohdan vastaukset esitetään diagrammilla. Käytettävien tauluk
kojen ja kaavioiden muoto on kuvattu liitteessä F.2.
Testitilanteen aikana tulevat käyttäjän kommentit taltioidaan. Tämä taltiointi raportoidaan tau
lukossa ongelman arvioidun syyn kanssa.
Käytettävyystestin tuloksista tehdään yhteenveto, joka sisältää suosituksia käyttöliittymän ja laitteen muun toiminnan parantamiseksi. Kunkin raportoitavan epäkohdan vakavuusaste arvioi
daan asteikolla 1 - 5 (Taulukko 7.3). Testin yhteenvedossa käytetään liitteessä F.2 kuvattua taulukkomuotoa.
Taulukko 7.3 Tulosraportissa käytetään vakavuusasteikkoa 1-5.
Vakavuusaste Kuvaus 5 Katastrofaalinen
4 Vakava
3 Vähäinen
Vakavuusaste Kuvaus
2 Kosmeettinen
1 Ei ongelma
7.2 Käytettävyys kriteerien valvonta
Käyttöliittymän yhtenä arviointikriteerinä voidaan käyttää suunnittelun alussa esitettyjen käy- tettävyyskriteerien toteutumista. Tarkistamalla kriteerien toteutuminen käyttöliittymän testaus- vaiheessa voidaan varmistua siitä, että laite on pysynyt tavoitteissaan, eikä sitä ole lähdetty ke
hittämään yksipuolisesti yhteen suuntaan.
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.4) on esitetty käytettävyyskriteerien (s. 31 ) toteutuminen.
Taulukko 7.4 Käytettävyyskriteerien toteutumistaso. 10 11
Käytettävyyskriteeri r.
10 Toteutunut To
teutui
11 Huomautus
1. Käyttö käsineillä и Laitteen käyttöliittymää pystyy käsittelemään käsineet kädessä - näppäimet erottuvat toi
sistaan helposti niiden erilaisen käytön vuoksi (nuolet, valintanäppäimet).
kyllä Mekaaninen osuus ei kuulu tähän arvi
oon.
2. Käyttöliittymän kieli
и Laitteeseen on toteutettu käyttöliittymän kie
len valinta.
kyllä ♦
3. Yksinkertaisuus и Perusnäytön asettelu selventää näytön sisäl
töä. Valikkoon joutuminen vahingossa on estetty näppäinyhdistelmällä. Valikon koko on minimoitu.
kyllä
4. Kriittiset toi
minnot varmis
tettava
и Mittausympäristön olosuhteiden arvot pyy
detään tarkistamaan virrankytkennän jälkeen (jos käytössä olevat suureet vaativat kompen
sointia). Itseviritystoiminnot ovat oletusarvoi
sesti automaattisia, jos niitä tarvitaan.
kyllä ♦
5. Lukeman ta
saantuminen näytettävä
R Lukeman tasaantuminen havaitaan sekun
neittain päivittyvästä numeronäytöstä tai his- toriakuvaajasta.
kyllä
6. Mittauslukeman lukeminen help
poa
R Laite näyttää valittujen suureiden arvot vasta sen jälkeen, kun käyttäjä on kuitannut varoi
tuksen mittausympäristön asetuksista (jos asetuksia on).
L Tallennustoiminnot löytyvät helposti ole
tusarvoisen pikanäppäimen takaa. Käynnistys voidaan tehdä suoraan ilman mitään asetuk
sia.
kyllä ♦
10 Kriteerin tyyppi: U = laitteen yleinen käyttö, R = numeronäytön käyttö, L = mittaustulosten tallennustoimintojen käyttö.
11 ♦ = kehitysprosessin aikana harkittiin kriteeristä luopumista.