4.4 Vesien tila
4.4.5 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet
Ekologinen tila arvioidaan suhteessa voimakkaasti muutetun vesialueen oletettuun luontaiseen ti-laan tai tekojärvien tapauksessa vastaavan pintavesityypin luontaiseen titi-laan. Ekologisen tila-arvion lisäksi voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille vesille arvioidaan "saavutettavissa oleva ekolo-ginen tila". Muutettujen vesien ympäristötavoite, vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekoloekolo-ginen tila, määritetään vesistön nykytilasta käsin. Prosessissa arvioidaan, kuinka paljon ekologista tilaa eli veden biologisten laatutekijöiden arvoja ja fysikaalis-kemiallista laatua voidaan parantaa sellaisilla hydrologis-morfologisilla parannustoimilla, joista ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeälle käytölle. Lapin keinotekoisia ja voimakkaasti muutettuja vesiä käsitellyt alatyö-ryhmä on raportissaan arvioinut kohteiden saavuttettavissa olevaa tilaa (Alatyöalatyö-ryhmän raportti 2008).
Voimakkaasti muutetut virtavedet
Valtaosasta tarkastelluista vesialueista ei ollut käytettävissä kuin vedenlaatutietoa. Jokien hydro-morfologiset muutokset eivät kuitenkaan yleensä näy herkästi vedenlaadussa, joten pelkkään fys-kem. tietoon perustuva tilanarvio antaa usein harhaanjohtavan kuvan ympäristön tilasta. Samoin yksittäisen biologisen muuttujan antama tieto voi olla harhaanjohtava, esimerkiksi pohjalevät rea-goivat ensisijaisesti vedenlaadun muutoksiin ja eivät siksi ilmennä tyydyttävästi muutoksia, joiden vaikutukset veden ravinnepitoisuuteen ja sameuteen ovat vähäiset. Tämän takia voimakkaasti muu-tettuja vesiä luokiteltaessa joudutaan turvautumaan erittäin vahvasti asiantuntija-arvioon, jossa ote-taan huomioon esimerkiksi vaellusesteiden vaikutukset koko yläpuoliseen jokialueeseen sivuvesis-töineen, ja arvioidaan muutettujen virtaamamäärien vaikutuksia vesialueen elinympäristöihin ja biologiseen tuotantoon.
Voimatalouden tarpeisiin padottujen ja allastettujen jokien tilan arviointiin ei tällä hetkellä ole luo-tettavia ja standardoituja biologisia mittareita. Esimerkiksi koekalastuksissa käytettävien Nordic-verkkojen on havaittu antavan valikoidun kuvan allastetun alueen kalastosta. Altaat ovat luonteel-taan välimuotoja virtaavien ja seisovien vesien elinympäristöistä, eikä niitä ole tällä hetkellä järjes-telmällisesti tutkittu. Siksi näiden jokialueiden seuranta ja luokittelun mahdollistavien biologisten mittareiden kehittely on ensiarvoisen tärkeää.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 43
Kemijoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutettujen virtavesien luokittelutulokset ovat liitteessä 2.4. Seuraavassa käydään läpi Kemijoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutettujen jokivesien eko-loginen tila aluekohtaisesti, sekä arvioidaan, saavuttaako vesialue hyvän saavutettavissa olevan tilan.
Ala-Kemijoki: Täydellisesti voimalaitosrakentamisella allastetulta Ala-Kemijoelta on käytössä vain vedenlaatutietoa. Patoaltaiden ja hitaasti virtaavien jokiosuuksien luotettava biologinen seuranta on erittäin ongelmallista, eikä ekologisen tilan arviointiin ole tällä hetkellä olemassa biologisia luoki-tuksia. Vedenlaadultaan Ala-Kemijoki on erinomainen. Alueen tilaa arvioitaessa on otettava huo-mioon vaelluskalojen vaelluksen estyminen ja jokihabitaattien perustavan laatuinen muuttuminen voimalaitosrakentamisen seurauksena. Vaellusesteillä on huomattava merkitys myös Ala-Kemijoen sivuvesistöille, joissa kalojen lisääntyminen olisi muilta osin mahdollista. Ala-Kemijoen ympäris-tön ekologista tilaa voi siksi pitää vain tyydyttävänä.
Vaelluskalojen elinkierron suhteen Kemijoen vesistön ekologinen tila ei ole hyvä. Padot estävät lohikalojen nousun potentiaalisille lisääntymisalueille. Vaelluskalojen esteetön kulku ei välttämättä parantaisi itse rakennetun osuuden ekologista tilaa, mutta mahdollistaisi kalojen nousun sivujokiin ja Ounasjoen lisääntymisalueille. Vaelluskalojen kannalta jokijatkumoa tulee tarkastella vesimuo-dostumista riippumatta kokonaisuutena ottaen huomioon lajien elinkierto lisääntymisalueineen.
Rakentamalla Kemijoen alajuoksun voimalaitoksiin kalatiet, voidaan saada käyttöön Ounasjoen sekä muiden Kemijoen sivujokien lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueet. Mikäli lohen luontai-nen elinkierto palautetaan Ounasjokeen, niin Ounasjoki voisi tuottaa arviolta noin 300 000 villiä vaelluspoikasta/a. Edellä mainittu skenaario voisi toteutua, mikäli Kemijoen lohiportaisiin pääsisi vuosittain 5 000–6 000 lohta.
Jotta Kemijoen kalateillä olisi mahdollista elvyttää lohen luontainen poikastuotanto Ounas- ja Ke-mijoella, se edellyttäisi tehokkaita kalastuksenjärjestelyitä Kemijoen terminaalikalastusalueella.
Käytännössä se tarkoittaisi nyt esitetyn lohen kalastuksen rajoitusta koskevan sääntelyn ulottamista myös ns. terminaalialueille.
Mikäli jokijatkumon aikaansaaminen Kemijoen alaosalle nähdään tärkeäksi ekologista tilaa paran-tavaksi toimeksi ja sen arvioidaan olevan mahdollista toteuttaa niin taloudellisesti kuin teknisesti, toteutus edellyttää asiaankuuluvien sidosryhmien (valtio, kunnat, voimayhtiö) sitoutumista tavoit-teeseen. Tavoitteen toteuttaminen kestäisi todennäköisesti usean suunnittelukauden ajan. Koska kalojen vaelluksen mahdollistaminen tällä hetkellä näyttää olevan taloudellisesti ja teknisesti mah-dollista, Ala-Kemijoki ei saavuta hyvää saavutettavissa olevaa tilaa.
Kemijoki: Kuten Ala-Kemijoki, myös Kemijoki on lähes täydellisesti allastettu. Keski-Kemijoen vedenlaatu on erinomainen. Luontaisten elinympäristöjen tuhoutumisen ja eliöstön vael-lusten estymisen takia alueen ekologinen tila on kuitenkin korkeintaan tyydyttävä. Tulevaisuudessa lisäpainetta alueen ympäristön tilalle luovat käynnissä olevat suunnitelmat vesialueen viimeisten koskihabitaattien muuttamisesta voimalaitosrakentamisella (Sierilän voimalaitos).
Kalateiden/ohitusuomien rakentamisella saavutettava ekologinen hyöty lienee vähäisempi kuin Kemijoen alaosan vaellusesteiden poistolla, koska potentiaalisten lisääntymisalueiden määrä on vähäisempi. Muutoin samat reunaehdot koskevat myös Kemijoen keskiosan kalatei-den/ohitusuomien rakentamista. Mikäli eliöiden vaelluksen mahdollistavilla toimenpiteillä ei katso-ta saavutetkatso-tavan suurehkoa parannuskatso-ta vesistön ekologisessa tilassa, niin Kemijoen keskiosan voi-daan katsoa olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Kitinen: Myös Kitinen on valtaosin allastettu. Joen tilaan vaikuttavat samat tekijät kuin Ala- ja Keski-Kemijokeen, ja ekologinen tila voidaan katsoa tyydyttäväksi.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 44
Vaellusesteiden poistaminen edellyttäisi kalateiden rakentamista kaikkiin Ala- ja Keski-Kemijoen ja Kitisen voimalaitoksiin. On mahdollista, että vaellusreitin avaamisella ei saavuteta merkittävää parannusta ekologisessa tilassa hankkeen vaatimiin kustannuksiin nähden. Siksi Kitisen arvioidaan olevan hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Luiro: Lokan tekoaltaan alapuolista Luirojokea ei ole padottu, mutta joen nykyinen virtaama ja vesimäärä ovat murto-osa luontaisesta Lokan säännöstelypadon takia, eritoten joen yläosalla. Li-säksi alapuolisen Kemijoen voimalaitospadot estävät vaelluskalojen kulun.
Luiron vedenlaatu ja pelkkään kalastotietoon perustuva ekologinen luokka ovat erinomaiset. Kalas-totieto edustaa kuitenkin koko Luirojokea Lokan alapuoliselta, vähävetiseltä yläosalta Kitiseen yh-distyvään, vesitilanteeltaan parempaan alajuoksuun asti. Siksi sähkökalastuksen antamat luokitustu-lokset saattavat olla yläosaa ajatellen liian korkeita. Luiron yläosan radikaalisti vähentyneen vir-taaman vuoksi ovat eliöstölle tarjolla olevien elinympäristöjen määrä ja pinta-ala todennäköisesti huomattavasti vähentyneet. Siksi ekologisen tilan arvio on tyydyttävä.
Luiron tilaa voitaisiin ehkä parantaa lisäämällä Lokasta juoksutettavaa vesimäärää. Tämä mahdol-listaisi myös yläosan koskialueiden kunnostusten täydentämisen. Aiempia kunnostuksia ei ole voitu tehdä kunnolla luontaista vähäisemmän vesimäärän takia. Asiaa selvitetään meneillään olevassa Lokan ja Porttipahdan säännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeessa. Nykyhetkisen tiedon vä-häisyyden takia Luiron saavutettavissa olevaa tilaa ei tässä vaiheessa voi määritellä.
Raudanjoki: Raudanjoesta voimakkaasti muutetuksi arvioidaan joen alin osuus Olkkajärvestä Ke-mijokeen. Vedenlaatu on erinomainen. Vaellusesteen ja voimalaitospadon alapuolisen alueen habi-taattimuutosten takia jokiosuuden ekologinen tila voidaan arvioida tyydyttäväksi.
Olkkajärven alapuolinen jokiosa on voimakkaasti muutettu eikä vaellusesteiden poistolla todennäköi-sesti olisi merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Myöskään elinympäristöjen kunnostamiselle ei toden-näköisesti ole perusteita. Olkkajärven alapuolinen Raudanjoen osa on todentoden-näköisesti hyvässä saa-vutettavissa olevassa tilassa. Raudanjoki Olkkajärven yläpuolella ei ole voimakkaasti muutettu.
Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut järvet
Lapin muutettujen järvien osalta käyttökelpoista biologista tietoa on vähän. Siksi vesimuodostumi-en tilan arviointi perustuu valtaosin asiantuntija-arvioon. Kemijovesimuodostumi-en vesivesimuodostumi-enhoitoalueella sijaitsevivesimuodostumi-en keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen järvien osalta varsinainen biologisiin tekijöihin pohjau-tuva ekologisen tilan luokittelu on voitu tehdä ainoastaan Kemijärvelle sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärville. Muiden järvien osalta alustava asiantuntija-arvio ekologisesta tilasta on jouduttu teke-mään pääosin veden fysikaalis-kemiallisen laadun sekä hydrologis-morfologisten muutosten voi-makkuuden perusteella. Säännöstelyn vaikutuksia kuvaavan biologisen tiedon keruun voidaankin katsoa olevan ensisijainen toimenpide suurimmalla osalla tarkastelluista järvistä. Ekologisen tila-arvion lisäksi esitetään voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille vesille arvioitava "saavutettavis-sa oleva ekologinen tila" (liite 2.4).
Kemijärvi: Kemijärven veden fysikaalis-kemiallinen laatu on hyvä, mutta biologisten tekijöiden perusteella arvioitu ekologinen tila on tyydyttävä. Luokittelun tekee ongelmalliseksi se, että las-kennallinen biologisten tekijöiden mukainen luokka perustuu ulappa-alueen biologisiin tekijöihin kuten kasviplanktoniin, syvänteen pohjaeläimiin ja ulapan kalastoon, joiden perusteella ekologinen tila olisi erinomainen. Säännöstelyn vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pääasiassa rantavyöhykkeen eliöstöön. Kemijärvi on ollut mukana säännösteltyjen järvien ekologisen tilan ja luokittelun kehit-tämistä koskevassa hankkeessa (Keto ym. 2008), jossa luokittelutekijöinä olivat vesikasvit sekä rantavyöhykkeen pohjaeläimet ja kalat. Näiden biologisten tekijöiden perusteella arvioituna Kemi-järven ekologinen tila on välttävä. Kokonaisarvio Kemi-järven ekologisesta tilasta on siten tyydyttävä.
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 45
Kemijärvellä on tehty säännöstelyn kehittämisselvitys ja suosituksia säännöstelykäytännöistä ja muista tilaa parantavista toimista on toteutettu ja toteutetaan edelleen. Lisäksi Kemijärveä on käy-tetty pilottikohteena voimakkaasti muutettujen vesien ohjeistojen laadinnassa ja sen tila tunnetaan verraten hyvin. Todennäköisesti Kemijärvi on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa vesienhoi-tolain tarkoittamassa mielessä. Muita tavoitteita edistetään Kemijärven säännöstelyn kehittämis-hankkeen suositusten pohjalta. Hankkeen suositusten toteutumisen väliraportointi tehdään vuonna 2009 ja kaikkien suositusten tulisi olla toteutettuna vuoteen 2014 mennessä.
Lokka: Lokan tekojärvi on sekä biologisten tekijöiden että veden fysikaalis-kemiallisen laadun pe-rusteella tyydyttävässä tilassa verrattuna suurille humusjärville määritettyihin vertailuolosuhteisiin.
Biologisen tilan arvio perustuu vain kasviplanktoniin ja kalastoon, sillä kasvillisuuden ja pohja-eläimistön seuranta on teknisesti vaikeaa ja epäluotettavaa Lokan kaltaisella, turvevaltaiselle met-sämaalle synnytetyllä järvellä. Kalaston rakenteen on havaittu muuttuneen, ja on mahdollista, että sitä voidaan parantaa kalastonhoitotoimilla. Lokan tekojärven saavutettavissa olevaa tilaa ei ole määritelty, koska käynnissä olevan säännöstelyn kehittämishankkeen yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja vesistön ekologisen tilan parantamiseksi erilaisilla säännöstelykäy-tännöillä aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia tai merkittävää haittaa vesistön tärkeille käyttö-muodoille. Erityisesti selvitetään mahdollisuudet ja vaihtoehdot vaikuttaa säännöstelykäytännöillä rantavyöhykkeen elinympäristöjen monimuotoisuuteen, kalakantojen luontaiseen lisääntymiseen ja vedenlaadun vaihteluiden vähentämiseen. Saavutettavissa oleva tila ja mahdolliset toimenpiteet selvitetään Lokka-Porttipahdan säännöstelyn kehittämishankkeen yhteydessä, joka aloitettiin vuon-na 2008.
Porttipahta: Porttipahdan tekojärvi on Lokkaa paremmassa tilassa ja se voidaan arvioida veden laadun ja eliöstön perusteella tilaltaan hyväksi. Biologisen näytteenoton laajuuteen vaikuttavat sa-mat tekijät kuin Lokallakin. Porttipahda on todennäköisesti hyvässä saavutettavissa olevassa ti-lassa.
Seuraavilta järviltä ei ole biologista aineistoa ja vedenlaatuhavainnot ovat usein niukkoja ja haja-naisia. Siksi varsinaista ekologisen tilan arviota ei voi tehdä, ja alla olevia veden laatuun pohjautu-via alustapohjautu-via asiantuntija-arvioita saavutettavissa olevasta tilasta tulee pitää vain suuntaa-antavina (liite 2.4). Näiden järvien osalta biologisen lisätiedon ja seurannan tarve on ilmeinen säännöstelyn vaikutusten luonteen ja voimakkuuden selvittämiseksi.
Yli-ja Ala-Suolijärvi: Yli-Suolijärvi on arvioitu vedenlaadultaan hyväksi. Vedenlaatuaineisto on vähäistä ja hajanaista. Ala-Suolijärvi on vedenlaadultaan erinomainen. Alueelta on kuitenkin tullut ilmoituksia leväkukinnoista ja kalaston rakenteen vinoutumisesta. Ekologista tilaa merkittävästi parantavia toimenpiteitä ei löydetty. Tämän hetken arvion mukaan järvet ovat todennäköisesti hy-vässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Olkkajärvi: Suhteellisen niukkojen havaintojen perusteella järven veden laatu on erinomainen.
Säännöstelykäytännön pienet muutokset olisivat mahdollisia nykyisten säännöstelyrajojen puitteis-sa. Niiden ekologinen merkitys tulisi selvittää tarkemmin. Tämän hetken arvion mukaan Olkkajärvi on todennäköisesti hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Näskäjärvi: Näskäjärven veden laatu on erinomainen. Biologisen tiedon puutteen vuoksi järven ekologisen tilan arviota ei voida tehdä, mutta alustavan asiantuntija-arvion perusteella Näskäjärvi on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
Iso-Kaarni, Vanttausjärvi ja Juottaan tekojärvi: Näiltä yli 5 km2:n suuruisilta säännöstellyiltä jär-viltä on käytettävissä hyvin vähän vedenlaatuhavaintoja. Niukkojen havaintojen perusteella veden laatu on arvioitu muiden paitsi Juottaan tekojärven osalta erinomaiseksi. Juottaan tekojärvessä
Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 46
den fysikaalis-kemiallinen laatu on hyvä. Tiedon puutteen vuoksi ekologisen tilan arviota ei voida tehdä, mutta alustavan asiantuntija-arvion perusteella nämä järvet ovat hyvässä saavutettavissa ole-vassa tilassa.
Iso-Kaihua, Pikku-Kaarni, Saukkojärvi, Paattinkijärvi ja Isojärvi: Näiltä alle 5 km2:n suuruisilta säännöstellyiltä järviltä on käytettävissä vielä edellisiä vähemmän vedenlaatuhavaintoja tai muita tietoja. Pikku-Kaarni ja Isojärvi on luokiteltu veden laadun perusteella erinomaisiksi, mutta tiedon puutteen vuoksi näiden järvien ekologista tilaa tai saavutettavissa olevaa tilaa ei ole pystytty mää-rittämään. Lähes kaikkien säännösteltyjen järvien osalta tarvittaisiin lisää tietoa järvien ekologisesta tilasta ja säännöstelyn vaikutuksista järvien tilaan, minkä pohjalta voitaisiin arvioida säännöstelyn kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Säännösteltyjen järvien tilaluokittelua pyritään tarkenta-maan seuraavalla hoitosuunnitelmakaudella resurssien puitteissa.