Rannikon mallitarkastelu
Rannikkoalue on luokiteltu tyydyttäväksi pääasiassa rehevyyttä kuvaavan klorofyllipitoisuuden perus-teella. Joet tuovat pääosan ravinteista rannikkoalueelle. Kemijärven pienen viipymän ja koko Kemijo-en valuma-alueKemijo-en vähäisKemijo-en järvisyydKemijo-en takia suuri osa KemijoKemijo-en vesistöön joutuvasta ravinnekuor-masta kuormittaa Perämerta (Kauppila & Pitkänen 1995). Perämeren pohjukassa maankohoaminen on varsin voimakasta, mikä vaikuttaa syvyyssuhteiden muutoksiin (mataloitumiseen) ja sitä kautta olo-suhteiden muuttumiseen. Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti mm. alueelle tulevaan huuhtouman määrään ja laatuun. Lisäksi luokitteluaineisto alueelta on ollut niukkaa. Rannikon alueen a-klorofylliin perustuvat luokittelurajat vaikuttavat olosuhteisiin nähden tiukoilta, joten lisätutkimuk-set niiden tarkistamiseksi ovat välttämättömiä.
Perämerimallilla tehtiin malliskenaarioita, joilla arvioitiin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia rannikon leväbiomassamääriin. On syytä muistaa, että mallinnusta voidaan käyttää suuntaa antavana arvioita tehtäessä. Tässä tarkastelussa ei pienien jokien kuormitusta ole huomioitu, lisäksi Liakanjoen kautta Tornionjoesta tulevan veden muuttumista valuma-alueella ei ole huomioitu, eli sen edustalla mallinnuksen levämäärät ovat aliarvioita. Ruotsin puolen rannikon hajakuormitus ja pienet puhdista-mot puuttuvat myös.
Malli on testattu vuosien 1999 ja 2000 tilanteeseen. Näissä ajoissa käytettiin vuotta 2000, joka vastasi leväbiomassamääriltään paremmin luokittelussa käytetyn ajanjakson tilannetta (kuva 1).
Tarkan mallinnuksen alueella on otettu huomioon Tornion-, Kemi- ja Simojoen sekä Akkunusjoen ainevirtaamat sekä rannikon pistekuormittajista Simon, Maksniemen, Kemin ja Haaparannan jäteve-denpuhdistamot, Stora Enso Oy Veitsiluodon tehtaat, Metsä Botnia Oy:n Kemin tehdas, Keminmaan kalanviljelylaitos, Outokumpu Oy:n Röyttän tehdaskompleksi. Suoraan rannikolle tuleva hajakuormi-tus on otettu mukaan Kemijoen vha:lta ja Tornionjoen Suomen puolen alueelta. Ruotsin puolelta näitä tieoja ei ollut käytettävissä. Käyttökelpoisuuskertoimet (lähtötilanne) olivat yhdyskuntien jäteveden-puhdistamot P 0,4 ja N 1, massa- ja paperitehtaat P 0,4 ja N 0,05, Outokumpu: P 0,4 ja N 1. Jokien kuormituksen vähentämislaskelmissa on huomioitu Kemijoen ainetaselaskelmat ja käyttökelpoisuus-laskelmat (Kauppila & Pitkänen 1995) pienin täydennyksin.
Malliajojen perusteella rehevyystason alentaminen edellyttäisi jokien tuoman ravinnekuorman vähen-tämistä huomattavasti. Perämerimallilla tehtyjen tarkastelujen perusteella Lapin arvion mukainen kuormituksen vähentäminen (hajakuormituksen osalta on käytetty 50 % fosforikuormituksen ja 30 % typpikuormituksen vähennystä, sekä Kemijoen kuormituksessa teollisuuden osalta typen ja
Kuva 1. Leväbiomassa 1.7.-7.9. vuoden 2000 tilanteessa. Perämerimalli.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 120
fosforin 90 % vähennystä) ei näkyisi Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesien leväbiomassamää-rissä käytännössä lainkaan (mallinnusvuosi 2000, kuva 2). Kuormituksen vähentämisen vaikutukset näkyisivät todennäköisesti ensisijaisesti matalissa ja suojaisissa lahdissa ja pienempien jokien suualu-eilla, joissa veden vaihtuvuus on heikompaa ja joiden tarkasteluun käytetty malli ei sovellu kovin hy-vin.
Kuva 2. Leväbiomassa 1.7.-7.9. arvioidulla kuormituksen vähenemistasolla.
Valtakunnallisen skenaarion 2 (VSS 2015) mukaiset kuormituksen vähennystasot olisivat massa- ja paperiteollisuudessa fosforin (P) osalta 20 %, typen (N) osalta 15 %, yhdyskuntien osalta P ja N 40 % , kalankasvatuksen osalta P 30 %, N 20 %, turvetuotannon osalta P 25 % ja N 20 %, maatalouden osalta P 15 % ja N 20 %, haja-asutuksen osalta P 65 % ja N 45 % sekä metsätalouden osalta P 5 % ja N 15 %.
Kuva 3. Leväbiomassa 1.7.-7.9. vuoden 2000 tilanteessa, jos kuormitusta voitaisiin vähentää valtakunnallisen skenaarion 2 mukaisesti.
Tämän tasoinen biomassan muutos voisi olla riittävä luokan muuttumiseen tyydyttävästä hyväksi, mikäli leväbiomassa 0,8 mg/l vastaisi sisempien rannikkovesien hyvän ja tyydyttävän rajaa (klorofyl-limäärää 4,1 µg/l). Tällaiset vähennystasot ovat nykyisessä tilanteessa epärealistisia, sillä mm. massa- ja paperiteollisuus toimii vesiensuojelun osalta kokonaisuudessaan BAT-tasolla, maataloustuotannon rakenne vaikuttaa kuormituksen vähentämismahdollisuuksiin ja esim. turvetuotannossa parhaaksi ve-siensuojelumenetelmätasoksi määritetty pintavalutuskenttä on jo nykyisellään käytössä pääosassa tuo-tantoalueita.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 121
LIITE 6. Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano (21.8.2009)
Valtion viranomaiset Henkilö Organisaatio
Ympäristöviranomainen Johtaja Matti Hepola Puheenjohtaja Lapin ympäristökeskus Aluekehitys- ja
kaavoitusvi-ranomainen Aluesuunnittelija Riitta Lönnström Jäsen Lapin liitto
Aluesuunnittelija Juha Piisilä Varajäsen Lapin liitto Terveydensuojeluviranomainen Terveys- ja
elintarviketarkas-taja Matti Mattas Jäsen Lapin lääninhallitus
Läänineläinlääkäri Risto M. Ruuska Varajäsen Lapin lääninhallitus
Kalaviranomainen Jussi Kuusela Jäsen Lapin TE-keskus
Kalatalousjohtaja Pentti Pasanen Jäsen Lapin TE-keskus Maatalousviranomainen Toimistoinsinööri Osmo Salniemi Jäsen Lapin TE-keskus Yleisten teiden tienpito Ympäristöasiantuntija Eira Järvluoma Jäsen Lapin tiepiiri
Suunnitteluinsinööri Ulla Alapeteri Varajäsen Lapin tiepiiri Metsänkäytön valvonta ja
edistäminen Pentti Olli Jäsen Lapin metsäkeskus
Metsätalous- ja
ympäristö-päällikkö Ari Keskimölö Varajäsen Lapin metsäkeskus
Kunnat
Utsjoki, Inari, Sodankylä Aulis Nordberg Jäsen Pohjois-Lapin
alueyh-teistyön ky
Arja Mäkitalo Jäsen Pohjois-Lapin alueyh-teistyön ky
Kari Tammela Varajäsen Pohjois-Lapin alueyh-teistyön ky
Enontekiö, Muonio, Kolari,
Kittilä Kunnanrakennusmestari Lasse Mäkitalo Jäsen Tunturi-Lapin kehitys ry
Salla, Savukoski,
Pelkosen-niemi, Kemijärvi, Posio Pekka Nyman Jäsen Itä-Lapin kuntayhtymä
Juha Pikkarainen Varajäsen Itä-Lapin kuntayhtymä Rovaniemi, Roi mlk Ympäristösihteeri Erkki Lehtoniemi Jäsen Rovaniemen
kaupun-ki/mlk
Ranuan kunta Päiviö Karttunen Jäsen Ranuan kunta
Lauri Kauhanen Varajäsen Ranuan kunta
Pello, Ylitornio Osastopäällikkö Ari Risto Jäsen Tornionlaakson
seutu-kunta
Osastopäällikkö Jarmo Jaako Varajäsen Tornionlaakson seutu-kunta
Kemi, Keminmaa, Tornio,
Tervola, Simo Erkki Rauma Jäsen Kemi-Tornio alueen
keh.keskus Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Varajäsen Kemi-Tornio alueen
keh.keskus Vesihuoltolaitokset
Lapin vesihuoltolaitokset Suunnitteluinsinööri Markku Koivisto Jäsen Kemijärven vesi- ja viemärilaitos Tekninen johtaja Pekka Koskenranta Varajäsen Kemijärven vesi- ja
viemärilaitos Teollisuus, elinkeinot
Terästeollisuus DI Kirsi-Marja Fyhr Jäsen Outokumpu Stainless Oy
Ympäristöpäällikkö Juha Kekäläinen Varajäsen Outokumpu Stainless Oy Massa- ja paperiteollisuus Ympäristönsuojelupäällikkö Hannu
Nurmes-niemi Jäsen Stora Enso Oyj
Ympäristöinsinööri Jouko Sarivaara Varajäsen Stora Enso Oyj
Kalankasvatus Toimitusjohtaja Mauno Liukkonen Jäsen Savon Taimen oy
Toimitusjohtaja Hannu Pesonen Varajäsen Koillis-Suomen Lohi Oy
Vesivoiman tuotanto Erkki Huttula Jäsen Kemijoki Oy
Jorma Autio Varajäsen PVO-Vesivoima Oy
Turvetuotanto Petri Tähtinen Jäsen Vapo Oy
Tarja Väyrynen Varajäsen Turveruukki Oy
Maataloustuottajat Maanviljelijä Juhani Lampela Jäsen MTK-Lappi
Toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen Varajäsen MTK-Lappi Metsätalous, valtion maat Maankäyttö- ja
ympäristö-päällikkö Lauri Karvonen Jäsen Metsähallitus
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 122
Maankäyttö- ja
ympäristö-päällikkö Pertti Sarajärvi Varajäsen Metsähallitus
Metsätalous, yksityismaat Toiminnanjohtaja Jukka Aula Jäsen Pohjois-Suomen metsän-omistajien liitto Eero Törmänen Varajäsen Pohjois-Suomen
metsän-omistajien liitto
Metsäteollisuus Heikki Leppänen Jäsen Tornator Oy
Yleiset kunnalliset satamat Satamajohtaja Reijo Viitala Jäsen Kemin satama Jukka Kotajärvi Varajäsen Kemin satama Muut järjestöt
Ympäristöjärjestöt Aluepäällikkö Sari Hänninen Jäsen Lapin
luonnonsuojelupii-ri
Päivi Taavo Varajäsen Lapin luonnonsuojelupii-ri
Vesiensuojeluyhdistykset Riitta Vilmilä Jäsen Kemijoen
vesiensuojelu-yhdistys Saamelaisjärjestöt 1 Varapuheenjohtaja Maria Sofia Aikio Jäsen Saamelaiskäräjät
Ari Seipiharju Varajäsen Saamelaiskäräjät Vesialueiden omistajat/
kalastajat/vesien käyttäjät Vesialueiden omista-jat/ammattikalastajat
Toiminnanjohtaja Eero Liekonen Jäsen
Lapin Maaseutukeskus ry / Lapin Kalatalous-keskus
Lapin kalatalouskeskuksen
pj. Jouko Jurmu Varajäsen
Lapin Maaseutukeskus ry / Lapin Kalatalous-keskus
Vapaa-ajan kalastajat Kalatalouskonsulentti Petter Nissen Jäsen
Suomen vapaa-ajankalastajien keskus-järjestö
Timo Lakkala Varajäsen
Suomen vapaa-ajankalastajien keskus-järjestö
Tutkimuslaitokset
Geologian tutkimuskeskus Geologi Ulpu Väisänen Jäsen Geologian
tutkimuskes-kus
Peter Johansson Varajäsen Geologian tutkimuskes-kus
Riista- ja kalatalouden
tutki-muslaitos Erkki Jokikokko Jäsen Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitos Erikoistutkija John Derome Jäsen Metsäntutkimuslaitos
Erikoistutkija Hannu Hökkä Varajäsen Metsäntutkimuslaitos
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 123
LIITE 7.
Alueelliset yleisötilaisuudet
Tilaisuuksien ohjelma 1. Tilaisuuden avaus
2. Uuden vesienhoitojärjestelmän esittely 3. Pinta- ja pohjavesien tila
4. Ajankohtaiset ja suunnitellut hankkeet
- vesihuolto ja haja-asutuksen jätevesien käsittely - virtavesikunnostukset
- järvikunnostukset
- tulvasuojelu, säännöstelyt Keskustelua ja kommentointia Sodankylä 7.11.2007
Paikka: kunnan valtuustosali, klo 18.00-20.40 Osallistujia: 8 henkilöä
Kurkiaskan valmistuttua Jeesiöjoen alaosa muuttui altaaksi ja vesipinnan vaihtelu Jeesiön kylän koh-dalla on ongelma: kun allas alkaa täyttymään puolen yön maissa, ylävirralta tulee kariketta ja muuta ryönää mikä toistuu vuorokaudesta toiseen. Tämän seurauksena joki mataloituu, rehevöityy, haittaa kulkua ja verkkokalastus on vaikeaa usean kilometrin matkalla. Nämä on tuotu esiin myös Kitisen lopputarkastuksessa. Myös rantavyörymät ovat alueella haittana. Luirossa pääsi ennen uittokunnostus-ta kulkemaan veneellä mutuittokunnostus-ta kiveämisen jälkeen ei, Luiroon pitää saada lisää vettä.
Lokan ja Porttipahdan ylä- ja alapuoliset puro ja sivujoet ovat särkikalat vallanneet, entiset taimenve-det on menetetty altaiden rakentamisen seurauksena. Lokan ja Porttipahdan veden korkeuden vaihtelu on suurta kalanpoikasia ajatellen. Särkikalakannat ovat altaissa runsastuneet paljon. Säännöstely hävit-tää myös rantojen kasvillisuutta.
Ennen Kitisen rakentamista tulva Sodankylän kk:n kohdalla aiheutui Petäjäsaaren kohdalla syntynei-siin jääpatoihin. Tulvakorkeudet Kitisellä on laskettu väärin ainakin 1m. Sallittua rakennuskorkeutta tulisikin laskea. Todettiin myös että Kitisen altailla ei paljon tulvia pidätellä.
Kelukosken altaassa ongelmana ovat pinnalle nousevat turpeet. Pitäisi olla avoin vesimaisema, mutta nyt maisema on todella ruma.
Järvien kunnostuksessa esille nousivat Natura-alueilla tapahtuvat kunnostukset. Epäiltiin voiko Natu-ra-alueella olevia järviä kunnostaa. Kyllä voi kunhan kunnostuksessa otetaan huomioon alueen suoje-lun perusteena olevat luontoarvot. Tällainen tarve olisi esim. Moskujärvellä, joka kuivina kesinä on hyvin liettynyt. Se on myös arvokas lintujärvi ja tulisi kunnostaa. Kelujärven pohjapatoasiasta keskus-teltiin. Pohjapadot kunnostuksissa eivät estä kalojen kulkua vaikka näin epäillään.
Porojen laiduntaminen on suurin syy vesistöjen huonoon tilaan, Yli-Luirolla oli ennen kirkkaat vedet (UKK-puisto) mutta ei ole enää. Myös alikalastusta pidettiin syynä monen järven huonoon tilaan.
Käyttö- ja hoitosuunnitelma puuttuu monesta kohteesta. Niitä tulisi laatia enemmän.
Jätevesijärjestelmien uusimisavustukset ovat pieniä, ja niihin toivottiin saatavan enemmän rahaa.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 124
Savukoski 8.11.2007
Paikka: kunnan valtuustosali, klo 18.00–20.00 Osallistujia: 6 henkilöä
Tekoaltaiden ja jokien vaikutuksesta patoaltaiden Kemijoen veden laatuun keskusteltiin. Kalojen elo-hopeapitoisuudet ovat tekoaltailla laskeneet mutta esim. Kokkosen altaalla Kitisellä kalojen eloho-peapitoisuudet ovat nousseet 10 viime vuoden aikana. Haukien määrä on lisääntynyt paljon Kemijoes-sa viime vuosina. Syyksi arveltiin haukien lisääntymisen kannalta suotuisia vuosia ja luontaista kan-nanvaihtelua.
Tila-arvioinneissa esille nousivat hydro-morfologisista muutoksista puhuttaessa, miksi Kitiseen ei kannattaisi rakentaa kalaportaita. Miksi Vuotosjoki luokiteltu epävarmaksi tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Ylä-Kemijoen pääuomassa on purojen tuomaa lietettä, eikö se ole morfologinen haitta kun talvehtimiskuopat ovat peittyneet. Ainijärven sinileväkukintojen syy on ravinteikas maaperä.
Kemijoen alkuperäiset nieriäkannat ovat hävinneet ja korvautuneet muilla kannoilla. Euroopan maja-van häviäminen on ongelma, sillä majava olisi luontainen purokunnostaja.
Hietajokea ei ole kunnostettu vaikka niin väitetään. Kuoskunjärven kunnostuksesta on tehty aloite, mutta missä vaiheessa asia on. Järvi on kohta ummessa ja on kiireellinen kohde, sitä on aikoinaan las-kettu käsipelillä.
Kairalan alueen viemäröinnistä halutaan ratkaisu.
Rovaniemi 3.12.2007
Paikka: Ravintola Oppipoika, klo 18.00–20.50 Osallistujia: 12 henkilöä
Norvajärveen laskettiin vuonna 1996 vesi- ja viemärijohtoa yli 30 km. Liittymiä tehtäessä järven poh-jan ruoppaaminen aiheutti rehevöitymistä ja kasvillisuuden runsastumista. Liiallista vesikasvillisuutta on niitetty kahtena kesänä ja myös vuonna 2008 järvellä pyritään niittämään. Putkien kunnon valvon-nasta ollaan huolestuneita. Putkien kunnosta vastaa Napapiirin vesi. Järvellä nuotataan ja arveltiin nuottien voivan rikkoa viemäriputkia. Putkien painot on tehty sellaisiksi, että nuotta ei tartu niihin Miten määritellään jätevesien vähäinen määrä?
Tarkkaa rajaa ei ole, keskimääräinen veden kulutus on 130 l/as/vrk. Yleensä jos vesi tuodaan kanta-malla, määrä on vähäinen. Jos kiinteistössä on vesivessa, jätevesien määrä ei ole vähäinen Pumpulla järvestä nostettava vesi saattaa olla vähäistä suurempi, joten asetuksen mukainen selvitys on syytä teh-dä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi jätevesien käsittelyn tarpeen..
Maaseutujen asukastihentymien jätevesienkäsittelyyn tarvittaisiin keskitettyjä ratkaisuja, kiinteistö-kohtaiset ratkaisut tuntuvat turhalta. Lähtökohta on että taajamat on viemäröitävä. Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistönsä vesihuollosta, kunnalla on vain edistämistehtävä.
Kuinka lähelle luonnonpuroa voi jätevesien imeytyskentän rakentaa?
Tarkkaa rajaa ei tässäkään ole, vaan tapauskohtaisesti tulee arvioida kentän paikka.