Niiden monien ehdotusten joukossa, joita viime aikoina on tehty teollisuutemme kehittämiseksi, ansaitsee erityistä huomiota pyrkimys sen pääomansaantimahdollisuuksia kohottamaan. Näin s ii tä syystä, että tämä kysymys on teollisuutemme kipeimpiä ja ansaitsee korjaamista, jos mieli luoda tälle kansantaloudellisen tuotaimon haaralle kehitysmahdollisia oloja.
Sillä merkittävä on että nykyisin teollisuutemme on ilman va rsinaista omaa luottolaitosta ja riippuvainen talletuspankkien epävarmasta ja kovin kalliista luotosta . Kotimaiset yksityiset pää-o mat, jpää-oiden liikkuvaisuus yleensä pää-on meillä vielä pieni , hakevat mielellään varmempia sijoituspaikkoja, ja ulkomaista pääomaa on ollut olojemme tuntemattomuuden takia ulkomailla verratta in vaikea saada, vielä vähemmän , kun obligatsioniliike ja pörssilai-toksemme on ollut kovin puutteellinen. Parannusta on hiljakkoin erityisen pörsi n perustamisen kautta saatu aikaan, mutta 'viipynee vielä kauan ennenkun siitä tuntuvampaa apua puheena olevassa suhteessa on saatavissa eikä se missään tapauksessa pysty sitä teollisuutemme painajaista, josta tässä on kysymys, poistamaan.
On sen tähden monista syistä mielenkiintoinen se esitys, jonka hiljakkoin konsuli Gösta ' Sumelius on tehnyt erityisen pankkilaitoksen perustamisesta teollisuuden pääoma tarpeita tyy-dyttämään.
Ehdotuksen tekijä laskee , saatavan tämän laitoksen käytet-täväksi ei vähemmän kuin 20 milj. markkaa seuraavalla tavalla :
r) 5 milj . saadaan laskemalla liikkeeseen 500 kantaosa·
ketta
a
10,000 mk., jotka osakkeet merkitsisivät teollisuudenhar · joittajat itse, etupäässä lainanottajat. Vakuuttaakseen näilleosak-K ysy mys teollisuusluottolaitoksen je,·u stamisesta.
keille mahdollisimman · suuren levenemisen ja säilyttääkseen ne teollisuuden piirissä, on pantava ehdoksi, ettei kellään saa olla enempää kuin 10 kantaosaketta ja että pankin osakkaan täytyy olla työnantajana ainakin 20 työntekijälle. Jos viimeksi mainittu edellytys lakkaa, lunastaa pankki osakkeet hintaan, joka vastaa niiden matemaattista arvoa, ja lasketaan ne liikkeeseen uudelleen.
Kantaosakkeiden osinko rajoitetaan 60 / o:ksi ;
2) 10 milj. mk. saadaan laskemalla liikkeeseen 5 Ofo: n etu-oikeutettuja osakkeita, jotka kuoletetaan 50 vuoden kuluessa, kuoletuksen alkaessa kuitenkin vasta 10 vuoden kuluttua pankin perustamisesta, jotta siten helpotettaisiin etuoikeutettujen osak- • keiden sijoittamista, jonka tulisi etupäässä tapahtua omassa maassa. Sen mukaan kuin etuoikeutettuja osakkeita arvotaan, siirretään vastaava määrä kantaosakepääomaksi , joka siten 50 vuoden kuluttua on kohonnut 15 miljoonaksi ;
3) Koska tällainen yritys tulee olemaan maalle ja sen ta-loudelliselle elämälle erittäin suuriarvoinen, olisi sille saatava valtiolaina suunnilleen samanlaisilla ehdoilla kuin mitä aikaisem-min ja aivan äskettäinkin on myönnetty osuuskauppa liikkeen ke-hittämiseksi. Ne edut, .joita pankki tulisi suojelemaan, ovat niin suuret ja niin vaikuttavat maan hyvinvoinnille, että on aivan todennäköistä, että esim . 5 miljoonan suuruisen 40/0:n valtiolai -nan anomus tuskin voisi tuIla hallituksen puolelta hylätyksi .
~Paitsi näin koottua 20 miljoonaa, tulisi pankin tarpeen mu-kaan laskea liikkeeseen obligatsioneja, joita olisi sijoitetta va etu-päässä ulkomaisille markkinoille . .
Lainaus olisi järjestettävä kuoletuslainoiksi 5 - 20 vuoden maksuajalla ja etupäässä kiinnitysvakuutta vastaan; takuulainat eivät saisi tulla kysymykseen.
Jako-osuutta jaettaisiin kantaosakkeille ainoasta!1n 6% asti sen jälkeen kuin pankin kustannukset, laina- ja etuoikeutettujen osakkeiden kuoletukset ovat vähennetyt; tästä jälellä oleva yli-jäämä voitosta jaettaisiin lainanottajille lainan suuruuden mukaan.
Mitä mahdollisuuksia on tämän ohjelman toteuttamisella?
Miten se vastaa tarkoitustaan?
Ehdotus perustuu keskinäisyysperiaatteelle.
päässä itse teollisuuden harjoittajat hankkimaan
Se vaa tii etu-pankin
perus-Kysymy s teollisuusluoltolaitok,en pe,·ustamisesta.
paaoman , ainakin . ensimäiset 5 .milj. markkaa. Kysymys on:
onko mahdollista että teollisuudenharjoit~ajat, jotka juuri pää~
omia tarvitsevat, sijoittavat niitä tähän tarkoitukseen? Puoles-tamme emme pidä tätä mahdottomana, vaikka siinä onkin vai ~
keuksia. Kaikki riippuu siitä, miten asia järjestetään ja miten sii-hen saadaan innostusta luoduksi. Eihän tässä ole kysymyksessä suoranainen avunanto, vain ainoastaan pääoman sijoitus pankki-osakkeisiin, ja pankin aikaansaamisesta voi juuri itse sijoittajille olla hyötyä. Varsinkin jos teollisuuslaitoksemme esim. osan vuosi-voitoistaan rupeavat sijoittamaan kysymyksessä oleviin osakkeisiin ja tämä sijoittaminen järjestetään pitemmän ajan kuluessa tapah-tuvaksi, niin mainittua summaa ei pitäisi olla mahdoton saada kokoon.
Se aate, mikä tässä asettuu toiminnan taugtaksi, on suuri-suuntainen ja miellyttävä : teollisuus tekisi tuloksistaan säästöjä ei ainoastaan yksityisten yrittäjien eduksi, vaan loisi pääomia koko maan teollisuuden yhteiseksi hyväksi. Se edistäisi yritte-liäisyyttä ja yleistä taloudellista kehitystä. Nämä sijoitukset ei-vät olisi suinkaan lahja, sillä pääornahan säilyisi osakkeiden muo-dossa, jotka antaisivat 6 % korkoa, sijoittajien omana , vaan se olisi a inoastaan pieni vastapalvelus niistä monista eduista, mitä teolli-suudenharjoittajat itse kansantaloudellisen edistyksen monipuoli-sesta eteenpäinmenosta saavat .
. Jos tämä käsityskanta pääsee teollisuudenharjoittajissamme selville, niin yrityksen onnistuminen on mahdollinen. Mutta kysy-mys onkin, onko teollisuudenharjoittajillamme myös tällaisia ylei-siä koko teollisuuden etua tarkoittavia päämääriä, vai rajoit-tuuko heidän harrastuksensa ainoastaan oman minänsä arvioimi-seen. Koko suunnitelman onnistuminen riippuu siis tästä.
Heikoin kohta ehdotuksessa on kuitenkin mielestämme 10
milj . hankkiminen 5 % etuoikeutetuilla osakkeilla. Pääoman ky-syntä maassamme on siksi suuri ja varmoja sijoitustilaisuuksia yllin kyllin, niin että epäillä sopii , tokko ulkopuolella olevat, joilla asiaan ei ole yhtä voimakkaita aatteellisia syitä kuin itse teolli-suudenharjoittajilla, sijoittavat pääomiaan tavallisesti epävar-moina pidettyihin teollisuustarkoituksiin, kun korkomääräkään ei ole sen suurempi kuin 5 0/ 0. Mahdotonta ei kuitenkaan ole, että
Kysymys te()lIis~uslu()tt,lait()ksen · jJet·us/olllisesta.
jos laitos teollisuudenharjoittajien ja valtion, josta alempana, avustuksilla saadaan vakavaraiselle pohjalle, pääomia tätä tietä saadaan kootuksi. Pahimmassa tapauksessa on kuitenkin vielä se keino jälellä, että teollisuudenharjoittajat itse kokoavat tämänkin summan. ~oimenpide vaatisi tietysti tällöin pitkän ajan, mutta muistettakoon, ettei tässä olekaan kysymys vain het-ken tarpeesta, vaan kysymyksessä on toimenpide, josta tulokset voivat kypsyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Sen lopullisen tuloksen saavuttaminen siirtyy tällöin kauemmaksi tulevaisuuteen, mutta ei muutu suinkaan vähemmän tärkeäksi.
Entäs valtion tehtävä puheena olevan tarkoitusperän edis-tämisessä?
Ehdotuksen tekijä toivoo että valtio tuskin vastustaisi esim.
5 milj . markan lainan antamista 4 % korolla. Mielestämme tämä on vähin. mitä valtio voi tässä asiassa tehdä, siltä voi vaa-tia paljon enemmän. On tietysti periaatteellisesti hyväksyttä-vlssa se näkökanta, että valtion apuun ei liian helposti ilman syytä ole vedottava. Mutta · muistettakoon että vaatimukset tässä suhteessa muodostuvat sekä paikkaan että aikaan nähden erilaisiksi. Meidän maassamme, jossa yktityisiä pääomia on vä-hän ja jossa juuri tästä syystä paljon yritteliäisyyttä jää toteutu-matta, on valtiolla taloudellisessa suhteessa paljon vaativampi tehtävä kuin maissa, joissa on runsaasti yksityisiä pääomia, joi-den avulla voidaan erilaisia taloudellisia pyrkimyksiä ilman vaikeuk-sia tukea. Kysymyshän on tässä valtion lainasta, eikä valtion lahjasta teollisuuden hyväksi . Valtion laina-avustus on osottautu-nut meilläkin, samoin kuin muuallakin, moniin taloudellisiin yri-tyksiin nähden välttämättömäksi. Muistettakoon esim. meillä niitä avustuksia, mitä valtio eri muodoissa on antanut esim.
maanviljelyksen hyväksi, m. m . sen osuuskunnallisen luottolai-toksen aikaansaamiseksi. Se taloudellisen toiminnan tarkoi·
tusperä, minkä avustaminen tässä on kysymyksessä, on siksi tärkeä koko maan kansantaloudelliselle kehitykselle, että valtiolla on siihen nähden talouspolitiikassaan painavia velvollisuuksia.
Lyhyesti sanoen: valtion ja yksityisten yhteistoiminta pää-omien kokoomisessa on meikäläisissä pääomasta köyhissä oloissa taloudellisella alalla, silloinkuin yleisiin tärkeisiin yrityksiin
kysy-Kysymys teollisuusluottolaitoksetl perustamisesta.
tään suuria pääomia ja niitten saamiseen yksityinen yritteliäi-syys' ei riitä, välttämätön ja myöskin oikeutettu, koska siitä hyötyy koko kansantalous. Niin tässäkin. Jos tämä periaate kerran tulee molemmin puolin hyväksytyksi ja valtio saadaan omistamaan huomiota asialle, niin en luule olevan vaikea kek-siä niitä yksityiskohtaisia järjestelymuotoja, jotka takaavat mo-lemmin puoliset edut ja saattavat yksityiset teollisuudenharjoit-tajat laajemmallakin alalla mukaan liittymään.
Mitä ehdotuksen muihin yksityiskohtiin tulee, niin ne ovat vähempiarvoisia itse yllämainittuun pääkysymykseen nähden ja tulevat tietysti aikanaan selvittelyn alaiseksi . Huomautettakoon kuitenkin parista seikasta.
Ehdotuksen määräys, että osakkeenomistajan pitäisi olla työantajana vähintään 20 työntekijälle, viittaa siihen että ainoas-taan nämä tai sitä suuremmat teollisuudenharjoittajat tulisivat osallisiksi myöskin lainan annosta. Jos näin on asianlaita, niin pankki ei lainkaan tulisi avuksi pienteollisuudelle, joka myöskin tarvitsee tukea ja on sitä tärkeämpi, kun se monesti vqi olla alkuna suuremmalle yritteliäisyydelle. Tämä rajoitus voi kuitenkin jos-sain suhteessa olla puollustettavissa, varsinkin kun Snomen teol-lisuuden harjoittajain valtuuskunta hiljakkoih on r?htynyt
toi-menpite~siin erityisen luottolaitoksen aikaansaamiseksi käsityö-ja pienteolIisuudelle. Kantaosakemäärän rajoittaminen (10 yhdelle osakkaalle) on epäilemättä oikeaan osattu, koska se koettaa suo-jata laitosta joutumasta muutamien harvojen etuoikeudeksi.
Luotonanto on suunniteltu pitempiaikaiseksi (5-20 vuotta) kuoletuslainojen muodossa ja pääasiassa kiinnitystä vastaan, mutta näyttää ehdotuksen mukaan myöskin muu realivakuus voivan tulla kysymykseen. Takuulainat sitävastoin eivät voisi tulla kysymyk-seen. Jos tämä on käsitettävä niin ahtaasti, etteivät takuut edes kiinnityksen tai realivakuuden lisänä voi erikoistapauksissa tulla kysymykseen, kuten muutamat rahalaitokset meillä pitävät peri-aatteena , niin emme sitä tällaisiin teollisuuslaitoksiin nähden, joissa realivakuuden arvostelu on useinkin kovin ankara, voi pitää tar-koituksenmukaisena. Sitäpaitsi voi mielestämme asettaa kysymyksenalaiseksi, eikö pankin yleensä olisi syytä järjestää lai -nanantoaan ja toimintaansa teollisuuden hyväksi hiukan
laajem-3° M aataloudel/isen edistystyön tehokkaisuutlen tutkimittat .
malle pohjalle kuin ainoastaan lainojen myöntämiseen kiinnitys-ja realivakuutta vastaan.
Mitä uuden suunnitellun pankin suhteeseen aikaisempiin talletuspankkeihin tulee, niin yleiseltä kannalta arvo!5tellen emme voi siinä nähdä muuta kuin edistystä. Teollisuusluotto on epäi-lemättä aina arka kohta talletuspankeille, kuten meilläkin monet esimerkit osottavat, vaikka luotto.olojemme luonnosta johtuu, että luoton myöntäminen tälle kansantalouden haaralle on näiden kautta täytynyt tapahtua. Niin se epäilemättä tulisi suurelta osalta olemaan , vaikka uusi pankkikin syntyisi, mutta lisävoimien saaminen vaikuttaisi epäilemättä hyvää. Se saattaisi talletuspank-kejamme jonkun verran supistamaan .suhdettaan teollisuuteen, sa-moinkuin kilpailu vaikuttaisi tasoittavasti siihen monessa suhteessa mielivaltaiseen riippuvaisuuteen ja epäedulliseen korkopolitiikkaan, jossa nykyää~ ollaan. Personallinen suhde luotontarvitsijain ja antajain välillä tulisi epäilemättä pankissa, jossa luottoalan ja teollisuuden ammattituntemusta olisi käytettävänä, paljon lähei-semmäksi kuin nykyisissä talletuspankeissa, joka seikka tietysti voisi osaltaan vaikuttaa kuperkeikkoja estävästi terveelliseen suun-taan.
Tehty ehdotus kaipaa tarkistelua ja ammatti harkintaa, mutta ansaitsee joka tapauksessa vakavaa huomiota . Toivottava on että ne henkilöt, jotka ovat asiaa lähinnä, tekevät tehtävänsä myös sen kehittämiseen ja käytännölliseen toteuttamiseen nähden.