Yleinen tila. Vaikkakin maamme taloudellisessa elämässä viime vuonna voidaan osottaa useita varjopuolia, on se sittenkin kokonaisuudessaan katsottuna pidettävä jokseenkin suotuisana.
Tämä on ollut seurauksena pääasiassa ulkomaisten liikeolojen vai-kutuksesta maahamme_ Tämä vaikutus on tuntunut ennen muuta siinä, että ulkomailla vallitsevien verrattain helppojen rahamarkki-nain vuoksi on maahamme saatu vedetyksi melkoinen määrä ulko-maisia lainapiiäomia, jotka ovat raha-asemaa täälläkin helpottaneet, ja samalla ovat edulliset liikeolot ulkomailla vaikuttaneet sen, että maamme vientitavaroilla on ollut hyvä menekki ja verrattain hy-vät hinnat ja pääoman tuonti maahamme myöskin sen kautta on ollut suhteellisesti runsas. Vuonna 1911 tuotiin ulkomailta laina-pääomaa maahan yli 60 milj. Smk.
Ulkomaisen pääoman tuonti maahan. Pääasiassa val-tiollisten olojemme vaikutuksesta, mutta myöskin useampina vuosina vallinneiden tiukkojen rahamarkkinain vuoksi ulkomailla olivat vuoden 1903 jälkeen ulkomailla asetetut lainaehdot Suomeen otetta ville lainoille niin ankarat, että voidaan sanoa maamme seuraavan viiden vuoden aikana olleen miltei poissulettuna ulko-maiden rahamarkkinoilta. Kun sitten vihdoinkin vuonna 1909 ulkomainen luottomme jälleen oli vakaantunut ja rahamark-kinat Länsi-Europan lainanantomaissa muodostuneet edullisem-miksi, alettiin entistä suuremmassa määrin tuoda ulkomaista laina-pääomaa maaham me. V. 1909 ottivat sekä valtio että yksityiset korporatsioonit ulkomailta lainoja yhteensä yli 100 milj. t:mk.
Seuraavana vuonna oli ulkomaisten lainapääomien maahantuonti verrattain pientä, edellisenä vuonna tapahtuneen suuren lainauk-sen vuoksi, mutta v. 1911 nousi ulkomailainauk-sen Jainarahan maahan-tuonti, kuten edellä jo mainittiin, sangen huomattavaan summaan, yli 60 milj. Smk. Myöskin ulkomaisten pörssien asema oli vuo-den 1911 edellisellä vuosipuoliskolla edullinen uusien al'vopaperien liikkeeseen laskemista varten. Korkokanta painui kaikkialla alas ja ennustettiin jo tavattoman runsasta raha vuotta. Mutta väliin
5° Katsauksia.
tuli Marokkoselkkaus, joka vaikutti lamåuttavasti länsieuroppa-laisiin pörsseihin. Tämä luonnollisesti vaikutti myöskin meikä-läisten lainahankkeisiin ulkomailla, mikä näkyy selvästi myöskin siitä, että kaikki lainat v. 1911 otettiin edellisellä vuosipuoliskolla.
Lainanottajat, lainojen suuruus, niiden korkokanta ja emis-sionikurssi käy ilmi seuraavasta:
Lainanottaja Nimellisarvo Korko-
Emiesioni-Smk kanta kurssi
Suomen Yhdyspankki 10,000,000 41/ 2 Olo 95 0 ' , 0 O.Y. Suomen kaupunkien
hy-poteekkikassa 10,000,000 41
12
» 96 » Pohjoismaiden Osakepankki 10,000,000 41/ 2 » 96 Helsingin kaupunki 25,150,000 41h » 97 »Turun » 7,000,000 41/2 » 933/ 4 »
Tampereen 3,000,000 ? » ? »
Kaksi näistä lainoista, nimittäin Pohjoismaiden Osakepankin ja Helsingin kaupungin, tarjottiin merkittäväksi myöskin Helsin-gissä ja yksi, Turun kaupungin, HelsinHelsin-gissä ja Turussa. Emis·
sionikurssi Suomessa oli Pohjoispankin lainalla 95,3 5 % , Helsin-gin kaupunHelsin-gin lainalla 961/2 % ja Turun kaupulJgin lainalla 93114 °lo.
Suomen pankin käyttämätön setelinanto-oikeus, jota voidaan pitää karakteristisenä raha-aseman mittaajana ja joka vuo-den 1910 lupussa oli 26,7 milj. mk, alkoi vuovuo-den 1911 alusta lähtien vähitellen kohota niin että se jo huhtikuun puolivälissä oli 41,1 milj. mk, josta määrästä se miltei poikkeuksetta yhä ko-hosi, saavuttaen elokuun lopussa korkeimman määränsä, 47, 9 milj'.
mk, sitten alkaen vähitellen nleta, niin että se lokakuun lopussa oli 3Ö,8 milj. mk ja joulukuun 23 p . 31 ,8 milj. mk. Suomen pan-kin ulkomaiset saatavat nousivat vuoden kuluessa myöspan-kin har-vinaisen suuriin summiin. Ne olivat vuoden 1910 lopussa 113,3 milj. mk ja nousivat sitten vähitellen, saavuttaen marraskuun 10,-pussa huippukohdan 156,3 milj. mk. Sittemmin ne laskeutuivat taas, ja varsinkin sen johdosta, että pankki ulkomaisilla saata·
villaan lunasti n. 45 milj. mk seteleitä, jotka olivat sotilaskor-vauksesta y . m. karttuneita Venäjän täkäläiseen valtiokonttoriin, painuivat pankin ulkomaiset saatavat siinä määrin, että ne jou-luk. 23 p. olivat vain 102.6 milj. mk.
Pankkien asema on viime vuonna ollut suotuisampi kuin lähinnä edellisinä vuosina, vaikkakin tosin vähäinen huono-neminen niiden asemassa tapahtui vuoden loppukuukausina. Tä-hän suotuisaan asemaan on epäilemättä suuressa määrin
vaikutta-Katsauksia.
nut edellä puheena ollut ulkomaisten pääomien maahantuonti.
Korkokanta, joka viimeisinä vuosina aina vuoden 1907 pulakau-desta alkaen oli ollut hyvin rasittava luottoa tarvitseville, parani huomattavasti. Suomen pankki, joka joulukuun 16 p. 1910 oli korottanut alimman diskonttonsa 5
1/2
%:iin, alensi seuraavan hel-mikuun 18 p; sen 5 o/,,:iin ja sitä seuraavan toukok. 17 p. edel-leen 41/2 %:iin eli määrään, jossa se ei liene ollut sitten vuoden 1896. ~amoin valtavasti suurin luku yksityis pankeista Suomen pankin esimerkkiä seuraten jonkun aikaa sen jälkeen alensi talle-tuskoron 41/2 %:iin, samalla kun diskonttokorkoja alennettiin vas-taavassa määrässä. Mitä niiden kehitykseen muuten tulee, on se ollut euotuiea. Yksityispankkien talletukset lisääntyivät vuoden alkupuoliskolla 68 milj. mk, väheten kuitenkin sitten vuoden kol-mannella neljänneksellä 2 milj. ja edelleen seuraavan loka-mar-raskuun kuluessa 7,7 milj mk. Tämä osittainen talletuksien vähene-minen vuoden loppupuoliskolla lienee aiheutunut osaksi talletus-koron alentamisesta; pääomat ovat jossain määrin ruvenneet vir-taamaan säästöpankkeihin ja obligatsioni- sekä osakemarkkinoille.Vuoden lopussa on yksityispankkien kesken ollut neuvotteluja talletuskoron korottamisesta, mutta se on jäänyt ainakin toistai·
seksi sikseen.
Missä määrin pääoman muodostumista viime vuonna on ta-pahtunut, ei saatavissa olevien tietojen vaillinaisuuden takia vielä voida likimaillenkaan eanoa. Kuitenkin lienee se arvioitava noin 100-110 milj. markaksi.
Vakuutusliike.
Katsaus vuoteen 1911. Yleisistä ilmiöistä vakuutusliik-keen alalla ansaitsee suurinta huomiota Suomen vakuutusyhdistyk-sen perustaminen. Yhdistyksen tarkoituksena on: valmistaa va-kuutustointa harrastaville henkilöille tilaifmutta toisensa tapaami-seen ajatusten ja mielipiteiden vaihtamiseksi tähän toimialaan kuuluvista asioista; aiheen ilmaantuessa antaa lausuntoja tai tehdä ehdotuksia vakuutustointa koskevista seikoista; työskennellä koti-maisen vakuutustoimen tarkoituksenmukaisen edistymisen hyväksi ja julkaista painosta selontekoja asiain käsittelystä yhdistyksen keskuudessa, kirjoitelmia, referaatteja y. m. Yhdistys, johon on liittynyt suuri osa vakuutusyhtiöistämme ja ylemmietä vakuutusvirkamiehistämme, on tähän asti toiminut erittäin vilkkaasti. -Henkivakuutusyhtiöt, joiden tuloksista tilastollisessa osastossa mainitaan, ovat kehittäneet toimintaansa yhä tarkoituksenmukai-semmaksi. Niinpä ovat Salama ja Suomi ottanflet käytäntöön .työkyvyttömyys-lisävakllutuksen, jonka ottamalla saa osittaisen
Katsatlksia.
työkyvyttömyyden sattuessa vapautuksen yhtä suuresta osasta vakuutusmaksua kuin mitä työkyvyttömyys koskee. Salama oh ottanut käytäntöön lastenvakuutuksen ja Fennia päättänyt ruveta harjoittamaan keuhkotautilisävakuutusta. Sitäpaitsi on Fennia uudistanut vakuutusehtonsa. Yhtiöiden välisessä yhteistoiminnassa on huomattava. erittäinkin kysymys yhden mukaisista lääkärinpalk·
kiöistå. - Palovakuutusalalla on sattunut joukko huomattavia paloja. Sahat ja varsinkin puusepäntehtaat ovat osottautunoot epäedullisiksi vastuiksi yhtiöille. Myöskin automobiilit ovat alka-neet t,uottaa yhä useampia vahinkoja, jonka vuoksi yhtiöt ova.t katsoneet tarpeellisiksi erinäisiä rajoittavia määräyk~iä niiden suh-teen. - Tapaturmavakuutus-yhtiöille ei vUosi 1911 ole ollut edullinen. Kilpailu on sitäpaitsi painanut maksut niin alas, että korotus niissä lienee ennen pitkää odotettavissa. - Merivakuu-tuksesta ovat tulokset olleet verrattain vähän tyydyttäviä. Meri·
liikenteessä ei ole sanottavia vahinkoja sattUnut. Sisävesiliiken-teessä herättävät sitävastoin huomiota tavattoman lukuisat haaksi-rikot. - Sosiaalivakuutuksen alalta ansaitsee mainita, että työ-väenlainsäädäntökomitea on . saanut valmiiksi kaksi lakiehdotueta, jotka koskevat sairausvakuutusta ja sairaskassoja. Samoin on v.
1908 asetettu työttömyysvakuutuskomitea saanut valmiiksi mietin-nön ja ehdotuksen työttömyysapnkassojen kannattamiseksi yleisillä varoilla.. Äitiysvakuutuksen käytäntöönottamisesta SUomessa on päätetty toimittaa tutkimus .
Työväenliike.
Työsopimukset Helsingin rakennusteollisuudessa.
V. 1910 heinäk. 2 p. allekirjoitettiin Helsingin rakennusteollisuutta käsittävä yleissopimus ja sen määräysten mukaisesti solmittiin sittemmin 6 erikoistyösopirnusta niitä ammattiryhmiä. varten, joilla ei sitä ennen ollut sopituuksia. Viime joulukuun 29 p:nä sanoivat työnantajat irti yleissöpimuksen, joten se ensi toukok.
viimeisenä päivänä lakkaa voimassa olemasta. Tärkeimpänä syynä sopimuksen irtisanomiseen työnantajien taholla oli, että he vaati-vat sekä yleigsopimuksen että erikoissopirnusten päättyrnisajaksi tonkok. 31 p:n (tähän asti on erikoissopimusten päättymisaika ol-lut heinäk 31 p.), agitatsioonin työmailla ehkäistyksi ja työajan
10-luntiseksi (se on tähän asti ollut lauvantaisin ti 1/2 t ., muina päivänä 9 t .). Työntekijäin ammattiyhdistykset ilmoittivat, etteivät he hyväksy työnantajien edotuksia ja vastustavat erittäinkin 10-tuntista työpäivää. Ne neuvottelut, joita työnantajain ja työntekijäin kesken asiasta on ollut, ovat johtaneet toistaiseksi kielteiseen tulok-seen . Näin ollen on työtaistelu rakennusteollisuuden alalla taaskin odo-tettavisea, varsinkin kun useita erikoissopimuksiakin on irtisanottu .
Tilaltollintn oGasto. S3