• Ei tuloksia

Paperiteollisuuden tehostettu valvontavelvollisuus

4.1 Työrauhalauseketta koskeva oikeuskäytäntö

4.1.1 Paperiteollisuuden tehostettu valvontavelvollisuus

Työtuomioistuimen oikeuskäytännön tarkastelun perusteella voidaan todeta, että paperiteol-lisuuden sopimusalalla työehtosopimuksissa on ollut eräänlainen tehostettu valvontavelvol-lisuus jo 1980-luvulta lähtien. Työtuomioistuimessa on ollut merkittävä määrä tapauksia, joissa paperiteollisuuden tehostettu valvontavelvollisuus on tullut jollain tavalla esiin.260 On tosin huomioitava, että lauseke on tullut käytännössä aina esiin silloin, kun on ollut kyse paperiteollisuuden sopimusalan aktiivisen työrauhavelvoitteen mahdollisesta rikkomisesta.

Tehostetun valvontavelvollisuuden sisältävä työrauhalauseke, joka on usein ollut työehtoso-pimuksen allekirjoituspöytäkirjassa, on ollut seuraava:

Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen no-peasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

Lausekkeesta ilmenee liiton selvästi lakisääteistä valvontavelvollisuutta laajempi valvonta-velvollisuus. Sopimuksella on tarkoitettu asettaa valvontavelvollisille osallisliitoille työeh-tosopimuslakia tiukemmat velvoitteet muun muassa työrauhan säilyttämisessä.261 Koska la-kisääteistä työrauhavelvollisuutta laajempi määräys voi olla ainoastaan velvoitemääräys so-pimuksen osallisten välillä, työehtososo-pimuksen osapuolina olevat liitot eivät voi sopia niiden alayhdistyksiä sitovasti laajennetusta työrauhavelvollisuudesta.262 Myös tämä käy ilmi yllä mainitusta lausekkeesta. Kirjausta koskevat oikeustapaukset eivät sinällään koske juuri tätä valvontavelvollisuuden laajentamista, vaan yleisesti työrauhavelvollisuuden rikkomista pa-periteollisuuden alalla. Näin itsessään laajentamista koskevaa lauseketta arvioidaan varsin

260 Tuoreimpina esimerkkeinä TT 2019:52, TT 2019:53, TT 2019:123 ja TT 2019:124.

261 Ks. esimerkiksi ratkaisun TT 1999-39 perustelut.

262 Ks. esimerkiksi TT 2019:71: Lakisääteisen työrauhavelvollisuuden laajentaminen on kuitenkin mahdollista työehtosopimukseen osallisten välisessä suhteessa vaikuttavalla velvoitemääräyksellä.

vähän, mutta sen merkitys kyllä huomioidaan arvioitaessa valvontavelvollisuuden rikko-mista. Työtuomioistuin tuo välillä selvästi esiin lausekkeen vaikutuksen lopputulokseen, ku-ten esimerkiksi ratkaisussa TT 2014-170:

Metsäteollisuus ry:stä on 24.1.2014 esitetty Paperiliitto ry:lle ja Sähköalojen ammattiliitto ry:lle työrauhan palauttamista koskeva vaatimus. Sekä Paperiliitto ry:n että Sähköalojen am-mattiliitto ry:n edustaja on tämän jälkeen ottanut välittömästi yhteyttä Efora Oy:n Veitsiluo-don toimipisteeseen ja kehottanut asianomaisia ammattiosastoja palauttamaan työrauhan. Kun lakko tästä huolimatta on jatkunut eri työvuorojen ajan, Paperiliitto ry:n toimintaa huomioon ottaen paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 kohdan määräyksen ei voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Myöskään Säh-köalojen ammattiliitto ry:n toimintaa huomioon ottaen paperi- ja puumassateollisuuden säh-köalantyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 kohdan määräyk-sen ei voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Toisena esimerkkinä ratkaisu TT 2016:29:

Paperiliiton liittosihteeri on lakosta tiedon saatuaan ollut yhteydessä ammattiosastoon työrau-han palauttamiseksi ja samalla saanut järjestettyä tapaamisen Valkeakoskelle ammattiosaston edustajien kanssa tiistaiaamuksi 8.3.2016. Kun lakko on tästä huolimatta jatkunut, toimenpi-teitä ei voida pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi erityisesti, kun otetaan huomioon paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 8 koh-dan määräys osallisliittojen tehostetusta valvontavelvollisuudesta. Ammattiliitto on siten lai-minlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Pelkästään työtuomioistuimen perustelujen perusteella on vaikea päätellä, milloin juuri te-hostetulla työrauhavelvoitteella on ollut ratkaiseva merkitys tapauksen arvioinnin kannalta.

Lauseketta koskevissa ratkaisuissa työtuomioistuimen perusteluja voidaan pitää melko sup-peina, vaikka lausekkeen merkitys kuitenkin todetaan jokaisessa tapauksessa erikseen. Toi-sin sanoen, usein valvontavelvollisuutta olisi rikottu ilman tätä lausekettakin. Kiinnostavia onkin juuri ne tilanteet, joissa valvontavelvollisuuden rikkominen olisi jätetty mahdollisesti tuomitsematta ilman lausekkeen laajentamista. Esimerkkinä edellä mainittujen lisäksi rat-kaisu TT 2016:116:263

263 Ks. myös ratkaisut TT 2016-1 ja TT 2006-109.

Asiassa on selvitetty Paperiliitto ry:n sopimussihteeri Markku Häyrysen olleen välittömästi työtaistelusta ilmoituksen saatuaan yhteydessä tehtaan pääluottamusmieheen ja vaatineen työ-rauhan palauttamista. Kun työtaistelu on tästä huolimatta jatkunut vielä seuraavan työvuoron ajan, tätä toimenpidettä ei voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyt-tämiseksi erityisesti, kun otetaan huomioon paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoi-tuspöytäkirjan 8 kohdan määräys osallisliittojen tehostetusta valvontavelvollisuudesta. Am-mattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Ja esimerkkinä tehottomaksi jääneestä reagoinnista ratkaisu TT 2014-169:

Metsäteollisuus ry:stä on 24.1.2014 esitetty Paperiliitto ry:lle työrauhan palauttamista koskeva vaatimus. Paperiliitto ry:n edustaja on tämän jälkeen ottanut välittömästi yhteyttä Veitsiluodon toimipisteeseen ja kehottanut ammattiosastoa palauttamaan työrauhan. Kun lakko tästä huoli-matta on jatkunut eri työvuorojen ajan, ei Paperiliitto ry:n toimintaa huomioon ottaen paperi-teollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 kohdan määräyksen voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Sen sijaan työtuomioistuimen tuoreesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, ettei lauseke lähtökoh-taisesti vaikuta mahdollisen hyvityssakon määrään. Esimerkiksi työtuomioistuimen ratkai-sun TT 2019:54 perusteluissa todetaan:

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 kohdan mukaan liiton katsotaan laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa, jos työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun rikko-minen on tullut liiton tietoon. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä vastaavan määräyksen on tulkittu tiukentavan liitolle kuuluvaa valvontavelvollisuutta siitä, mitä työehtosopimus-laissa on säädetty. Sen sijaan määräystä ei ole pidetty hyvityssakon määrään vaikuttavana seikkana. (Ks. esimerkiksi TT 2010-105 ja TT 2014-170.) Työtuomioistuimella ei tässä ju-tussa esitetyn perusteella ole perusteita arvioida asiaa muulla tavalla.

Tilanne on kuitenkin toinen, jos työehtosopimuksessa on erikseen sovittu määräyksen lai-minlyönnin vaikuttavan hyvityssakon määrään. Ratkaisussa TT 2019:124 tehostettu valvon-tavelvollisuus huomioitiin hyvityssakon määrää arvioitaessa, koska Paperiteollisuuden toi-mihenkilösopimuksen allekirjoituspöytäkirjan laajennettua työrauhavelvollisuutta koske-neen kohdan mukaan liiton tässä määräyksessä tarkoitettu valvontavelvollisuuden

laimin-lyönti työrauhavelvoitteen osalta otetaan huomioon työehtosopimuslain mukaista hyvitys-sakkoa tuomittaessa sitä korottavana seikkana. Työtuomioistuin totesi, että ”ei ole tässä asi-assa perusteita poiketa työehtosopimuksen selvästä sanamuodosta, jonka voidaan katsoa osoittavan osapuolten yhteistä tarkoitusta”. Näin ollen työehtosopimuksen osapuolilla on kompetenssi sopia siitä, että työtuomioistuimen tulee huomioida lauseke myös hyvityssakon määrää arvioitaessa.

Vaikka Paperiteollisuuden korostettua valvontavelvollisuutta ei voida pitää absoluuttisena, on se lähellä sitä. Toisin kuin absoluuttisessa valvontavelvoitteessa, ei liittoa aina tuomita valvontavelvollisuuden rikkomisesta, vaikka sen alayhdistyksen onkin katsottu rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan. Esimerkiksi ratkaisuissa TT 2017:66 ammattiosasto tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, mutta ammattiliitto välttyi hyvityssakoilta tehostetusta valvontavelvollisuudesta huolimatta, sillä toimien katsottiin ole-van riittäviä ja tehokkaita työtaistelun lyhyeen kestoon nähden:264

Kirjallisina todisteina esitetyn sähköpostiviestien vaihdon perusteella Paperiliitto ry on saanut työtaistelusta tiedon Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikön 6.10.2017 kello 10.40 lähet-tämällä sähköpostilla. Paperiliitto ry:n vastaavan työehtosihteerin 6.10.2017 kello 12.24 Met-säteollisuus ry:n työmarkkinapäällikölle lähettämässä sähköpostiviestissä Paperiliitto ry on il-moittanut, että Paperiliitto ry:stä on oltu puhelimitse yhteydessä yhtiön pääluottamusmieheen ja kehotettu ammattiosastoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan aikaansaa-miseksi ja erimielisyyksien selvittäaikaansaa-miseksi. Vastaajan ilmoittaman mukaan Paperiliitto ry:n vastaava työehtosihteeri on tuon puhelun aikana saanut tiedon, että tilanne tehtaalla on ollut tuossa vaiheessa jo ohi. Koska lauantaina 7.10.2017 yhtiössä ei ole ollut työrauhaongelmia, eikä asiassa ole selvitetty, että yksintyöskentelystä kieltäytymisen toistuminen sunnuntaina 8.10.2017 olisi tullut Paperiliitto ry:n tietoon, liiton ei voida katsoa laiminlyöneen valvonta-velvollisuuttaan tässä asiassa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2015-137 oli kyse pääluottamusmiehen antamasta kiel-losta työskennellä yksin hiomon kuljettimella. Ratkaisun perustelujen mukaan:

264 Näin myös esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2011-33, jossa työrauha oli saatu palautettua olosuhteet huomioon ottaen nopeasti työrauhan rikkomisen tultua liiton tietoon. Liitto oli vaatinut illalla työ-rauhan palauttamista ja lakko oli päättynyt seuraavana päivänä.

Työtaistelujen lyhyt kesto huomioon ottaen Paperiliitto ry:n on ollut käytännössä mahdotonta ryhtyä toimenpiteisiin nyt käsiteltävien työtaisteluiden estämiseksi tai niiden keston rajoitta-miseksi. Ylipäätään asiassa ei ole selvitetty, missä vaiheessa työtaistelutoimenpiteet ja niiden taustalla oleva erimielisyys miehityksestä ja uuden toimintamallin käyttöönotosta ja sen so-veltamisesta ovat tulleet liiton tietoon. Ottaen lisäksi huomioon, että liitto on vastaavien asi-oiden vuoksi käynyt useaan kertaan työpaikalla antamassa ohjeistuksia, liiton ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan tässä asiassa.

Liitto on voinut välttyä valvontavelvollisuuden laiminlyönniltä, jos se on reagoinut työtais-telutoimenpiteisiin nopeasti sen hetken jälkeen, kun työtaistelutoimenpide on tullut sen tie-toon, eikä työtaistelu ole yhteydenoton jälkeen enää jatkunut. Mikäli kyseessä olisi ollut ab-soluuttinen työrauhavelvoite myös valvontavelvollisuuden osalta, olisi liitto tuomittu val-vontavelvollisuuden laiminlyönnistä näissäkin tapauksissa. Näin valvontavelvollisuutta voi laajentaa ikään kuin asteittain.