Kokonaiskustannukset: 683 000 mk
Rahoitus: Tekes 410 000 mk, ympäristöministeriö 70 000 mk, yritykset 203 000mk.
Tiivistelmä
Helsingissä tehtiin vuonna 1997 tutkimus halukkuudesta maksaa puhtaammasta ilmanlaadusta. Tutkimus toteutettiin contingent valuation -menetelmään (CV) perustuvana kyselytutkimuksena kahden tuhannen helsinkiläisen keskuudessa.
CV-menetelmää käytetään yhä yleisemmin erilaisten ympäristövaikutusten ta-loudellisen arvon selvittämiseen. Tällä menetelmällä on tehty jo pitkälti yli kaksi tuhatta tutkimusta ja mm. kehityspankit (Aasian kehityspankki ja Maailmanpankki) ovat omaksumassa sen käyttöönsä hankearvioinnissa.
Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon asukkaat olisivat valmiita maksamaan pystyäkseen välttämään eräitä ilmansaasteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia.
Lisäksi pyrittiin selvittämään, mistä taustatekijöistä maksuhalukkuus riippuu ja kuinka saadut arvot suhtautuvat vastaaviin ulkomaisiin tutkimustuloksiin. Tut-kimus on ensimmäinen ilmansaasteiden terveysvaikutusten arvoa mittaava pe-rusteellinen CV-tutkimus Suomessa.
Kyselyn vastausprosentti oli noin 37 %, joka on pieni, mutta tyypillinen vas-tausprosentti kirjekyselynä toteutetuille contingent valuation -tutkimuksissa.
Tutkimuksessa kuvailtiin kahdeksan erilaista oiretta tai sairautta, joita mm.
ilmansaasteet lisäävät. Vastaajilta kysyttiin maksuhalukkuutta välttää erityisesti näiden vaivojen aiheuttamaa kipua ja särkyä sekä menetetyn vapaa-ajan arvoa eli sairauksien yksikköarvon subjektiivista komponenttia. Lisäksi yksikköarvoon laskettiin mukaan sairaanhoitokustannukset sekä menetetyn työajan arvo. Tulok-set on koottu taulukkoon 1, jossa on myös vertailutietona EU:n JOULE-ohjel-man ExternE-projektissa suositellut, maksuhalukkuuksiin perustuvat yksikkö-arvot. Osa tuloksista on hyvin lähellä ExternE-projektissa suositeltuja yksik-köarvoja kahden viimeisen poiketessa niistä merkittävästi. Erot johtuvat toden-näköisesti erilaisista sosiaaliturvajärjestelmistä ja kulttuurisista tekijöistä.
Näitä yksikköarvoja ja muiden vaikutusten kohdalla markkinahintoja sovellet-tiin kahteen tapaustarkasteluun. Toinen tarkastelukohde oli Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen rikinpoistolaitoksen käyttöönotto. Toinen kohde oli teoreettinen tarkastelu, jossa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen koko nykyi-nen citydieseliä polttoaineenaan käyttävä linja-autokalusto vaihdettaisiin maa-kaasubusseihin. Tapaustarkasteluissa sovellettiin ExternE:ssä kehitettyä
vaikutus-Taulukko 1. CV-tutkimuksen tuloksena saadut yksikköarvot (1996 hintatasolla), hoitokustannusten ja tuottavuuden menetyksen osuus yksikköarvoista (%), virherajat sekä ExternE-projektissa sovelletut arvot (muunnettu vuoden 1995 hintatasolta vuoteen 1996 kuluttajahintaindeksillä).
Terveysvaikutus
Oireilupäivä 96 35 43 - 216 43
Astmaoirepäivä 136 17 53 - 348 210
Rajoittuneen
1 Sisältää hoidon ja tuottavuuden menetyksen kustannukset sekä vapaa-ajan menetyksen ja kivun ja säryn arvon.
polkumenetelmää (impact pathway method). Menetelmä koostuu neljästä vai-heesta: päästömuutosten selvittäminen, pitoisuusmuutosten arviointi, ympäristö-vaikutusten arviointi altistus-vaikutusfunktioin (terveys-, materiaali- ja luonto-vaikutukset sekä ilmastonmuutos) ja taloudellinen arvottaminen CV-menetel-mällä muodostetuin yksikköarvoin ja markkinahinnoin.
Hanasaari-B-voimalaitoksen rikinpoistolaitoksen käyttöönotto pienensi rikki- ja hiukkaspäästöjä 20 - 30-osaan savukaasujen ohivirtaustilanteeseen verrattuna.
Vaikutus Helsingin ilmanlaatuun kokonaisuudessa jäi melko vähäiseksi pitoi-suuksien melko matalan lähtötason takia. Typpipäästöihin ja siten myös otso-ninmuodostukseen sekä hiilidioksidipäästöihin rikinpoistolaitoksen käyttöön-otolla ei ole vaikutusta.
HKL:n linja-autoliikenteen osuus Helsingin typen oksidien pitoisuuksien alueellisis-ta vuosikeskiarvoisalueellisis-ta on 10 - 30 % ja hiukkasten 20 - 40 %. Jos tämä linja-autolii-kenne käyttäisi citydieselin sijasta maakaasua ei rikkidioksidipitoisuuksissa tapahtuisi muutosta, sillä jo citydieselin rikkipäästöt ovat merkityksettömät. Sen sijaan leviämismallien antamien tulosten mukaan typen oksidien alueellisten
pitoisuuksien vuosikeskiarvot laskisivat alueesta riippuen 5 - 12 %. Myös hengi-tettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien alueellisten vuosikeskiarvojen odotettavissa oleva laskun pääteltiin olevan samaa suuruus-luokkaa.
Hanasaari B -voimalaitoksen rikinpoistolaitoksen käyttöönotto vähensi merkittä-västi voimalaitoksen aiheuttamia terveysvaikutuksia Helsingin, Espoon, Van-taan ja Kauniaisten väestössä. CV-tutkimuksen yksikköarvoja soveltaen sairas-tuvuuden vähenemäksi saatiin noin 1,5 milj. mk vuodessa pääasiassa alentunei-den hiukkaspitoisuuksien vuoksi. Kuolleisuusriskin laskun hyödyksi arvioitiin ExternE-projektissa esitetyin yksikköarvoin noin 9,8 milj. mk vuodessa. Lisäksi arvioitiin muutos muiden ympäristövaikutusten kustannusten määrissä. Materi-aalien korroosion, ympäristön likaantumisen ja metsien happamoitumisen vähe-nemisen taloudelliseksi hyödyksi saatiin noin 1,7 milj. mk vuodessa. Päästöjen vähenemästä johtuvat hyödyt arvioitiin siis yhteensä noin 13 milj. markaksi vuo-dessa. Rikinpoistolaitoksen tarvitseman omakäyttösähkön tuottamisessa syntyy päästöjä, joiden yhteenlasketuksi haitaksi arvioitiin noin 1 milj. mk. Täten rikin-poistolaitoksen ympäristöhyötyjen nettoarvo arvioitiin noin 12 milj. markaksi vuosittain. Samaan aikaan rikinpoistolaitoksen käyttö- ja kunnossapitokustan-nukset olivat 11 milj. mk ja investoinnin poistot 16,5 milj. mk vuodessa.
HKL:n bussiliikenteen polttoainemuutoksen vaikutus olisi vielä rikinpoisto-laitoksen vaikutustakin merkittävämpi; lähinnä hiukkasten aiheuttaman sairas-tuvuusriskin vähenemän taloudelliseksi arvoksi Helsingissä saatiin noin 5 milj.
mk vuodessa. Kuolleisuusriskin laskun hyödyksi arvioitiin ExternE-projektissa esitetyin yksikköarvoin noin 28 milj. mk vuodessa. Lisäksi arvioitiin muutos muiden ympäristövaikutusten kustannusten määrissä. Ympäristön likaantumi-sen, metsävaurioiden, satovaurioiden ja ilmaston lämpenemisen vähenemisen ta-loudelliseksi hyödyksi saatiin noin 0,6 milj. mk vuodessa. Täten polttoainemuu-toksen ympäristöhyödyt arvioitiin yhteensä noin 33 miljoonaksi markaksi vuo-sittain. Polttoainemuutoksen aiheuttamien typen oksidien päästöjen terveys-vaikutukset eivät sisälly edellä oleviin arvioihin, koska niiden arvioimiseksi ei ole luotettavia altistus-vaikutusfunktioita. Nitraatti- ja otsonipitoisuuksien muutosten terveysvaikutuksia ei pystytty arvioimaan riittävän luotettavien pitoisuusarvioiden puuttuessa. Polttoainemuutoksen vaatimien investointien pääomakustannukset olisivat 5 - 15 %:n laskentakorolla laskettuna 13 - 22 milj.
mk vuodessa polttoainekustannusten noustessa noin 2 milj. mk vuodessa.
Tapaustarkasteluihin sisältyy erilaisista syistä johtuvaa epävarmuutta.
Epävarmuutta sisältyy sekä niihin haittoihin, joita on arvioitu, että niihin, joista haitta-arviota ei ole voitu esittää. Terveysvaikutukset dominoivat tuloksia ja näissä haitta-arvioissa merkittävimmät epävarmuudet syntyvät altistus-vaikutus-funktioista ja käytetyistä maksuhalukkuuteen perustuvista yksikköarvoista.
Näistä kahdesta epävarmuustekijästä suurempi epävarmuus sisältyy altistus-vaikutusfunktioihin. Myös pitoisuusarvioihin sisältyy epävarmuutta, sillä vain typen oksidien ja rikkdioksidin pitoisuudet on voitu mallintaa ja hiukkas-pitoisuudet on päätelty typen oksidien leviämiseen perustuen.
Molemmissa tapaustarkasteluissa huomioon on otettu vain paikallisten terveysvaikutusten ympäristöhyödyt ja luontovaikutusten vähenemisestä Suo-messa aiheutuvat ympäristöhyödyt. Osa päästöistä - varsinkin energiantuotan-nosta - kulkeutuu maan rajojen ulkopuolelle ja näiden haittojen väheneminen pi-täisi lisää hyötyjä. Näitä hyötyjä ei kuitenkaan ole arvioitu merkittävistä epävar-muustekijöistä johtuen. Samoin terveysvaikutukset on arvioitu vain pääkaupun-kiseudun alueella, sillä pitoisuuslaskelmat oli projektin puitteissa mahdollista tehdä vain tälle alueelle.
Arvottamismenetelmien metodologiseen arviointiin ei ole luotu yksikäsitteistä kriteeristöä. Yleisten kriteerien puuttuessa contingent valuation -menetelmän arvioinnissa on käytetty tässä työssä neljää teknisen ja käytännön soveltuvuuden kriteeriä. Menetelmien teknistä soveltuvuutta voidaan mitata niiden 1) teoreet-tisten perusteiden pätevyydellä ja luotettavuudella sekä 2) kattavuudella. Käy-tännön soveltuvuuden mittareita ovat 3) soveltuvuus erilaisiin kohteisiin ja 4) menetelmän toteuttamisen helppous. Pätevyydellä eli validiteetilla tarkoitetaan, mittaako menetelmä sitä mitä sen on tarkoituskin mitata. Luotettavuudella eli reliabiliteetilla mitataan, kuinka luotettavasti menetelmä antaa oikean tuloksen toistetuissa mittauksissa. Kattavuus viittaa niihin kustannustekijöihin, jotka me-netelmä ottaa huomioon. Se paranee, jos muut kuin käyttöarvot (non-use values, esim. olemassaoloarvot) ja kuluttajien ylijäämä voidaan lisätä muihin arvioihin käyttäjien hyödystä. Menetelmän soveltuvuutta mitataan niiden erilaisten ympä-ristöhyödykkeiden määrällä, joiden arvoa menetelmällä voidaan arvioida.
Toteuttamisen helppouden mittarina on menetelmän vaatimat resurssit.
CV-menetelmän tavoitteena on kohteen (esim. ilmanlaadun) kokonaisarvon määrittäminen. Menetelmän teoreettinen perusta - asian kysyminen suoraan - on
hyvä. Keskeinen ongelma on kuitenkin keinotekoisen valintatilanteen ja todellisen käyttäytymisen välinen ero. Menetelmän luotettavuus on käytännössä todettu hyväksi. CV-tutkimus soveltuu lukuisten erilaisten hyödykkeiden arvon määrittämiseen. CV-menetelmä on myös ainoa menetelmä, joka soveltuu eräiden vaikutusten arvon määrittämiseen. Tällaisia ovat mm. vauriot kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa ja luonnon virkistysarvo. CV-tutkimuksen etuna useimpiin muihin menetelmiin on se, että sen toteuttamiseksi tarvitaan vähän lähtötietoja ja menetelmä tuottaa itse oman tutkimusaineistonsa.
Toisaalta kyselyn laatiminen vaatii erityistä asiantuntemusta ja esitestausta, joten toteuttaminen on usein kallista.Edellä mainituista syistä contingent valuation -menetelmä soveltuu hyvin useimpien ilmansaasteiden vaikutusten taloudelliseen arvottamiseen. Koska ilmansaasteilla on vaikutuksia, joille on olemassa markkinahinnat (esimerkiksi puiden kantohinnat) sekä niitä, joille ei ole (esimerkiksi metsien virkistysarvo), mahdollistaa menetelmä näiden yhteismitallistamisen. Ilman laadun ympäristövaikutukset ovat riittävän konkreettisia ja ymmärrettäviä ympäristöhyödykkeitä, jotta niiden arvoa on mahdollista tiedustella kyselytekniikalla. Lisäksi menetelmä mahdollistaa testauksen virheiden varalta. CV-menetelmän soveltamisesta löytyy yli kaksi tuhatta kansainvälistä esimerkkiä ja myös Suomessa menetelmää on käytetty muiden kuin ilmansaasteiden vaikutusten arvottamisessa (esimerkiksi vesistövaikutukset). Tämä tutkimus vahvisti menetelmän käyttökelpoisuutta Suomessa ja ilmansaasteiden vaikutusten arvottamisessa.
Soveltuvuus on parhaimmillaan, kun kysymyksenasettelulla pyritään erilaisten vaikutusten yksikköarvojen muodostamiseen ja tuloksia sovelletaan yhdessä muiden menetelmien, esimerkiksi altistus-vaikutus -funktioiden kanssa (ns.
vaikutuspolku- eli impact pathway -menetelmä). CV-tutkimuksen tulosten luotettavuus riippuu erityisesti toteutustavasta, kysymysten ymmärrettävyydestä, virhelähteiden huomioimisesta ja testauksesta. CV-tutkimusten laadun varmistamiseksi on kehitetty kansainvälisiä ohjeita (mm. Arrow-Solow-paneeli).
Käytännössä toiminnassaan CV-tutkimusta ja jo tehtyjen tutkimusten tuloksia ovat käyttäneet hankearvioinnissa mm. kehityspankit (Aasian kehityspankki), energiantuottajat (Ontario Hydro) ja liikenneviranomaiset (Ruotsin tielaitos).
CV-menetelmän laajan sovellusalueen, myönteisten käyttökokemusten ja ohjeistuksen tuoman tulosten luotettavuuden paranemisen ansiosta menetelmän käyttö yleistyy jatkossa.
Julkaisut
Gynther, L., Otterström, T. & Vesa, P. 1998. Halukkuus maksaa puhtaammasta ilmanlaadusta. Projektin loppuraportti. Espoo: Energia-Ekono Oy.
Gynther, L., Hämekoski, K.& Otterström T. 1998. Willingness to pay for cleaner air. Ilmansuojelulehti (julkaistaan 1998).