Kyselyjen tulokset

Alkukyselyjen tarkoituksena oli kartoittaa enimmäkseen sitä, miksi aikuinen ja lapsi on osallistunut kyseiseen kerhotoimintaan ja mitä hyötyjä he kokevat kerhotoimilla olevan ai-kuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta. Kyselylomakkeissa kartoitettiin myös, minkälai-sia muita liikuntamuotoja perhe mahdollisesti harrastaisi yhdessä vapaa-ajalla (Liite 1).

Loppukyselyissä tämän lisäksi kartoitettiin myös kerhotoiminnan sujuvuutta ja mahdollisia kehitysideoita (Liite 2).

6.3.1 3-5- vuotiaiden salibandykerhon alkukysely

Vastaajia alkukyselyyn 3-5- vuotiaiden salibandyryhmässä oli yhteensä yhdeksän. Kah-deksan henkilöä vastaajista oli vanhempia ja yksi henkilö oli isovanhempi. Suurin osa ker-holaisista ei ollut aikaisemmin osallistunut kyseiseen kerhoon tai muuhun perheliikunta-kerhoon. Muutama vastaajista oli ollut kyseisessä kerhotoiminnassa myös aiemmilla kau-silla.

Perheiden muiden yhteisten harrastusten joukossa suosituimmaksi nousi ulkoilu, pyöräily, hiihto, luistelu sekä pallopelit. Nämä kaikki edellä mainitut ovat helposti toteutettavissa perheen tai ystävien kesken sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Alkukyselyssä kartoitettiin tekijöitä, jotka ovat saaneet aikuisen ja lapsen osallistumaan kyseiseen kerhotoimintaan. Jokainen aikuinen vastaajista piti yhteistä aikaa tärkeänä ja jokaisella vastaajalla oli halu viettää yhteistä aikaa lapsen kanssa. Jokainen vastaaja myös piti lapsen motoristen taitojen sekä sosiaalisten- ja ryhmässä toimimisen taitojen ke-hittymistä tärkeänä (Kuvio 5). Kaksi aikuista vastaajista näki muihin lapsiperheisiin tutus-tumisen oleellisena ja kolme halusi tutustuttaa lapsen kyseiseen lajiin. Muita osallistumi-sen syitä oli laposallistumi-sen oma kiinnostus pelaamiseen ja salibandyn harjoittelemiseen.

Kuvio 5. Tärkeimmät tekijät, jotka ovat saaneet aikuisen ja lapsen osallistumaan 3-5- vuo-tiaiden salibandykerhoon.

Moni osallistuja koki myös paljon erilaisia hyötyjä kyseisestä perheliikuntakerhosta. Jokai-nen vastaaja koki kerhon auttavan lasta omaksumaan liikunnallisen elämäntavan, suurin osa koki, että kerhon kautta voi tukea lapsen pystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa ja suu-rin osa vastaajista myös näki, että kerhon avulla vuorovaikutustaidot paranevat puolin toi-sin (Kuvio 6). Viisi aikuista vastaajista koki myös, että kerhotoiminta auttaa lähentymään lapsen kanssa. Muita hyötyjä olivat muun muassa lapsen oppimat lajitaidot ja parempi pe-ruskunto. Yksi vastaaja ei kokenut perheliikuntakerholla olevan juurikaan mitään hyötyä perheeseensä.

Kuvio 6. Salibandykerhon tärkeimmät koetut hyödyt.

Osallistumisen syyt

Jokainen vastaajista halusi jatkaa yhdessä liikkumista myös tulevaisuudessa joko luon-nossa liikkuen tai muiden pallopelien parissa. Kahdeksan vastaajista kokivat, että perhelii-kunta edesauttaa lapsen itsetuntoa ja pystyvyyden tunnetta ja tämä ilmenee arjessa muun muassa lapsen lisäinnokkuutena, onnistumisista ja epäonnistumisista puhumisina ja sosi-aalisten taitojen kehityksenä. Kahdeksan vastaajista koki tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi per-heliikunnan aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta, yksi vastaajista ei kokenut lain-kaan tärkeäksi.

6.3.2 5-8- vuotiaiden salibandykerhon alkukysely

Vastaajia alkukyselyyn 5- 8- vuotiaiden salibandyryhmässä oli yhteensä yhdeksän. Jokai-nen vastaaja oli lapsen vanhempi. Suurin osa oli aikaisemmin osallistunut perheliikunta-kerhoihin, joko samaan kerhoon tai muualla järjestettävään. Perheiden muiden yhteisten harrastusten joukossa suosituimmaksi nousi joukkuelajit, pyöräily ja ulkoilu.

Tässä ryhmässä myös kartoitettiin tekijöitä, jotka ovat saaneet aikuisen ja lapsen osallistu-maan kyseiseen kerhotoimintaan. Seitsemän yhdeksästä oli vastannut halun tutustuttaa lapsen kyseiseen lajiin, kuusi aikuista vastaajista koki osallistumisen syyksi halua viettää enemmän aikaa lapsen kanssa ja neljä aikuista vastaajista halusi kehittää lapsen sosiaali-sia- ja ryhmässä toimimisen taitoja (Kuvio 7). Yksi vastannut halusi tutustua muihin lapsi-perheisiin. Muita osallistumisen syitä oli muun muassa lapsen oma halu pelata kyseistä lajia.

Kuvio 7. Tärkeimmät tekijät, jotka ovat saaneet aikuisen ja lapsen osallistumaan 5-8- vuo-tiaiden salibandykerhoon.

Osallistumisen syyt

”Halusin tutustut-taa lapsen kysei-seen lajiin.”

”Halusin kehittää lap-seni sosiaalisia- ja ryh-mässä toimimisen tai-toja.”

”Halusin viettää yhteistä aikaa lapseni kanssa.”

Vastaajat kokivat myös monipuolisia hyötyjä salibandykerhosta. Kahdeksan vastaajaa yh-deksästä koki suurina hyötyinä lapsen omaksuvan liikunnallisen elämäntavan helpommin ja kerhon tukevan lapsen pystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa. Kuusi aikuista vastaajista koki kerhon tukevan läheisyyttä lapsen kanssa sekä myös vuorovaikutustaitoja (Kuvio 8).

Muita hyötyjä koettiin muun muassa liikunnan määrässä ja lajin oppimisessa.

Kuvio 8. Salibandykerhon tärkeimmät koetut hyödyt.

Jokainen vastaajista halusi jatkaa yhdessä liikkumista myös tulevaisuudessa joko ulkoil-len, pelaten tai muuta yleistä hyötyliikuntaa harrastaen. Jokainen vastaajista myös koki, että perheliikunta edesauttaa lapsen pystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa ja tämä ilme-nee arjessa muun muassa lapsen rohkeuden kasvuna, sääntöjen parempana noudattami-sena ja ymmärryksenä harjoittelun voimasta.

6.3.3 3-5- vuotiaiden salibandykerhon loppukysely

Vastaajia loppukyselyyn 3-5- vuotiaiden salibandyryhmässä oli yhteensä seitsemän. Jo-kainen vastaaja oli lapsen vanhempi. Suurin osa ei ollut ennen osallistunut muihin perhe-liikuntakerhoihin, muutama vastaajista oli osallistunut perhesirkus- kerhoihin.

Loppukyselyssä kysyttiin myös koettuja hyötyjä salibandykerhosta. Kaikki vastaajat koki-vat lähentyvänsä lapsen kanssa ja neljä aikuista vastaajista koki lapsen omaksuvan hel-pommin liikunnallisen elämäntavan ja kerho auttoi lasta pystyvyyden tunteessa sekä itse-tunnon kehityksessä (Kuvio 9). Muita koettuja hyötyjä oli motoristen taitojen kehittyminen sekä liikunnan harrastaminen säästä riippumatta.

Koetut hyödyt

Kuvio 9. Salibandykerhon tärkeimmät koetut hyödyt loppukyselyssä.

Hieman yli puolet vastasivat kerhotoiminnan kehittyneen sujuvammaksi alkukertoihin ver-rattuna. Vastauksiksi nousivat vaikeusasteen hiljainen nousu harjoitteissa sekä käytäntö-jen oppiminen ja niiden tutuimmaksi tuleminen, varsinkin lapsille.

Loppukyselyssä kartoitettiin perheliikuntakerhojen tärkeimpiä tavoitteita osallistujien mie-lestä. Viisi osallistujaa vastasi tärkeäksi tekijäksi liikunnan tulemisen osaksi arkea, neljä osallistujaa vastasi tavoitteiksi lapsen onnistumisten tukemisen ja kolme aikuista jista koki kerhon lisäävän/tukevan vuorovaikutusta lapsen kanssa (Kuvio 10). Yksi vastaa-jista myös koki tutustumisen uusiin perheisiin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista.

Kuvio 10. Salibandykerhon tärkeimmät tavoitteet osallistujien mielestä.

Koetut hyödyt perhelii-kuntakerhosta

”Lapset ja nuoret omaksuvat liikunnal-lisen elämäntavan.”

”Koen, että tuen lapsen pystyvyy-den tunnetta ja itsetuntoa.”

”Tunnen lähentyväni lapsen kanssa.”

Tärkeimmät tavoitteet osallistujien mielestä

”Liikkuminen tulee pysyväksi osaksi ar-kea ja elämäntapaa.”

”Lapseni saa on-nistumisen tun-teita.”

”Kerho lisää/tukee vuorovaikutusta lap-seni kanssa.”

Jokainen vastaajista halusi jatkaa yhdessä liikkumista tulevaisuudessa ulkona liikkuen tai muiden pallopelien parissa. Reippaasti yli puolet kokivat perheliikunnan tärkeäksi aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta.

Kerhojen kehitysideoissa nousi esiin monipuolisemmat tehtävät jokaiselle kerhokerralle ja aikuisten lisäkannustaminen peleihin/harjoitteisiin. Vapaassa sanassa vastaajat olivat tyy-tyväisiä kerhon toimintaan esimerkiksi kerhon ajalliseen kestoon ja yhteishenkeen.

”Aikuisiakin voisi kannustaa osallistumaan rohkeammin.”

(Vastaaja 2019.)

”Sääntöjen kertaus, kaikki vielä paremmin mukaan ”osaksi porukkaa”.

(Vastaaja 2019.)

”Mukavaa yhdessäoloa yleensä.”

(Vastaaja 2019.)

6.3.4 5-8- vuotiaiden salibandykerhon loppukysely

Vastaajia loppukyselyyn 5-8- vuotiaiden salibandyryhmässä oli yhteensä seitsemän. Jo-kainen vastaaja oli lapsen vanhempi. Reippaasti yli puolet oli osallistunut aiemmin sa-maan tai vastaaviin perheliikuntakerhoihin.

Loppukyselyssä osallistujien koetut hyödyt salibandykerhosta olivat monipuoliset. Kaikki vastaajat kokivat yhtenä hyötynä lapsen omaksuvan liikunnallisen elämäntavan helpom-min. Viisi aikuista vastaajista koki lähentyvänsä paremmin lapsensa kanssa sekä tuke-vansa paremmin lapsen pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa (Kuvio 11). Myös neljä vastaa-jaa koki vuorovaikutustaitojen paranevan puolin toisin. Muita hyötyjä oli muun muassa yleinen yhteinen tekeminen.

Kuvio 11. Salibandykerhon tärkeimmät koetut hyödyt loppukyselyssä.

Vain yksi vastaaja näki kerhotoiminnan kehittyneen alkukertoihin verrattuna. Kuusi ai-kuista vastaajista ei näe huomattavaa eroa. Vastauksessa nousi esille kehityksenä muun muassa lapsien peli- ja ryhmätaitojen kehittyminen ja tapojen tutuiksi tuleminen.

Tärkeimmät tavoitteet osallistujien mielestä olivat laajat. Kuusi vastaajaa seitsemästä koki yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi lapsen onnistumisen tunteet sekä liikkumisen tuleminen osaksi arkea. Neljä vastaajaa seitsemästä koki kerhon tukevan vuorovaikutusta lapsen kanssa ja lapsen vuorovaikutustaitojen parantumista (Kuvio 12). Kaksi vastaajaa oli listan-nut yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi tutustua muihin perheisiin/lapsiin.

Kuvio 12. Salibandykerhon tärkeimmät tavoitteet osallistujien mielestä.

Koetut hyödyt

Jokainen vastaaja halusi jatkaa yhdessä liikkumista joko pallopeileillä, ulkoilulla tai muilla monipuolisilla tavoilla. Yli puolet vastaajista kokivat perheliikunnan tärkeäksi aikuisen ja lapsen välisen suhteen kannalta.

Kerhojen kehitysideoissa nousi esiin muun muassa hallitummat ryhmäkoot ja järjestelmäl-lisempi toiminta. Vapaassa sanassa vastaajat olivat tyytyväisiä kerhon toimintaan sekä se vastasi hyvin toiveita.

”Hallitummat ryhmäkoot, jossa lapsi pääsee osallistumaan enemmän.”

(Vastaaja 2019.)

” Itse pitäisin järjestelmällisemmästä toiminnasta, mutta monille taitaa sopia, että on vapaamuotoisempaa.”

(Vastaaja 2019.)