Opinnäytetyön idea lähti liikkeelle erilaisten perheliikuntakerhojen suosiosta ja kasvavasta kysynnästä. Mielenkiinto kohdistui siihen, miksi perheet ovat osallistuneet perheliikunta-kerhoihin ja mitä hyötyjä ja tavoitteita he kokevat perheliikuntakerhoilla olevan, varsinkin aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli siis tehdä kehi-tyssuunnitelma perheliikuntakerhoihin alku- sekä loppukyselyjen pohjalta, huomioiden ai-kuisen ja lapsen välisen suhteen. Kyselyjeni ja havaintojeni avulla saatiin mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä perheliikuntakerhojen koetuista hyödyistä aikuisen ja lapsen välisen suh-teen kannalta sekä tavoitteisiin liittyen. Näiden avulla kehityssuunnitelmaa salibandyker-hoihin lähdettiin suunnittelemaan asiakkaiden toiveiden ja näkemysten perusteella.
Opinnäytetyöni tavoite toteutui ja etsittyä tietoa saatiin kyselyjen sekä havaintojen avulla.
Esiin nousi perhekerhojen mielenkiintoisia vaikutuksia aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta ja tätä kautta kehittämissuunnitelmaan muodostui selkeät pääpainot. Silloin ke-hittämissuunnitelma on helpompi ottaa käytäntöön.
Kyselyjen analysoimisessa jaoteltiin suosituimmat vastaukset erikseen. Kyselyissä tuli ilmi monta samankaltaista vastausta, joten jaottelu oli selkeää ja helppoa. Suosituimmat vas-taukset nostettiin esille ja sen jälkeen vasvas-taukset käytiin läpi vielä tarkemmin. Kyselyjen tuloksista nousi esille 3-4 pääpainoa, jotka käytiin läpi tarkemmin kyselyjen tuloksissa (Ks.
Sivu 32).
Alku- sekä loppukyselyiden perusteella voidaan nähdä paljon nousseita samankaltaisia yhtäläisyyksiä vastaajien syissä osallistua toimintaan, perheliikuntakerhon koetuista hyö-dyistä sekä kerhon koetuista tärkeimmistä tavoitteista. Myös eriäväisyyksiä löytyi 3-5- vuo-tiaiden ja 5-8- vuovuo-tiaiden kerhoissa, mikä oli mielenkiintoista huomata.
Nuorempien kerhossa, 3-5- vuotiaiden, aikuisten osallistumisen syyt liittyivät enemmän haluun viettää yhteistä aikaa lapsen kanssa ja lasten erilaisten taitojen harjaannuttami-seen kuten motoriset- ja sosiaaliset taidot. Vanhempien lasten kerhossa, 5-8- vuotiaat, isoksi syyksi nousi myös halu tutustuttaa lapsi kyseiseen lajiin eli salibandyyn. Muuten syyt osallistua kerhotoimintaan olivat melko samankaltaiset molemmissa ikäryhmissä.
Voisi kuvitella, että vastauksiin on vaikuttanut vanhemman ryhmän jo harjaantuneet moto-riset taidot, joten keskittyminen fokusoidaan enemmän lajitaitoihin kuten salibandyyn.
Alkukyselyssä todetut koetut hyödyt molemmissa kerhoissa, 3-5- vuotiaat sekä 5-8- vuoti-aat, olivat pitkälti samat. Molemmissa ikäryhmissä tärkeimmiksi hyödyiksi aikuiset kokivat
tuen antamista lapselle pystyvyyden tunteeseen sekä itsetuntoon, vuorovaikutustaitojen parantuminen puolin toisin sekä tärkeänä myös pidettiin liikunnallisen elämäntavan omak-sumista. Loppukyselyissä huomasi mielenkiintoisen eron molemmissa ikäryhmissä. Tär-keimmäksi hyödyksi oli myös noussut aikuisilla tunne siitä, että he lähentyivät paremmin lapsensa kanssa kerhotoiminnan seurauksena. Täten katsoisin tärkeäksi, että salibandy-kerhon harjoitteissa huomioitaisi mahdollisimman paljon osallistujien koettuja hyötyjä esi-merkiksi hyödyntämällä paljon vuorovaikukseen painottuneita harjoitteita ja harjoitteita, jotka ovat sopivia kaikille osallistujille. Loppukyselyssä huomasimme selvästi, kuinka per-heliikuntakerho koetusti vaikuttaa aikuisen ja lapsen läheisyyden tunteeseen.
Loppukyselyssä perheliikuntakerhon tärkeimmiksi tavoitteiksi molemmissa ikäryhmissä nousivat kerhon kyky lisätä/tukea vuorovaikutusta lapsen kanssa, lapsen onnistumisten tunteiden tukeminen ja liikunnallisen elämäntavan helpompi omaksuminen. Kyselyjen tu-loksista huomasimme selvästi, kuinka tavoitteet liittyvät paljon aikuisen ja lapsen väliseen suhteeseen ja aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Kehittämis-suunnitelmassa onkin huomioitu harjoitteiden mahdollisimman monipuolinen hyödyntämi-nen ottaen huomioon aikuisen ja lapsen välisen suhteen ja heidän vuorovaikutuksen.
Perheliikuntakerhoissakin aikuinen ja lapsi voi hyödyntää paljon myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta. Rakentavassa vuorovaikutuksessa ei tarvita suuria tekoja, vaan kyse on arjessa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta, joka koostuu pienistä kannustavista eleistä ja toisen pystyvyyden tunteen tukemisesta. Rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi tuki ja kuunteleminen ja myötätunto ja toisen huomioiminen vuorovaikutustilanteessa. (Suo-men Mielenterveys Ry 2019.)
Melkein jokainen vastaaja koki, että perheliikuntakerho edesauttaa lapsen pystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa. Vastauksien perusteella tämä ilmenee arjessa muun muassa lapsen rohkeutena kokeilla uusia asioita, onnistumista ja epäonnistumisista puhumisina ja tätä kautta sosiaalisten taitojen kehittymisenä.
Lapsen itsetunnon tukeminen arjessa koostuu monista asioista. Lapseen ja omaan van-hemmuuteen tutustuminen, lapsen arvostaminen, lapsen kehuminen, lapselle sopivan vastuun antaminen, lapselle psykologisten taitojen opettaminen ja yleinen keskustelu lap-sen kanssa edesauttavat aikuilap-sen ja laplap-sen välistä suhdetta sekä laplap-sen hyvän itsetun-non kehittymistä. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2017 b.) Perheliikuntakerhot auttavat lähentymään lapsen kanssa ja tätä kautta arjessa toteutettavat tärkeät asiat ovat helpompi harjoitella käytäntöön.
Molemmissa ikäryhmissä kerhojen kehitysideoissa nousivat esille lisäkannustaminen ai-kuisten passiivisuuden ehkäisemiseksi peliosuuksissa. Lisäkannustaminen rohkaisisi mui-takin vanhempia pelaamaan lopussa ja tätä kautta kannustamaan myös lapsia pelaa-maan. Vapaissa kehitysehdotuksissa tuli myös ilmi sääntöjen kertaus, jotta kaikki pääsisi-vät paremmin osaksi porukkaa. Tämä on selvästi yhteydessä aikuisten passiivisuuteen kerhotoiminnan aikana ja jokaisen osallistujan aktivointi olisi äärimmäisen tärkeää.
Voimme siis todeta, että ohjaajan lisäkannustus on tarpeen jokaisen kerhojäsenen aktiivi-suuden lisäämiseksi.
Kyselyaineistojen lisäksi hyödynnettiin myös havaintoja alku-sekä loppukerroista. Havain-tojen perusteella loppukyselykerralla toiminta oli selvästi rennompaa ja yhteisöllisempää kuin alkukyselykerralla. Peliosuudessa huomasi selvän eron kommunikoinnissa ja ren-toudessa verrattuna alkukertoihin. Myös aikuisten aktiivisuus oli huomattavasti noussut ja peliosuus näytti yhteishengen osalta luontevammalta kuin kerhon alussa. Tähän varmasti vaikuttaa ryhmäläisten parempi tutustuminen toisiinsa ja tätä kautta yhteisöllisyyden syn-tyminen. Tämän vuoksi voidaan todeta, että alkukertojen harjoitteiden olisi hyvä keskittyä enemmän tutustumiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Tämän kautta kerhotoiminta muut-tuu luontevammaksi tekemiseksi ja sen pohjalta on järkevämpi lähteä suunnittelemaan monipuolisempia harjoitteita aikuisen ja lapsen välistä suhdetta ajatellen. Kerhoihin osal-listuneissa on varmasti myös aloittelijoita sekä lajin harrastajia, joten yhteishengen luomi-nen kerhokertojen alkuun on äärimmäisen tärkeä tekijä sujuvuuden kannalta.
Kehittämissuunnitelmaa lähdettiin muovaamaan alku- sekä loppukyselyjen pohjalta sekä myös havainnoinnin pohjalta. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena oli viedä kerhotoimin-taa enemmän asiakkaiden toiveiden sekä näkemysten suunkerhotoimin-taan, huomioiden aikuisen ja lapsen välisen suhteen. Kehittämissuunnitelmalle syntyi selviä pääpainoja, jotka tulivat selvästi ilmi tutkimustuloksista. Pääpainoiksi syntyivät: harjoitteiden monipuolisuus, kerho-toiminnan muokkaaminen kohti tavoitteita sekä osallistujien vapaiden kehitysideoiden huomioiminen. Näitä kohti lähdettiin työstämään kehittämissuunnitelmaa. Aikuisen ja lap-sen välilap-sen suhteen kannalta harjoitteiden monipuolisuus on äärimmäilap-sen tärkeää. Kyse-lylomakkeiden vastauksissa tuli ilmi, että aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus ja sen kehittäminen koettiin tärkeäksi seikaksi sekä myös lapsen pystyvyyden tunteen tukemi-nen. Kerhon harjoitteiden monipuolistamisella näitä kaikkia ulottuvuuksia voi lähteä hel-pommin tukemaan.
Kehittämissuunnitelman tarkoituksena oli koota yhteen tärkeimmät asiat, joilla voidaan ke-hittää kerhotoimintaa aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta.
Kehittämissuunnitel-man pääpainoilla oli tarkoitus antaa suuntaviivoja toiminnan edistämiselle haluttuun suun-taan. Tarkemmat ideat/harjoitteet jätimme pois, jotta jokainen ohjaaja saisi mahdollisim-man vapaat kädet tuntien suunnittelua varten, kuitenkin kehittämissuunnitelmahdollisim-man pääpai-noja hyödyntäen. Harjoitteita motorisille-, vuorovaikutus- ja sosiaalisille taidoille on paljon, joten kerhojen ohjaajilla jää soveltamisen varaa tunnin sisältöä ajatellen.
Kehittämissuunnitelman toteutus olisi tärkeä ottaa käytäntöön esimerkiksi ohjaajapalave-reiden kautta. Palavereissa käytäisiin jokaisen perheliikuntakerho-ohjaajan kanssa läpi ke-hittämissuunnitelma ja sen pääpainot. Eri kerhojen ohjaajat voisivat ideoida yhdessä, kuinka hyödyntää kehittämissuunnitelman pääpainoja omassa kerhotoiminnassaan. Tätä kautta kehittämissuunnitelma saataisiin käytäntöön ja tuloksia ja niiden mahdollista toimi-vuutta voitaisiin parhaiten testata.
Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan havaita perheliikuntakerhoilla olevan huomattavia koettuja hyötyjä aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta. Alku- sekä loppukyselyt vah-vistivat sen, että perheliikuntakerhoon osallistujilla molemmissa kerhoissa on selvästi sa-mankaltaisia koettuja hyötyjä ja sasa-mankaltaisia tärkeimpiä tavoitteita. Ikäryhmissä toki oli pieniä eriäväisyyksiä, mutta samankaltaiset vastaukset nousivat molemmissa alku- sekä loppukyselyissä ilmi. Varsinkin loppukyselyissä oli mielenkiintoista huomata, miten osallis-tujien koetut hyödyt olivat muuttuneet alkukertaan verrattuna. Molemmissa ikäryhmissä ja molemmissa kyselyissä selvästi nousi esiin aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta tärkeiksi tekijöiksi vuorovaikutuksen parantuminen, lähentyminen lapsen kanssa sekä lap-sen pystyvyyden sekä itsetunnon tukeminen.
Tulosten kannalta olisi ollut tärkeä tekijä saada loppukyselyn tulokset jokaiselta aiemmin vastanneelta ja tämä olisi selvästi lisännyt tutkimuksen luotettavuutta. Loppukyselykerralla oli huomattavasti vähemmän osallistujia kuin alkukyselykerralla ja tämä vaikutti tulosten analysointiin. Laajempi otanta myös loppukyselykerralla olisi antanut enemmän vertailu-pohjaa alkukyselyihin verrattuna. Tämän vuoksi myös sähköpostikysely poissaolijoille olisi lisännyt vastausten määrää. Myöhemmin ajateltuna olisin pyytänyt vastaukset jokaiselta, joka osallistui alkukyselyyn, vaikka sähköpostia hyödyntäen. Tämä olisi tarkoittanut työ-määrän lisääntymistä, mutta tulosten kannalta se olisi ollut parempi vaihtoehto.
Kyselylomakkeissa käytettiin avoimia kysymyksiä, joissa vastaaja on voinut vastata kysy-myksen ohi tai vastaaja on myös voinut jättää vastaamatta kysymykseen kokonaisuudes-saan. Tämä lisäsi hieman epätarkkoja ja suurpiirteisiä vastauksia kyselyissä ja myös ajoit-tain tyhjiä kohtia. Tämän vuoksi jokaiseen vastaukseen vastaamiseen painottaminen olisi
ollut hyödyksi tulosten kannalta. Mutta avoimien kysymysten avulla saatiin hyvin uutta nä-kökulmaa ja uusia ideoita kerhotoiminnan kehittämistä varten, näkökulmia joille itse oli so-kea.
Opinnäytetyö antoi paljon uusia näkemyksiä perheliikuntakerhoista ja aikuisen ja lapsen välisestä suhteesta. Tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi kerhotoiminnan kannalta.
Henkilökohtaisesti halusin katsoa perheliikuntatoimintaa laajasti, ottaen huomioon monet siihen vaikuttavat tekijät. Tuloksissa huomasin myös paljon osallistujien tyytyväisyyttä ker-hotoimintaa kohtaan. Myös jokaisen lapsen huomioiminen oli hieno huomata kerhokertoja havainnoidessani. Esimerkiksi omassa toiminnassani kerhotoiminnan ohjaajana olen huo-mannut, että jokaisen lapsen tasapuolinen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeä asia.
Vaikka lapset olisivat jo tuttuja, jokaisella kerhokerralla katsekontakti ja nimillä puhuminen luo hyvää luottamussuhdetta ja samalla rohkaisee ujoakin lasta toimintaan mukaan.
Kehittämissuunnitelman tarkoitus on antaa näkökulmia kerhotoiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja toivon, että suunnitelma auttaa ohjaajia monipuoliseen ohjaamiseen ja tuloksissa esiin tulleiden pääpainojen huomioimiseen tunteja suunniteltaessa. Kehittämis-suunnitelman jatkoa ajatellen on tärkeä kerätä samankaltaiset kerhokyselyt joka joulu tai joka kevät. Kerhokyselyjen säännöllisellä keräämisellä kartoitettaisiin asiakkaiden muuttu-via toiveita, koettuja hyötyjä ja koettuja tavoitteita. Tätä kautta myös kehittämissuunnitel-man pääpainoja on helpompi muokata asiakaslähtöisiksi ja seurata aktiivisesti perheker-hotoiminnan sujuvuutta ja aikuisen ja lapsen välisen suhteen suurta huomioimista.
Lähteet
Arvonen S. 2004. Porukalla. Perheliikuntaohjaajan käsikirja. Edita Publishing Oy. Helsinki.
Ahjola 2020. Ahjolan Setlementti Ry. Tampere. Luettavissa: https://www.ahjola.fi/. Luettu:
20.11.2019.
Alanen, L. & Mayall, B. 2001. Conceptualizing child- adult relations. Routledge Falmer.
London & New York.
Ensi- ja turvakotienliitto. 2016. Kannustava lapsen ja aikuisen välinen suhde. Luettavissa:
https://virtuaalikirja.fi/ensijaturvakotienliitto/kirjat/vakivalta-ja-laiminlyonti-tunnista-ja-puutu/luku-3-1/#last. Luettu: 17.12.2019.
Hujala, E. & Turja, L. 2011. Varhaiskasvatuksen käsikirja. PS- kustannus. Jyväskylä.
Isän näköinen 2019. Koko perhe harrastaa- vai harrastaako? Luettavissa: https://www.xn--isnnkinen-w2ac1t.fi/koko-perhe-harrastaa-vai-harrastaako/. Luettu: 10.1.2020.
Juntunen, H. 2015. Kasvuntekijät. Kerhonohjaajan koulutus seurakunnassa. PTK- Poikien ja tyttöjen keskus. Kirjapaino Kari Ry. Jyväskylä.
KidsHealth 2018. Your child’s self-esteem. Luettavissa: https://kidshealth.org/en/pa-rents/self-esteem.html. Luettu: 19.12.2019.
Keltikangas-Järvinen, L. 2017. Hyvä itsetunto. WSOY. Helsinki.
KvaliMOTV 2020. Havainnointi. Luettavissa: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaope-tus/kvali/L6_4.html. Luettu: 10.3. 2020.
Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö ja Nuori Suomi Ry.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18- vuotiaille. Helsinki. Luettavissa:
https://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikai-sille.pdf. Luettu 8.12.2019.
Lasten Keskussuojeluliitto 2017. Nuori tarvitsee aitoa kohtaamista, aikaa ja luottamusta.
Luettavissa:
https://www.lskl.fi/teemat/lastensuojelu/nuori-tarvitsee-aitoa-kohtaamista-ai-Liiku Ry 2019. Perhe on tärkeä roolimalli arjessa. Luettavissa: https://www.liiku.fi/varhais-kasvattajille/varhaiskasvatuksen-uutiset/perhe-on-tarkea-roolimalli-arjessa/. Luettu:
20.12.2019.
Liiku Ry 2019. Ideoita perheliikuntaan. Luettavissa: https://www.liiku.fi/varhaiskasvatta-jille/varhaiskasvatuksen-liikuntamateriaalit/vinkkeja-perheliikuntaan/. Luettu: 20.12.2019.
LIKES- tutkimuskeskus. Tuloskortti 2018. Lasten ja nuorten liikunta suomessa. Luetta-vissa: https://www.likes.fi/filebank/2776-tuloskortti2018_FI_PDF_150.pdf. Luettu:
20.11.2019.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2017 a. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde. Luetta-vissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kas- vatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/lapsen-ja-vanhemman-kiintymys-suhde/. Luettu: 12.12.2019.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2018. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus.
Luettavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/. Luettu: 16.12.2019.
Mannerheimin Lastensuojelunliitto 2017 b. Lapsen itsetunnon tukeminen. Luettavissa:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasva-tus/lapsen-itsetunnon-tukeminen/. Luettu: 18.12.2019.
Mannerheimin Lastensuojelunliitto. 2019. Lapsen kasvatus ja vanhemman kasvatustietoi-suus. Luettavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhem-muus-ja-kasvatus/lapsen-kasvatus-ja-vanhemman-kasvatustietoisuus/. Luettu: 3.1.2020.
Palomäki S., Huotari, P. & Kokko, Sami. 2017. Vanhempien ja kavereiden tuen yhteys nuoruusiän fyysiseen aktiivisuuteen. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
Poskela, J. Kutinlahti, P. Hanhike, T. Martikainen, M. & Urjankangas, H-M. 2015. Kokei-leva kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM- raportteja. 67/2015.
Suomi. Luettavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75056/TEM-rap_67_2015_web_18112015.pdf. Luettu: 8.1.2020.
Suomen Mielenterveys Ry 2019. Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Luettavissa:
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/ihmissuhteet/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia. Luettu:
18.12.2019.
Suomen Olympiakomitea 2017. Vanhempien liikuntatottumukset kantavat lapsen liikunta-aktiivisuutta keski-ikään saakka. Luettavissa:
https://www.olympiakomi- tea.fi/2017/08/30/vanhempien-liikuntatottumukset-kantavat-lapsen-liikunta-aktiivisuutta-keski-ikaan-saakka/. Luettu: 20.12.2019.
Suomen Voimisteluliitto 2016. Perheliikunnan perusteet. Espoo. Luettavissa: https://suo-
menvoimisteluliitto.sharepoint.com/koulutus/Koulutusmateriaalit/Uudistettu%201-
taso;%20lapset,%20nuoret,%20lajit/Perheliikunnan%20perusteet.pdf?&original- Path=aHR0cHM6Ly9zdW9tZW52b2ltaXN0ZWx1bGlpdHRvLnNoYXJlcG9pbnQuY29tLz- piOi9nL2tvdWx1dHVzL0VVYlJ5alZ4X2lOQWpqTzhkM1hHeXlrQksweDkwYXg1aUd-mVGg4dXgwOFpUcXc_cnRpbWU9MnN0MlgzN0gxMGc. Luettu: 28.12.2019.
SOS- Lapsikylä 2019. Vanhemmuuden tukeminen on nähtävä laajana hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen kokonaisuutena. Luettavissa: https://www.sos-lapsikyla.fi/ajankoh- taista/lehdet/uudistuva-lastensuojelu-lehti/vanhemmuuden-tukeminen-on-nahtava-laajana-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-kokonaisuutena/. Luettu: 5.1.2020.
SurveyMonkey 2020. How to analyze survey data. Luettavissa: https://www.surveymon-key.com/mp/how-to-analyze-survey-data/. Luettu: 1.3.2020.
Seies E-R. 2012. Jäähyvästi, hampurilaismalli. Luettavissa: https://www.liitos.fi/docs/Pa-laute_Fakta_juttu_tammikuu_2012.pdf. Luettu: 27.4.2020.
Terve Koululainen 2019. Fyysinen aktiivisuus. Tampere. Luettavissa: https://www.terve-koululainen.fi/ylakoulu/fyysinen-aktiivisuus/. Luettu: 25.11.2019.
The U.S Department of Health and Human Services. Physical Activity Guideliness for Americans. 2nd Edition. 2018. Washington. United States. Luettavissa:
https://health.gov/sites/default/files/2019-09/Physical_Activity_Guidelines_2nd_edition.pdf.
Luettu: 4.12.2019.
Turkka, I. & Turkka, V. 2008. Icehearts. Joukkue kasvun tukena. PS- Kustannus. Jyväs-kylä.
Tahkokallio K. 2018. Uskalla olla lapsellesi aikuinen. Minerva Kustannus Oy. Helsinki.
Talvio, M. & Klemola, U. 2017. Toimiva vuorovaikutus. PS- Kustannus. Jyväskylä.
UKK- Instituutti 2015. Liikunta ja painonhallinta. Liiku lapsen kanssa. Luettavissa:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunta_ja_painonhallinta/liiku_lap-sen_kanssa. Luettu: 25.11.2019.
UKK- Instituutti 2019. Liikkumisen suositus. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suo-situkset. Luettavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/lasten-ja-nuorten-liik-kumisen-suositukset. Luettu: 30.11.2019.
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä teke-mistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21. Nuoriso –ja liikuntapolitiikan osasto. Hel-sinki. Luettavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/75405/OKM21.pdf. Luettu: 30.11.2019.
Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suo-messa. Liitu- tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Hel-sinki. Luettavissa:
https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-con-tent/uploads/2019/09/VLN_LIITU-raportti_web-final-30.1.2019.pdf. Luettu: 4.12.2019.
Vehkalahti, R. 2007. Kehu lapsi päivässä. Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon ke-hittämiseen. LK-Kirjat. Suomi.
Valli, R. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. PS- Kustannus. Jyväskylä.
Ward, P. & Lehwald, H. 2018. Effective physical education content and instruction. The Ohio State University. The United States.
Liitteet
Liite 1. Alkukysely
Arvoisat kerhotoiminnan osallistujat,
Olen Emmi Lehdes ja opiskelen Haaga-Heliassa Liikunnanohjaajaksi viimeistä vuotta.
Teen opinnäytetyötä perheliikunnasta ja sen vaikutuksista aikuinen- lapsi suhteeseen.
Olen kiinnostunut siitä, miksi olette osallistuneet kyseiseen kerhotoimintaan ja mitä hyö-tyjä koette kerhotoiminnalla olevan. Pyydän, että vastaatte seuraavaan kyselylomakkee-seen mahdollisimman huolellisesti.
Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettömästi. Tutkimuksesta ei tunnista yksit-täisiä henkilöitä.
Kiitos yhteistyöstänne,
Emmi Lehdes
Kysely kerhoryhmän jäsenille:
Vastaajana on
¨ Vanhempi
¨ Isovanhempi
¨ Sukulainen
¨ Muu, Kuka? ______________________.
Lapsen ikä? __________.
Tiedon kerhotoiminnasta saimme
¨ Tutun kautta
¨ Lehdestä
¨ Internetistä
¨ Muualta, mistä? __________________.
Oletteko aikaisemmin osallistuneet kyseiseen kerhotoimintaan tai muuhun perheliikunta-kerhoon? Kyllä, Mihin? _____________________________.
Millaisia liikuntamuotoja perheenne harrastaa?
Mitkä tekijät saivat teidät alun perin osallistumaan kerhotoimintaan?
(Voit valita useamman vaihtoehdon.)
¨ Halusin viettää yhteistä aikaa lapseni kanssa.
¨ Halusin kehittää lapseni motorisia sekä liikunnallisia taitoja.
¨ Halusin kehittää lapseni sosiaalisia- ja ryhmässä toimimisen taitoja.
¨ Halusin tutustua muihin lapsiperheisiin.
¨ Halusin tutustuttaa lapsen/nuoren kyseiseen lajiin.
¨ Muu, mikä?
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
________________________________________.
Mitä hyötyjä koette perheliikunnalla olevan omassa perheessänne?
(Voit valita useamman vaihtoehdon.)
¨ Lapset/nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.
¨ Tunnen lähentyväni lapsen/nuoren kanssa.
¨ Vuorovaikutustaidot paranevat puolin toisin.
¨ Koen, että tuen lapsen/ nuoren pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa.
¨ Muita hyötyjä, mitä?
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
________________________________.
Haluaisitteko jatkaa yhdessä liikkumista myös tulevaisuudessa? Millä tavoilla?
Koetteko, että perheliikunta edesauttaa lapsen/nuoren itsetuntoa sekä pystyvyyden tun-netta varsinkin uusia taitoja opetellessa? Millä tavoin tämä mielestänne ilmenee arjessa?
Kuinka tärkeäksi koet perheliikunnan lapsen ja aikuisen välisen suhteen kannalta?
Asteikko: 1-5? _________. (1: en lainkaan, 5: todella tärkeäksi.)
Liite 2. Loppukysely
Arvoisat kerhotoiminnan osallistujat,
Olen Emmi Lehdes ja opiskelen Haaga-Heliassa Liikunnanohjaajaksi viimeistä vuotta.
Teen opinnäytetyötä perheliikunnasta ja sen vaikutuksista aikuinen- lapsi- suhteeseen.
Loppukyselyssäni tutkin enemmän kerhotoiminnan sujuvuutta ja tavoitteiden mukaista suunnittelua ja perheliikunnan koettuja vaikutuksia aikuinen- lapsi- suhteeseen. Pyydän, että vastaatte seuraavaan kyselylomakkeeseen mahdollisimman huolellisesti.
Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettömästi. Tutkimuksesta ei tunnista yksit-täisiä henkilöitä.
Kiitos yhteistyöstänne,
Emmi Lehdes
Kysely kerhoryhmän jäsenille:
Vastaajana on
¨ Vanhempi
¨ Isovanhempi
¨ Sukulainen
¨ Muu, Kuka? ______________________.
Lapsen ikä? __________.
Tiedon kerhotoiminnasta saimme
¨ Tutun kautta
¨ Lehdestä
¨ Internetistä
¨ Muualta, mistä? __________________.
Oletteko aikaisemmin osallistuneet kyseiseen kerhotoimintaan tai muuhun perheliikunta-kerhoon? Kyllä, Mihin? _____________________________.
Mitä hyötyjä koette perheliikunnalla olevan omassa perheessänne?
(Voit valita useamman vaihtoehdon.)
¨ Lapset/nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.
¨ Tunnen lähentyväni lapsen/nuoren kanssa.
¨ Vuorovaikutustaidot paranevat puolin toisin.
¨ Koen, että tuen lapsen/ nuoren pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa.
¨ Muita hyötyjä, mitä?
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
________________________________.
Onko kerhotoiminta kehittynyt mielestänne sujuvammaksi alkukertoihin verrattuna?
¨ Huomattavasti.
¨ En näe huomattavaa eroa.
Jos kerhotoiminta on mielestäsi kehittynyt syksyn aikana, mitkä tekijät ovat kehittäneet ker-hotoimintaa alusta lähtien sujuvammaksi ja tavoitteellisemmaksi? (Ilmapiiri, ohjaaja yms.)
Mitkä ovat mielestänne perheliikuntakerhon tärkeimmät tavoitteet?
(Voit valita useamman vaihtoehdon.)
¨ Perheliikuntakerho lisää/tukee vuorovaikutusta lapseni kanssa.
¨ Lapseni saa onnistumisen tunteita.
¨ Tutustumme uusiin perheisiin/lapsiin.
¨ Liikkuminen tulee pysyväksi osaksi arkea ja elämäntapaa.
¨ Lapseni vuorovaikutustaidot paranevat.
¨ Muita tavoitteita, mitä?
______________________________________________________________
______________________________________________________________
______________________________________________________________
______________________________________________________________
______________________.
Haluaisitteko jatkaa yhdessä liikkumista myös tulevaisuudessa? Millä tavoilla?
Kuinka tärkeäksi koet perheliikunnan lapsen ja aikuisen välisen suhteen kannalta?
Asteikko: 1-5? _________. (1: en lainkaan, 5: todella tärkeäksi.)
Mitä kehitettävää perheliikuntakerhossa mielestänne olisi? Vastasiko kerho toiveitasi?
Vapaa sana perheliikuntakerhosta: