Aineistonkeruumenetelmät

Opinnäytetyössäni aineistonkeruumenetelminä käytettiin kahta eri kyselylomaketta, alku- sekä loppukyselyä ja havainnointia kyseisistä kerhoista. Alkukyselylomake kartoitti enem-män sitä, miksi perheet ovat osallistuneet kyseiseen toimintaan ja mitä hyötyjä he kokevat kerholla olevan aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta (Liite 1). Loppukyselylomake kartoitti kerhon kehityskulkua, ilmapiiriä sekä sujuvuutta verraten kerhon alkukertoihin ja myös koettuja vaikutuksia aikuisen ja lapsen välisen suhteeseen (Liite 2). Alun havain-noinnissa keskityttiin tunnin harjoitteisiin ja harjoitteiden monipuolisuuteen sekä siihen tu-kevatko harjoitteet monipuolisesti vuorovaikutusta, motorisia taitoja ja hyvää yhteishen-keä. Sen lisäksi alun havainnoinnissa otettiin huomioon aikuisen osallistuminen tunnin harjoitteisiin. Loppukyselykerralla toteutetussa havainnoinnissa havainnoinnin kohteet oli-vat samat, mutta huomio kiinnittyi myös kerhotuntien sujuvuuteen verrattuna alkukertoihin.

Kyselylomake aineistonkeruuna on yksi perinteisimmistä tavoista kerätä aineistoa. Nyky-päivänä kyselylomakkeen ei tarvitse olla paperiversio, rinnalle on tullut myös paljon säh-köisiä kyselyitä. Kyselyt voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköpostin tai sosiaalisen median kautta. Kyselylomaketta on pidetty tärkeänä menetelmänä kerätä aineistoa tutkimuksiin jo 1930- luvulta alkaen. Aineistonkeruussa kyselylomakkeelle on oma paikkansa ja käyttötar-koituksensa. (Valli 2018, 92.)

Kyselylomakkeen oikeaoppinen rakentaminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Usein lo-makkeen alku sisältää taustakysymykset, joilla tiedustellaan esimerkiksi vastaajan ikä ja sukupuoli. Nämä alun kysymykset virittävät vastaajan varsinaiseen aiheeseen, jolloin vas-taajan on tärkeä lukea kysymykset keskittyneesti. (Valli 2018, 94.)

Taustakysymyksien jälkeen tulevat helpot kysymykset. Vastaajan on helpompi aluksi käydä läpi lyhyemmät ja esimerkiksi monivalintavaihtoehtoja sisältävät kysymykset. Kyse-lyn loppuun on järkevä sijoittaa henkilökohtaisimmat ja jopa pidempää pohdintaa vaativat kysymykset. Lopuksi kyselylomakkeeseen voi vielä sijoittaa jäähdyttelyvaiheen kysymyk-siä, jotka sisältävät vain muutaman helpon ja lyhyen kysymyksen. (Valli 2018, 94.)

Kyselylomakkeen kysymysten muotoilu sekä käytetty kieli auttavat luomaan luottamus-suhdetta tutkijan ja tutkittavan välille. Lomakkeessa on tärkeä heti ensisilmäyksellä osoit-taa kyselyn tärkeys ja mielekkyys, jotta tutkittava vasosoit-taa ajatuksella tutkimuksen kannalta tärkeimpiin ja oleellisempiin kysymyksiin. Kielellisesti lomakkeessa on tärkeä käyttää yh-teistä kieltä. Monimutkaisten ja vierasperäisten sanojen käyttöä kannattaa välttää, jotta tutkittavalle ei tule etäinen olo ja silloin tutkittava saattaa jättää vastaamatta arkaluontoisiin kysymyksiin. Silloin tutkimuksen kannalta tärkein tieto voi jäädä uupumaan. (Valli 2018, 94-95.)

Havaintojen tekeminen tieteellisessä tutkimuksessa vaatii suunnitelmallisuutta, johdonmu-kaisuutta, ennakolta rajattua ja tietoisesti valikoitunutta otetta. Tieteellisessä merkityk-sessä havainnoinnissa täytyy noudattaa kriittistä otetta ja tieteellisiä periaatteita. Yleensä havainnot ilmenevät tutkimuksessa johtolankoina, joiden avulla tuodaan ilmiön tai asian merkitykset esiin uuden tiedon löytämisen avuksi. (Valli 2018, 156-157.)

Tutkijalla oleva esitieto ja esiymmärrys tutkittavasta asiasta ohjailevat tutkijan kykyä toimia havaitsijana. Esiymmärryksen pohjalta tutkija näkee havainnon aina jonain. Havainnot myös riippuvat siitä, miten tutkija ymmärtää tilanteen, missä havainnot tehdään ja mikä on hänen käsityksensä tutkimuskohteesta. (Valli 2018, 159.)

6.2.1 Kyselyn toteutus

Opinnäytetyössäni ensimmäiseksi hyödynnettiin alkukyselyä, joka sijoittui kerhokauden alkuun (Liite 1). Kyselyt toteutettiin salibandy- tuntien keskivaiheilla, jotta mahdollisimman moni perehtyisi lomakkeeseen rauhassa ja ajatuksella. Jos kysely olisi toteutettu tunnin lopussa, riskinä olisi ollut, että pohdintaa vaativat kysymykset olisivat luultavasti jääneet tyhjäksi tai kysymyksiin oltaisiin vastattu vain muutamalla lauseella. Tällöin kyselylomak-keiden vastaukset olisivat olleet epämääräisiä. Oikeaoppisella tiedonkeruutavalla oli suu-rempi mahdollisuus saada tarkempaa tietoa tutkimuksen kannalta tärkeimpiin kysymyk-siin. Pyrimme mahdollisimman samankaltaiseen tiedonkeruumenetelmään loppukyselyä toteuttaessamme (Liite 2).

Opinnäytetyön alku- sekä loppukysely sisälsi avoimia- ja monivalintakysymyksiä. Avoimia kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimuskysymyksiä voi käyttää silloin, jos haluaa esimerkiksi antaa vastaajille mahdollisimman vapaan vastaustyylin, vastaten kuitenkin kysymykseen.

Tällä tavoin tutkija voi monipuolisemmin hyödyntää vastaajien vapaita ajatuksia ja voi syn-tyä myös odottamattomia ideoita. Laadullisten tutkimuskysymysten avulla vastauksista voi löytyä tärkeitä kohtia, jotka auttavat tutkijaa huomaamaan laajemmin kehityskohtia ja tätä kautta luomaan uusia mahdollisuuksia kehittää niitä. (SurveyMonkey 2020.)

Laadullisten avointen tutkimuskysymysten kohdalla haittana saattaa olla hankala tulosten analysointiprosessi. Tutkimustapa ei aina anna tarkkoja tuloksia laajoihin kysymyksiin.

Vastaajat saattavat myös kuvailla näkemyksiään monimutkaisesti ja kysymysten ohi. Täl-löin vastaukset lähtevät helposti muuhun aihealueeseen, eikä tutkimuskysymyksistä saada oleellisinta tietoa. (SurveyMonkey 2020.)

Opinnäytetyön kvantitatiivisia monivalintakysymyksiä eli määrällisiä tutkimuskysymyksiä kannattaa hyödyntää silloin, kun etsii napakoita sekä tarkkoja vastauksia. Määrällisiä tutki-muskysymyksiä on helpompi mitata ja analysoida ja myöhemmin vastaukset voidaan muuttaa erilaisiksi indikaattoreiksi tai kaavioiksi. Määrällisten tutkimuskysymysten tieto saattaa olla laadukkaampaa, kun vastaaja ei pääse rönsyilemään vastauksissaan. Tutkija saa oleellisen tiedon lyhyesti ja ytimekkäästi esille. (SurveyMonkey 2020.)

Määrällisiä tutkimuskysymyksiä käyttäessä ja vastaajille valmiita vaihtoehtoja antaessa oleellisin tieto saattaa jäädä uupumaan kysymyksiä laatiessa. Määrällisiä kysymyksiä käyttäessä tutkijan on hyvä miettiä aluksi tarkkaan, mihin tutkimusongelmaan haluaa vas-tauksia. Laadullisissa eli avoimissa kysymyksissä on mahdollisuus saada syvällisempiä

tietoja ja vastaajat saavat vastata juuri sen, mitä he haluavat sanoa. Tällä tavoin tutkija voi huomata myös yllättäviä asioita, mitä ei ole huomannut kysyä määrällisissä suljetuissa ky-symyksissä. (SurveyMonkey 2020.)

6.2.2 Havainnoinnin toteutus

Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelminä kyselylomakkeiden lisäksi hyödynnettiin myös havainnointia tuntien aikana. Havainnointi tapahtui samaan aikaan alku- sekä loppuky-selyjen kanssa. Tuntien kesto oli 45 minuuttia, joka havainnointiin kokonaisuudessaan.

Havainnoinnin käyttämisessä havainnoitsijan on hyvin tunnettava tutkimuksensa kohde, ymmärrys siitä, mitä on tutkimassa ja mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet. Ennen havainto-jen tekemistä on tärkeä miettiä ja kirkastaa mielessään tutkimusongelma sekä tutkimusky-symykset. Myös aiheen teoriaan tutustuminen ennen havaitsijana olemista on äärimmäi-sen tärkeää. (Valli 2018, 161.)

Opinnäytetyön havainnoinnissa huomio keskittyi tunnilla käytettäviin harjoitteisiin ja siihen, tukivatko harjoitteet vuorovaikutusta keskittyen aikuisen ja lapsen väliseen suhteeseen, motorisia taitoja, hyvää yhteishenkeä vai monipuolisesti kaikkia edellä mainittuja. Havain-nointi myös otti huomioon aikuisten osallistumisen harjoitteisiin. Loppuhavainnoimisessa huomio keskittyi samoihin asioihin, mutta huomio kiinnittyi myös tunnin sujuvuuteen sekä kehitykseen alkukertoihin verrattuna.

Itse tehty konkreettinen havainnointilista auttoi tunnilla havainnoimista. Lista sisälsi kysy-myksiä tunnin harjoitteista, aikuisten osallistumisesta ja kerhon kehityksestä. Havainnointi-listan kysymykset olivat: 1. Mitä harjoitteita tunnilla käytetään? Kirjaa ylös. 2. Mihin harjoit-teissa huomio kiinnittyy? 3. Miten ryhmän aikuiset käyttäytyivät? Aktiivisia vai passiivisia?

4. Onko toiminta rennompaa loppukerroilla, miten se näkyy ryhmässä? Näitä kyseisiä ky-symyksiä seuraamalla pyrin saamaan tietoa kyselylomakkeiden rinnalle.

Havaintoja voi kerätä monella eri tavalla esimerkiksi kuulovaraisesti, konkreettisesi näke-mällä, maistamalla tai haistamalla. Tutkimuskohteena voivat olla muun muassa ihminen, ihmisryhmät, puhe, keskustelu, dokumentit tai blogit. Juurikin ihmisryhmän havainnointi vaatii tarkkaavaisuutta sekä tietoa siitä, mitä havainnoi ja mihin keskittyy. Tutkimuksen lä-hestymistavalla on paljon vaikutusta siihen, millaisia havaintoja lähdemme etsimään. (Valli 2018, 162.)

Etnografinen tutkimus eli tavoite kuvata ihmisten toimintaa ja selittää ihmisten toimintaa heidän ympäristössään monipuolisen havainnoinnin avulla. Etnografisessa tutkimuksessa käytetään tietoista tarkkailua, jonka avulla tutkija oppii tuntemaan tutkimuskohteensa ja sen erilaiset toimintatavat käyttäen apuna havainnointia. Kun tutkimuskohteen teoria on tuttu, havaitsija voi kohdistaa havaintoaan tutkimuksen kannalta tärkeimpiin asioihin. Tark-kailuaika vaihtelee tutkimuskohteesta riippuen. Jos esimerkiksi toiminta on muuttumatonta ja samaa, tarkkailujakso voi olla lyhyempi. (Valli 2018, 164.)

Tavoite oli hyödyntää osallistuvaa havainnointia. Osallistuminen kerhojen alku- ja loppu-kokoontumiseen sekä muutamaan harjoitteeseen auttoivat pääsemään syvällisemmin si-sälle tapahtuvaan vuorovaikutukseen sekä toimintaan. Osallistuva havainnointi voi olla en-nalta kohdistettua tai toiminnan aikana kohdistettua havainnointia. Toimintaan osallistumi-nen helpottaa ymmärtämään perheliikuntakerhojen kokonaiskuvaa sekä se myös auttaa tutkijaa ymmärtämään erilaisia toimintatapoja, rooleja ja kulttuurisia merkityksiä. (Valli 2018, 164-165.) Harjoitteisiin osallistuminen tuntui luontevalta tavalta poimia uusia havain-toja tutkimuskohteista.

Havaintojen dokumentointi tapahtui muistiinpanoja kirjoittamalla tuntien aikana. Kohdiste-tun havainnoinnin avulla oli helpompi seurata Kohdiste-tunteja ja saada mahdollisimman paljon hyödyllistä aineistoa tutkimuskysymysten kannalta. Osallistuvaa havainnointia hyödyntä-mällä haasteeksi koitui tehtyjen havaintojen muistaminen. Havainnot ovat tärkeä kirjata heti ylös, jolloin havainnot olisivat mahdollisimman tarkkoja. Yksi helpottava tekijä havain-noimisessa olisi ollut videokamera. Videokameran avulla pystyy tarkkailemaan uudestaan kohderyhmän eleitä, ilmeitä ja vuorovaikutusta. Tarkkailutilanteessa tutkijan katse saattaa olla valikoiva ja tilanteesta tulee helposti informaatioähky, jolloin tarkat kohdat saattavat jäädä huomioimatta. Videoon voi aina palata muistiinpanoja lukiessa ja päätelmiä tehtä-essä. (KvaliMOTV 2020.)

Havainnointitilanteessa on tärkeä herättää luottamusta. Tutkimuksessa saattaa olla mu-kana arkaluontoisia asioita tai tutkija saattaa olla tekemisissä arkaluontoisten asioiden kanssa, vaikka ne eivät suoraan liittyisi tutkimukseen. Tutkimusetiikkaan kuuluu aina ih-misten ja elämän moninaisuuden kunnioittaminen. Tutkijalla on tärkeä olla tietoutta valin-noistaan, otetusta roolistaan sekä tutkijan on hyvä tiedostaa oma henkilökohtainen kom-munikointi tutkimuskohteessa olevien ihmisten kanssa. Tämä vaatii ammattitaitoa sekä esitietoutta siitä, miten toimia havaitsijana erilaisten ryhmien kanssa. (Valli 2018, 170.)