Hyvityssakon enimmäismäärästä toisin sovittaessa on tosin huomioitava, ettei se saa ylittää laissa määriteltyä. Työrauhavelvollisuuden rikkomiseen liitettävää hyvityssakkoa voi käyt-tää monin eri tavoin, mikä työehtosopimusten osapuolten olisi tärkeä huomata työehtosopi-musneuvotteluissa. Joustovara lisää neuvottelumahdollisuuksia. Hyvityssakkojen määrään yhdistetään usein työnantajien puolelta kommentti siitä, etteivät hyvityssakot ole määrältään riittäviä.322 Yhtenä vaihtoehtona voisikin olla työehtosopimuksessa määritelty eräänlainen porrastettu tai raamitettu hyvityssakko.323
myös yleiseen sopimusvapauteen.328 Paikallinen sopimus voi tulla työehtosopimuksen osaksi tai olla kokonaan itsenäinen työehtosopimus.329 Jos paikallinen sopimus on osa työ-ehtosopimusta, ulottuu työrauhavelvollisuus myös paikallisiin sopimuksiin.330 Paikallisen työehtosopimuksen solmimiseen ja vaikutuksiin liittyy omia kysymyksiään, joita ei valitet-tavasti tämän tutkimuksen puitteissa voi käydä läpikotaisin läpi. Keskeistä paikallisen työ-ehtosopimuksen solmimisessa kuitenkin on se, että sen osapuolilla on oltava kelpoisuus so-pimuksen solmimiseen. Allekirjoittajien kelpoisuutta voidaan joutua tulkitsemaan yhdistys-lakia tai osakeyhtiöyhdistys-lakia soveltaen.331 Ylipäänsä paikallinen sopimus voi olla ongelmallinen tunnistaa työehtosopimukseksi.332
Työehtosopimuksissa on erilaisia tapoja toteuttaa paikallista sopimista. Työehtosopimuk-sessa määritellään usein ne asiat, joista voi sopia toisin joko työnantajan ja työntekijän kes-ken tai työnantajan ja työntekijöiden keskes-ken työntekijöiden edustajan kautta. Työrauhasta on käytännössä aina oma lausekkeensa työehtosopimuksessa, mutta työrauha ei kuitenkaan kuulu työehtosopimuksissa erikseen määriteltyihin määräyksiin, joista voi sopia toisin. Ky-symyksenä onkin se, estääkö työehtosopimus tällaisessa tilanteessa paikallisen työrauharat-kaisun. Lähtökohtaisesti on ollut perusteltua ajatella, ettei tällaisissa tilanteissa työrauhavel-voitteesta voisi sopia paikallisesti.333 Tällainen paikallinen sopimus ei lähtökohtaisesti voi saada pätevän paikallisen sopimuksen oikeusvaikutuksia työehtosopimuksen vastaisena.334 Työtuomioistuimen ratkaistu TT 2019:71 kuitenkin muuttaa tätä käsitystä. Äänestysratkai-sun eri mieltä olleet työtuomioistuimen jäsenet nostivat esille, että tapauksessa työpaikalla noudatetaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla ahtausalan työehtosopimusta, jossa on työrau-haa koskeva määräys. Työrauhasta ei voinut ahtausalan työehtosopimuksen mukaan sopia paikallisesti toisin. Paikalliset osapuolet voivat kuitenkin tietyin edellytyksin solmia päte-vän, itsenäisen työehtosopimuksen, jos se ei ole ristiriidassa valtakunnallisen sopimuksen kanssa.335 Eri mieltä olleiden jäsenten mukaan paikallissopimus oli ristiriidassa ahtausalan
328 Kairinen – Hietala – Ojanen 2015, s. 13–14.
329 Ylhäinen 2008, s. 210–211.
330 Hölttä 2020, s. 350.
331 Saloheimo 2020, s. 57–58.
332 Koskinen 2017, V Kollektiivinen työoikeus > 3. Työrauhavelvollisuus > Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus > Työrauhavelvollisuuden asiallinen ulottuvuus > Työrauhavelvollisuuden sisältö > Työ-ehtosopimus-edellytys. Ks. myös työtuomioistuimen ratkaisut TT 2019:71 ja TT 1990-59.
333 Hölttä 2020, s. 347. Jos paikallisessa sopimuksessa on sovittu sellaisista asioista, joihin ei ole kelpuutusta työehtosopimuksessa, on kyseessä paikallisen sopimuksen pätemättömyyden aiheuttava olennainen virhe.
334 Murto 2015, s. 197 ja alaviite 324.
335 Ks. esimerkiksi TT 2016:127.
työehtosopimuksen työrauhamääräyksen kanssa, koska paikallinen sopimus laajentaa työ-rauhavelvollisuutta.
Työtuomioistuimen enemmistö taas oli päinvastaisella kannalla. Työtuomioistuin totesi, että myös muissa työehtosopimuksissa on usein vastaavia työrauhalausekkeita, joissa toistetaan lakisääteisen työrauhavelvollisuuden sisältö ja joita voidaan pitää lähinnä jäsenille kohdis-tuvana eräänlaisena muistutuksena lakisääteisestä työrauhavelvollisuudesta.336 Työtuomio-istuin katsoi, että kyseistä työrauhalauseketta ei ole aihetta pitää sellaisena tyhjentävänä työ-rauhavelvoitteen määrityksenä, etteivätkö paikalliset osapuolet olisi lähtökohtaisesti voineet sopia työrauhavelvollisuuden laajentamisesta itseään sitovasti. Työtuomioistuimen ratkai-sun perusteella asiaa on tulkittava niin, että jos työehtosopimuksen työrauhalauseke eroaa merkitykseltään lakisääteisestä työrauhavelvoitteesta, tämä olisi luettavissa työrauhavelvoit-teen tyhjentäväksi määrittelyksi. Toinen kysymys onkin työehtosopimus, joka ei sananmuo-tonsa mukaan vastaa lakisääteistä työrauhavelvollisuutta, mutta on vakiintuneen tavan mu-kaan sellaisena noudatettava. On kuitenkin perusteltua tehdä johtopäätös, että työtuomiois-tuimen näkemys koskee kaikkia niitä työehtosopimuksia, joissa on määritelty ulottuvuudel-taan työehtosopimuslain 8 §:n mukainen työrauhavelvoite.
Tässä tutkimuksessa esitellyn perusteella vaikuttaisi kuitenkin lähtökohtaisesti epävarmalta, että valtakunnallisen työehtosopimuksen työrauhalauseke voisi ylipäänsä estää paikallisen sopimisen paikallisten osapuolten keskinäisestä työrauhavelvoitteesta.337 Kuten moneen kertaan on todettu, työrauhalauseke velvoitemääräyksenä voi vaikuttaa vain osallisten väli-sessä suhteessa velvoitemääräyksenä, eikä sillä voi olla kolmansia sitovaa vaikutusta.338 Vel-voitevaikutus rajoittuu työehtosopimuksen osallisiin. Kuvitellaan tilanne, jossa valtakunnal-lisessa työehtosopimuksessa on määritelty absoluuttinen työrauhavelvoite, joka koskee myös passiivista työrauhavelvoitetta. Työrauha ei kuulu tässä työehtosopimuksessa määri-teltyihin paikallisesti sovittaviin asioihin. Lauseke ei vaikuta millään tavalla paikallisiin osa-puoliin, vaan heidän työrauhavelvollisuutensa määräytyy tässäkin tilanteessa työehtosopi-muslain mukaan. Jos paikalliset osapuolet päätyisivät tekemään paikallisen
työehtosopimuk-336 Kairinen ym. 2012, s. 110.
337 Toisaalta työtuomioistuimen käyttämä sanamuoto viittaisi siihen, että työrauhavelvoitteen voi määritellä tyhjentävästi niin, ettei siitä voi sopia erikseen paikallisesti.
338 Sarkko 1980, s. 198. Velvoitevaikutus rajoittuu työehtosopimuksen osallisiin, eikä velvoitemääräyksellä voida asettaa mitään velvollisuuksia pelkästään sidotuille.
sen, joka sisältäisi muun ohella työrauhaa koskien kiellon ainoastaan myötätuntotyötaiste-luihin osallistumisesta, olisiko tätä sopimusta silloin pidettävä pätemättömänä, koska se on ristiriidassa valtakunnallisen työehtosopimuksen kanssa? Valtakunnallisen työehtosopimuk-sen työrauhalauseke estäisi kaikkia sopimukseen sidottuja paikallisia osapuolia käyttämästä velvoittautumiskompetenssiaan tältä osin.339
Toisin sanoen, kun asiasta on sovittu ”ylhäällä” velvoitemääräyksellä osallisia sitoen, tämä
estäisi samalla paikallisen tason sopimisen, vaikka on nimenomaan todettu, ettei työrauha-lausekkeella voi olla kolmansia koskevia vaikutuksia.340 Asian voi myös kääntää toisin päin – jos paikalliset osapuolet tekevät paikallisen työehtosopimuksen, onko heidän pakko ottaa siihen valtakunnallisen työehtosopimuksen mukainen laajempi työrauhalauseke, koska pelkkä lakisääteinen työrauhavelvollisuus on ristiriidassa valtakunnallisen työehtosopimuk-sen kanssa? Toisin sanoen, osapuolet eivät voisi tehdä paikallista työehtosopimusta ilman, että hekin sisällyttäisivät velvoittautumiskompetenssinsa rajoissa vastaavan työrauhalausek-keen omaan paikalliseen työehtosopimukseensa.
Toisaalta tällaiset kollisiotilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia. Yleensä yrityskohtaisten työehtosopimustenkin tukena ovat ylempänä olevat liitot ja usein näissä tilanteissa yritys-kohtaisesta työehtosopimuksesta tulee eräänlainen liityntäsopimus valtakunnalliseen työeh-tosopimukseen.341 Jos näin ei ole ja työehtosopimukset ovat ristiriidassa, työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan tilanteeseen sovelletaan aikaprioriteettisääntöä.342 Krögerin mu-kaan mainittu työehtosopimuslaissa säännelty normikollisiotilanteen aikaprioriteettisääntö voineekin tulla sovellettavaksi ainoastaan niissä tapauksissa, joissa paikallista sopimusta ei ole solmittu työehtosopimuksessa annetun valtuutuksen perusteella tai sen puitteissa.343 Kai-rinen toteaa, että kysymys yrityskohtaisen työehtosopimuksen asemasta suhteessa saman alan normaalisitovaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen on tulkinnanvarainen ja aika-prioriteettisääntö saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin tuloksiin.344 Juuri tältä vaikuttaa myös paikallisen työehtosopimuksen työrauhalausekkeen kohdalla.
339 Ks. Saloheimo 2020, s. 107. Velvoitemääräykset perustuvat yleiseen sopimusvapauteen, eikä työehtosopi-muslaissa siten ole velvoitemääräysten solmimiseen erikseen valtuuttavaa säännöstä.
340 Ks. tämän suhteen esimerkiksi TT 2020:42.
341 Kairinen 2009, s. 240.
342 Saloheimo 2020, s. 99. Ks. myös työtuomioistuimen ratkaisu TT 2007-54 aikaprioriteettisäännön noudatta-misesta.
343 Kröger 1992, s. 35. Ratkaisusääntö koskee vain tilanteita, joissa on kyseessä kaksi työehtosopimuksen oi-keusvaikutukset saavaa sopimusta.
344 Kairinen 2009, s. 240. Ks. myös alaviite 95.
Edellä todetun perusteella vaikuttaa siltä, että paikallisen työehtosopimuksen velvoitemää-räyksenä vaikuttava työrauhalauseke voi poiketa valtakunnallisen työehtosopimuksen työ-rauhalausekkeesta ainoastaan silloin, kun valtakunnallisessa työehtosopimuksessa vain tois-tetaan lakisääteinen työrauhavelvoite. Tätä käsitystä tukee työtuomioistuimen perustelut rat-kaisussa TT 2019:71: ”[n]äillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että ahtausalan työehto-sopimuksen 5 §:ää ei ole aihetta pitää sellaisena tyhjentävänä työrauhavelvoitteen määrityk-senä, etteivätkö paikalliset osapuolet olisi lähtökohtaisesti voineet sopia työrauhavelvolli-suuden laajentamisesta itseään sitovasti.”345 Laista poikkeavat työrauhalausekkeet valtakun-nallisissa työehtosopimuksissa aiheuttavat erikoisen tilanteen paikallisten työehtosopimus-ten käytön kannalta.