5 TUTKIMUKSEN TULOKSET
kerran kuluneen vuoden aikana. Vanhempi ikäryhmä käytti enemmän lääkärin palveluja kuin nuorempi ikäryhmä.
KUVIO 1. Lääkärin vastaanotolla käyntien lukumäärät terveyskeskuksessa ikäryhmien välillä.
Lääkärin tapaamiseen terveyskeskuksessa vaikutti myös koulutus ja koettu terveys ikäryhmien lisäksi. Yli 15 vuotta ja 9-14 vuotta opiskelleista yli puolet vastasivat, että he tapasivat lääkäriä terveyskeskuksessa enintään kerran viimeisen vuoden aikana. 1-8 vuotta opiskelleista reilu 40 % vastasi samalla lailla. Yli kolme kertaa lääkäriä terveyskeskuksessa tapasi 1-8 vuotta opiskelleista reilu 30 % ja noin 25 prosenttia 9-14 vuotta sekä yli 15 vuotta opiskelleista. Yli 60 % hyväksi terveytensä kokijoista tapasi lääkäriä enintään kerran viimeisen vuoden aikana. Keskitasoiseksi terveytensä kokijoista vastaava luku oli 43 % ja huonoksi terveytensä kokijoista vastaava luku oli reilu 30 %. Lyhyemmän aikaa opiskelleet ja huonoksi terveytensä kokijat tapasivat enemmän lääkäriä terveyskeskuksessa kuin muut ryhmät.
25,3
29,4
21
10,6 14,7 13,7
26,2 24,6
15
19,5
0 10 20 30
0 krt 1 krt 2 krt 3 krt 4-24 krt
% osuudet
Lukumäärät
Lääkärin tapaaminen terveyskeskuksessa
65-74v Yli 75v
KUVIO 2. Lääkärin vastaanotolla käyntien lukumäärät terveyskeskuksessa koetun terveyden mukaan.
Noin 60 % kaikista vastaajista ei tavannut vuoden aikana kertaakaan lääkäriä yksityisellä puolella. Naiset, vanhempi ikäryhmä ja pisimmän aikaa opiskelleet kävivät eniten yksityisen lääkärin vastaanotolla. Naisista ja vanhemmasta ikäryhmästä noin kahdeksan prosenttia oli käynyt yksityisen lääkärin vastaanotolla yli kolme kertaa kuluneen vuoden aikana. Naisten ja miesten eroja saattaa selittää muun muassa naisten käynnit gynekologilla yksityisellä puolella, jonka vuoksi naisille voi kertyä vuoden aikana käyntejä yksityisellä lääkärillä enemmän kuin miehille. Noron ym. mukaan (2014, 242) HYPA-tutkimuksessa 2013 yli 65-vuotiaista miehistä 40 % oli käynyt yksityisen lääkärin vastaanotolla, vuonna 2004 vastaava osuus oli ollut 33 %. Naisilla määrä oli taas vähentynyt 38 prosentista 34 prosenttiin.
30,3
33,1
19,2
9,2 8,2
16,4
26,6 25,6
14,5
16,9 9,9
21,6 22,9
14,3
31,3
0 5 10 15 20 25 30 35
0 krt 1 krt 2 krt 3 krt yli 4 krt
% osuudet
Lukumäärät
Lääkärin tapaaminen terveyskeskuksessa
Hyvä Keskitasoinen Huono
KUVIO 3. Yksityisen lääkärin vastaanoton tapaamiskertojen lukumäärät iän ja sukupuolen mukaan jaoteltuna.
1-8 vuotta opiskelleista vajaa 70 % ei tavannut lääkäriä kertaakaan kuluneen vuoden aikana yksityisellä puolella. 9-14 vuotta opiskelleiden vastaava luku oli reilu 60 % ja yli 15 vuotta opiskelleista taas vajaa 50 % ei tavannut kertaakaan lääkäriä yksityisellä puolella. Yli kaksi kertaa yksityisen lääkärin vastaanotolla kävi noin yksi kymmenestä 1-8 vuotta opiskelleista, noin joka viides 9-14 vuotta opiskelleista sekä noin joka kolmas yli 15 vuotta opiskelleista.
Pidemmän aikaa opiskelleet tapasivat lääkäriä yksityisellä puolella lyhyemmän aikaa opiskelleita useammin. Yksi mahdollinen selittävä tekijä voisi olla kouluttautuneimpien parempi tulotaso, joka mahdollistaisi yksityislääkärin vastaanotolla käymisen muita useammin.
Tulosten mukaan vanhempi ikäryhmä tapasi lääkäriä sairaalan poliklinikalla nuorempaa ikäryhmää enemmän. Tämä saattaa selittyä sillä, että poliklinikat on jaettu eri osa-alueiden mukaan, ja esimerkiksi vanhempien vastaajien suurempi käyntimäärä saattaa selittyä geriatrian poliklinikalla. Siellä tutkitaan ikääntyneiden sairauksia, ja keskeisenä alueena on ikääntyneiden muistihäiriöiden selvittely ja hoito. Geriatrian poliklinikalla tutkitaan myös ikääntyneitä, joilla on lonkkamurtuma ja tarkoituksena on ehkäistä uusien lonkkamurtuminen saamista. Myös moniongelmaisuus, lääkitysongelmat sekä toimintakyvyn heikentyminen ovat yleisiä syitä mennä geriatrian poliklinikalla. (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2017.) Nuoremmasta ikäryhmästä vajaa 60 % ei tavannut lääkäriä
66,3
16,9 13,2
3,6 56,4
24
11,7 7,8
64,7
18,8
11,2
5,2 51,6
25,7
14,8
7,9 0
10 20 30 40 50 60 70
0 krt 1 krt 2 krt 3-15 krt
% osuudet
Lukumäärät
Yksityisen lääkärin vastaanotto
Miehet Naiset 65-74v yli 75v
kertaakaan poliklinikalla ja 1-2 kertaa tapasi noin joka kolmas. Vanhemmasta ikäryhmästä taas kertaakaan lääkäriä sairaalan poliklinikalla ei tavannut vajaa 40 % ja 1-2 kertaa tapasi jo yli 40 %.
Lääkärin vastaanottoon sairaalan poliklinikalla vaikutti iän lisäksi myös koettu terveydentila. Huonoksi terveytensä kokijat tapasivat lääkäriä poliklinikalla muita enemmän. Yli 80 % hyväksi terveytensä kokijoista tapasi lääkäriä poliklinikalla enintään kerran, kun vastaava luku keskitasoiseksi kokevilla oli 70 % ja huonoksi terveytensä kokijoilla reilu 50 %.
KUVIO 4. Lääkärin vastaanotto sairaalan poliklinikalla tapaamiskertojen lukumäärät koetun terveydentilan mukaan jaoteltuna.
Lääkärin kotikäynneissä havaittiin eroja ikäryhmien, koulutuksen keston sekä koetun terveydentilan välillä. Nuoremmasta ikäryhmästä 98 % ei tavannut kertaakaan lääkäriä kotonaan, kun vastaava luku vanhemmalla ikäryhmällä oli vajaa 90 %. Vanhemmasta ikäryhmästä noin 6 % tapasi lääkärin kotonaan kerran tai kahdesti ja yli kolme kertaa 7 %.
Yli 15 vuotta opiskelleista noin 98 % ei tavannut lääkäriä kotonaan kertaakaan, 9-14 vuotta opiskelleista vastaava luku oli noin 97 % ja 1-8 vuotta opiskelleiden luku oli noin 92 %.
Huonoksi terveytensä kokijoista vajaa 90 % ei tavannut lääkäriä kertaakaan kotonaan, kun hyväksi tai keskitasoiseksi terveytensä kokijoista vastaava luku oli vajaa 100 %. Noin 6 % huonoksi terveytensä kokijoista tapasi lääkärin kotonaan yli kolme kertaa viimeisen vuoden
54,3
16,8
9,7
5,2 2,5 1,6
42,6
27,4
15,9
6,4 3,7 4
27,9 24,5
20,9
10
6,4
10,3
0 10 20 30 40 50 60
0 krt 1 krt 2 krt 3 krt 4 krt yli 5 krt
% osuudet
Lukumäärät
Lääkärin vastaanotto poliklinikalla
Hyvä Keskitasoinen Huono
aikana. Lääkäriä tapasi kotonaan eniten vanhempi ikäryhmä, 1-8 vuotta opiskelleet sekä terveytensä huonoksi kokijat.
Lääkärin tapaamiseen jossain muualla vaikutti ikä ja koettu terveydentila. Vanhempi ikäryhmä käytti nuorempaa ikäryhmää enemmän lääkärin vastaanottoa jossain muualla kuin yllämainituista paikoista. Kertaakaan muualla lääkäriä tavanneita oli nuoremmassa ikäryhmässä noin 90 %, kun vastaava luku vanhemmalla ikäryhmällä oli vajaa 80 %. Koettu terveydentila vaikutti myös lääkärin tapaamiskertoihin jossain muualla iän lisäksi. Huonoksi terveytensä kokijoista noin 70 % ei tavannut lääkäriä jossain muualla kertaakaan, kun vastaava luku keskitasoiseksi tai hyväksi terveytensä kokijoilla oli noin 90 %. Hyväksi terveytensä kokijoista noin 9 % tapasi lääkäriä jossain muualla 1-2 kertaa, keskitasoiseksi terveytensä kokijoista vastaava luku oli noin 6 % ja huonoksi terveytensä kokijoiden vastaava luki oli noin 14 %. Lääkäriä jossain muualla tapasi eniten vanhempi ikäryhmä sekä huonoksi terveytensä kokijat.
Puhelimessa asioimisen lukumäärään lääkärin kanssa vaikutti asuinkunta ja koettu terveys.
Kuntien välisiä eroja tutkittaessa havaittiin, että yli 70 % äänekoskelaisista vastasi, ettei ollut kertaakaan kuluneen vuoden aikana puhunut puhelimessa lääkärin kanssa. Äänekosken vastaukset olivat lähes kaikissa ryhmissä pienimmät verrattuna muihin kuntiin. Laukaassa taas noin 40 % vastaajista oli vastannut, ettei ole kertaakaan puhunut puhelimessa lääkärin kanssa. Laukaassa raportoitiin eniten yhden tai 3-5 kertaa puhelinyhteydestä lääkärin kanssa verrattuna muihin kuntiin. Kuntien välisten eroavaisuuksien havaitsemiseksi tehtiin tuloksista viivakaavio, vaikka sitä yleensä käytetään aikasarjojen kuvailuun (Karjalainen 2010, 72). Viivakaavion avulla pystytään helpommin ja tiiviimmin hahmottamaan kuntien väliset erot vastausten välillä.
KUVIO 5. Puheluiden määrä lääkärin kanssa kuntajaon mukaan.
Lääkärin kanssa puhelimitse yhteydessä enintään kerran oli yli 80 % hyväksi terveytensä kokijoista, noin 65 % keskitasoiseksi terveytensä kokijoista sekä vajaa 60 % huonoksi terveytensä kokijoista. Yli kuusi kertaa lääkärin kanssa puhelimessa asioineiden ero hyvän ja huonon terveydentilan kokemuksen välillä oli yli kaksinkertainen. Lääkärin kanssa puhelimessa asioi eniten huonoksi terveytensä kokijat ja eri kuntien välillä havaittiin eroavaisuuksia.
Alla olevassa taulukossa on esitetty p-arvot lääkärin vastaanotolle eri toimipaikkojen mukaan. Ikä oli tilastollisesti merkitsevä kaikkien muiden kohdalla, paitsi puhelimitse yhteydenpidossa lääkärin kanssa. Eri ikäryhmät siis käyttävät eri määrän kyseisiä palveluja.
Koettu terveys oli tilastollisesti merkitsevä kaikkien muiden kohdalla paitsi lääkärinvastaanotolla yksityisellä. Koulutuksen kesto oli myös usein tilastollisesti merkitsevä muuttuja analyyseissä.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
0 krt 1 krt 2 krt 3-5 krt 6-23 krt
% osuudet
Lukumäärät
Puhelimitse yhteys lääkäriin
Alle 3500 3501-4600 4601-7000 7001-10000
Jyväskylä Keuruu Laukaa Äänekoski
TAULUKKO 3. Ristiintaulukoinnin p-arvot lääkärin vastaanottojen lukumäärille.
Sukupuoli Ikä Kunnat Koulutus Terveys
Vastaanotto tk:ssa p=0,168 p=0,000*** p=0,094 p=0,021*** p=0,000***
Vastaanotto yksit. p=0,005*** p=0,004*** p=0,376 p=0,003*** p=0,134 Vastaanotto
polikl.
p=0,156 p=0,000*** p=0,546 p=0,055 p=0,000***
Kotikäynti p=0,074 p=0,000*** p=0,229 p=0,027*** p=0,004***
Vo muualla p=0,076 p=0,000*** p=0,478 p=0,780 p=0,000***
Puhelimitse p=0,558 p=0,058 p=0,000*** p=0,382 p=0,000***
*** = tilastollisesti merkitsevä.
Hoitajan tapaamista terveyskeskuksessa selitti asuinkunta, vastaajien ikä sekä koettu terveydentila. Vanhempi ikäryhmä tapasi hoitajaa terveyskeskuksessa enemmän kuin nuorempi ikäryhmä. Nuorempi ikäryhmä vastasi vanhempaa ikäryhmää lähes kaksi kertaa (19 % ja 36 %) useammin niin, etteivät tavanneet hoitajaa kertaakaan terveyskeskuksessa.
Ikäryhmien vastaukset olivat suunnilleen samat yhden (vajaa 30 %) ja kolmen (vajaa 10 %) kerran kohdalla, muiden lukumäärien kohdalla vanhemman ikäryhmän vastaukset olivat nuorempaa ikäryhmää suurempia.
KUVIO 6. Terveyden tai sairaanhoitajan vastaanotto terveyskeskuksessa ikäjaon mukaan.
35,8
28,1
17,7
9
3,1
6,3 19,1
26,7
21,2
8,6 8,1
16,3
0 10 20 30 40
0 krt 1 krt 2 krt 3 krt 4 krt 5-52 krt
% osuudet
Lukumäärät
Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotto terveyskeskuksessa
65-74v yli 75v
Huonoksi terveytensä kokijat tapasivat hoitajaa terveyskeskuksessa paremmaksi terveytensä kokijoita useammin. Hyväksi terveytensä kokijoista noin 40 % ei tavannut kertaakaan hoitajaa, keskitasoiseksi kokijoista noin 25 % ja huonoksi terveytensä kokijoista vajaa 20 %.
Hyväksi tai keskitasoiseksi terveytensä kokijoista suurin osa tapasi hoitajaa enintään kahdesti viimeisen vuoden aikana. Huonoksi terveytensä kokijoista vajaa 20 % tapasi hoitajaa terveyskeskuksessa yli kuusi kertaa viimeisen vuoden aikana.
Kuntien vastaukset hoitajan tapaamisesta terveyskeskuksessa nolla kertaa vaihtelivat reilusta 10 prosentista 40 prosenttiin. Vajaa 40 % hoitajaa nolla kertaa tavanneita oli eniten 7001-10 000 asukkaan kunnissa, Laukaassa ja Jyväskylässä. Näiden kolmen kunnan vastaukset muistuttivat toisiaan myös muiden tapaamiskertojen lukumäärässä. Vähiten nolla vastauksia oli Äänekoskella, 4601-7000 sekä alle 3500 asukkaan kunnissa. Nämä kolme ryhmää olivat myös eniten vastanneet, että ovat tavanneet hoitajan yli viisi kertaa. Näitä tuloksia vertailtiin lääkärin tapaamiskertojen määrään terveyskeskuksessa (p=0,094). Vertailussa havaittiin, että Äänekoskella oli eniten (noin 55 %) enintään kerran lääkäriä tavanneita, kun muiden kuntien lukumäärät vaihtelivat 41,4 - 49,8 % välillä. Vähiten 0-1 kertaa vastanneita oli Keuruulla. 3501-4600 sekä 4601-7000 asukkaan kunnissa vastaajat olivat vastanneet eniten (noin 24 %), etteivät ole tavanneet lääkäriä kertaakaan vuoden aikana. Lääkärin ja hoitajan tapaamiskertojen välisen mahdollisen yhteyden tutkimiseen tarvitaan lisätutkimuksia.
Lääkärin tapaamiskertojen erot terveyskeskuksessa eivät olleet tässä tutkimuksessa kuntien välillä tilastollisesti merkitsevät. Äänekoski antaa tässä tutkielmassa viitteitä siitä, että hoitajan tapaamisella voitaisiin vähentää lääkärintapaamisen tarvetta.
KUVIO 7. Terveyden- tai sairaanhoitajan tapaaminen terveyskeskuksessa kuntajakojen mukaan.
Yli 75-vuotiaat kävivät yksityisen hoitajan vastaanotolla nuorempaa ikäryhmää useammin.
Noin 95 % nuoremmista ei käynyt kertaakaan yksityisen hoitajan vastaanotolla, kun vastaava luku vanhemman ikäryhmän kohdalla oli 88 %. Noin kymmenen prosenttia vanhemmasta ikäryhmästä oli tavannut kerran hoitajan yksityisellä puolella, kun nuoremmasta ikäryhmästä vain alle 5 % oli tavannut hoitajan yksityisellä puolella kerran.
Sairaalan poliklinikka käyntien lukumäärään hoitajalla vaikutti ikä sekä koettu terveydentila.
Vanhempi ikäryhmä kävi useammin poliklinikalla hoitajan vastaanotolla kuin nuorempi ikäryhmä Nuoremmista yli 80 % ei käynyt kertaakaan poliklinikalla hoitajan vastaanotolla ja vanhemman ikäryhmän vastaava luku oli 70 %. Poliklinikka käyntien lukumäärään vaikutti iän lisäksi myös koettu terveydentila, hyväksi terveytensä kokijat tapasivat hoitajaa harvemmin poliklinikalla kuin huonoksi terveytensä kokijat. Hyväksi terveytensä kokijoista noin 85 % ei tavannut hoitajaa kertaakaan poliklinikalla, kun vastaavat luvut keskitasoiseksi kokijoilla oli noin 75 % ja huonoksi kokijoilla vajaa 70 %. Yli kolmen kerran kohdalla oli näiden ryhmien välillä suuria eroja: hyväksi terveytensä kokijoista alle 1 %, keskitasoiseksi terveytensä kokijoista noin 7 % ja huonoksi terveytensä kokijoista 17 % oli tavannut hoitajan yli kolme kertaa.
0 10 20 30 40
0 krt 1 krt 2 krt 3 krt 4 krt 5-52 krt
% osuudet
Lukumäärät
Hoitajan tapaaminen terveyskeskuksessa
Alle 3500 3501-4600 4601-7000 7001-10000
Jyväskylä Keuruu Laukaa Äänekoski
Hoitajan kotikäyntiin vaikutti ikä, koulutuksen kesto sekä koettu terveydentila. Analyyseihin otettiin mukaan myös kuntajaot, sillä se oli tilastollisesti lähes merkitsevä (p=0,058).
Vanhemman ikäryhmän luona kotona kävi hoitajat useammin kuin nuoremman ikäryhmän luona. Nuoremmasta ikäryhmästä lähes kaikki olivat vastanneet, ettei hoitaja ole tehnyt kertaakaan kotikäyntiä heidän luokseen. Yli 15 vuotta opiskelleista lähes 100 % vastasi, ettei hoitaja ole käynyt heidän luonaan kertaakaan kotona. 9-14 vuotta opiskelleista vastaava luku oli noin 95 % ja 1-8 vuotta opiskelleista noin 85 %. Hyväksi terveytensä kokijoista lähes 100
% vastasi, ettei hoitaja ole käynyt heidän luonaan kertaakaan kotona. Keskitasoiseksi terveytensä kokijoiden vastaava luku oli noin 90 % ja huonoksi terveytensä kokijoista noin 80 %. Hoitaja teki kotikäyntejä eniten vanhemman ikäryhmän, lyhyemmän aikaa opiskelleiden sekä huonommaksi terveytensä kokijoiden luokse.
Analyyseihin otettiin mukaan myös kuntajaot (p=0,058). Yli kolme kertaa hoitajaa kotonaan tavanneita oli eniten Jyväskylässä sekä alle 3500 asukkaan kunnissa. Näiden molempien kuntien vastaukset olivat noin 40 %, kun muiden kuntien vastaava luku jäi alle 20 %. Tulos on mielenkiintoinen, sillä kyseessä on kaksi eri kokoista kuntaa, joiden vastaajat ovat vastanneet samansuuntaisesti keskenään. Näin ollen kunnan koosta ei voida tehdä johtopäätöksiä, käydäänkö suuremman kunnan asukkaiden luona kotona useammin kuin pienempien kuntien.
Hoitajan tapaamiseen jossain muualla vaikutti ikä sekä koettu terveydentila. Vanhempi ikäryhmä tapasi hoitajaa jossain muualla kuin yllämainituista paikoista useammin kuin nuoremmat. Nuoremmasta ikäryhmästä 95 % ei tavannut hoitajaa jossain muualla kertaakaan, kun vanhemmalla ikäryhmällä vastaava luku oli 85 %. Huonoksi terveytensä kokijat tapasivat hoitajaa jossain muualla enemmän, kuin keskitasoiseksi tai hyväksi terveytensä kokijoista. Yli 90 % hyväksi ja keskitasoiseksi kokijoista ei tavannut hoitajaa kertaakaan jossain muualla, kun vastaava luku huonoksi terveytensä kokijoilla oli reilu 80
%.
Puhelimessa asioimisen määrään hoitajan kanssa vaikutti ikä, koulutuksen kesto sekä koettu terveydentila. Vanhempi ikäryhmä oli useammin yhteydessä hoitajaan puhelimitse kuin nuorempi ikäryhmä. Kummastakin ryhmästä nolla kertaa vastanneita oli noin puolet.
Nuorempi ikäryhmä oli vanhempaa ikäryhmää useammin puhunut puhelimessa hoitajan kanssa 0-1 kertaa. Vanhemmassa ikäryhmässä nuorempaa ikäryhmää useammin tuli vastaukseksi yli kaksi kertaa. Vanhemmasta ikäryhmästä hoitajan kanssa oli puhelimessa
puhunut yli kuusi kertaa noin 10 %, kun vastaava luku nuoremman ikäryhmän kohdalla oli noin 5 %. Hoitajan kanssa enintään kerran puhelimessa puhuneita oli 1-8 vuotta opiskelleista yli 60 %. 9-14 vuotta opiskelleista vastaava luku oli noin 70 % ja yli 15 vuotta opiskelleista reilu 70 %. 1-8 vuotta opiskelleiden prosenttiosuudet olivat suurempien lukumäärien kohdalla kahta muuta koulutusryhmää suuremmat.
KUVIO 8. Puhelimitse yhteys terveyden- tai sairaanhoitajaan ikäryhmien ja koulutuksen keston mukaan jaettuna.
Suurin osa, yli 80 %, hyväksi terveytensä kokijoista oli hoitajaan yhteydessä puhelimitse enintään kerran viimeisen vuoden aikana. Noin 60 % keskitasoiseksi terveytensä kokijoista oli enintään kerran puhelimitse yhteydessä hoitajaan ja vastaava luku huonoksi terveytensä kokijoille oli reilu 50 %. Eniten puhelimitse hoitajaan yhteydessä olivat vanhempi ikäryhmä, 1-8 vuotta opiskelleet sekä huonommaksi terveytensä kokijat.
Alla olevassa taulukossa on esitetty p-arvot hoitajan vastaanotolle eri toimipaikkojen mukaan. Ikä oli kaikissa tilastollisesti merkitsevä ja koettu terveys oli kaikkien muiden kohdalla merkitsevä, paitsi hoitajan vastaanotolla yksityisellä. Sukupuoli ei ollut kertaakaan tilastollisesti merkitsevä hoitajan vastaanottojen suhteen ja koulutus oli vain kotikäynnin ja puhelimessa asioimisen lukumäärän kohdalla.
53,9
17
12,9 11,4
4,7 50,5
12,2 14,2 13,3
9,7 48,6
14,1 14,2 13,7
9,4 54,5
15,3 13,6
11,2
5,5 53,8
19,4
13,5 10,1
3,1 0
10 20 30 40 50 60
0 krt 1 krt 2 krt 3-5 krt 6-52 krt
% osuudet
Lukumäärät
Puhelimitse yhteys hoitajaan
65-74v yli 75 1-8v 9-14v yli 15v
TAULUKKO 4. Ristiintaulukoinnin p-arvot hoitajan vastaanoton lukumäärille.
Sukupuoli Ikä Kunnat Koulutus Terveys
Vastaanotto tk:ssa p=0,756 p=0,000*** p=0,013*** p=0,108 p=0,000***
Vastaanotto yksit. p=0,132 p=0,025*** p=0,347 p=0,518 p=0,298 Vastaanot. polikl. p=0,579 p=0,003*** p=0,773 p=0,756 p=0,000***
Kotikäynti p=0,074 p=0,000*** p=0,058 p=0,000*** p=0,000***
Vo muualla p=0,081 p=0,011*** p=0,266 p=0,105 p=0,001***
Puhelimitse p=0,536 p=0,001*** p=0,640 p=0,048*** p=0,000***
*** = tilastollisesti merkitsevä.
Terveyskeskuslääkärin vastaanoton tarpeeseen ja tyytyväisyyteen vaikutti ikä, koulutuksen kesto sekä koettu terveydentila. Nuorempi ikäryhmä oli tarvinnut harvemmin terveyskeskuslääkärin vastaanottoa kuin vanhempi ikäryhmä. Noin 5 % kummastakin ikäryhmästä oli sitä mieltä, että palvelua olisi tarvittu, mutta he eivät ole sitä saaneet.
Vanhempi ikäryhmä oli nuorempaa ikäryhmää useammin sitä mieltä, että saatu palvelu oli riittävää heidän tarpeisiinsa. Nuorempi ikäryhmä oli useammin sitä mieltä, että heidän saamansa palvelu ei ollut riittävää.
KUVIO 9. Tyytyväisyys terveyskeskuslääkärin vastaanottoon ikäryhmien mukaan.
Eri opiskeluvuosien välillä havaittiin pieniä eroja ei ole tarvittu -kategorian kohdalla, kaikkien kolmen ryhmän kohdalla vastaukset olivat reilun 20 %. Samoin pieniä eroja havaittiin seuraavan vastausvaihtoehdon, olisi tarvittu muttei saatu, kohdalla. Yli 15 vuotta
26
5
11,9
57,2
17,7
5,3 8,1
68,9
0 10 20 30 40 50 60 70
Ei ole tarvittu Olisi tarvittu, mutta ei saatu
On käytetty, ei ollut riittävää
On käytetty, oli riittävää
% osuudet
Koettu tarve
Lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa
65-74v yli 75v
opiskelleista olivat muuta kahta ryhmää useammin sitä mieltä, ettei saatu palvelu ollut riittävää. Yli 15 vuotta opiskelleista vastasivat vähiten, että he olivat tyytyväisiä saatuun palveluun. Kahden muun koulutusluokan vastaukset muistuttivat toisiaan kaikkien vastausten kohdalla. Yksityisen lääkärin vastaanoton lukumääriä tutkittaessa aiemmin 5.1 kappaleessa havaittiin yli 15 vuotta opiskelleiden käyttävän enemmän yksityisen lääkärin vastaanottoa kuin muut.
KUVIO 10. Koettu tarve ja tyytyväisyys terveyskeskuslääkärin vastaanottoon koulutuksen mukaan.
Koettu terveys vaikutti iän ja koulutuksen keston lisäksi myös koettuun tarpeeseen ja tyytyväisyyteen terveyskeskuslääkärien palveluihin. Hyväksi terveytensä kokijat kokivat tarvitsevansa harvemmin lääkärin palveluja terveyskeskuksessa, yli 30 % koki, ettei ole tarvinnut kyseistä palvelua. Keskitasoiseksi terveytensä kokijoiden vastaava luku oli vajaa 20 % ja huonoksi terveytensä kokijoista 12 %. Huonoksi terveytensä kokijoista koki muita useammin, ettei saatu palvelu ollut riittävää. Palvelun riittäväksi koki vajaa 60 % hyväksi terveytensä kokijoista, reilu 60 % keskitasoiseksi kokijoista sekä vajaa 70 % huonoksi terveytensä kokijoista.
Sairaanhoitajan vastaanoton tarpeeseen ja tyytyväisyyteen vaikutti ikä ja koettu terveydentila. Koulutus oli tilastollisesti lähes merkitsevä. Sairaanhoitajan vastaanottoon oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, noin 5 % kummastakin ikäryhmästä oli sitä mieltä, ettei käytetty palvelu ollut riittävää. Myös sairaanhoitajan vastaanotolle vastaajat pääsivät hyvin,
20,1
4,5
9,7
65,7
23,7
6,1 9,5
60,7
25
3,4
16,9
54,7
0 10 20 30 40 50 60 70
Ei ole tarvittu Olisi tarvittu, mutta ei saatu
On käytetty, ei ollut riittävää
On käytetty, oli riittävää
% osuudet
Koettu tarve
Lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa
1-8v 9-14v yli 15v
vain pieni osa on vastannut, ettei ole saanut tavata sairaanhoitajaa, vaikka tarvetta olisi ollut.
Vanhempi ikäryhmä tapasi useammin sairaanhoitajaa sekä olivat tyytyväisempiä saamaansa apuun kuin nuorempi ikäryhmä.
KUVIO 11. Koettu tarve ja tyytyväisyys sairaanhoitajan vastaanottoon terveyskeskuksessa.
Koulutuksen keston kohdalla oli havaittavissa pieniä eroja koettuun tarpeeseen ja tyytyväisyydestä sairaanhoitajan tapaamisiin terveyskeskuksessa. Koulutus-muuttuja oli tilastollisesti lähes merkitsevä. Eniten ei ole tarvittu -vastauksia oli yli 15 vuotta opiskelleista vastaajista ja vähiten 1-8 vuotta opiskelleista vastaajista. Olisi tarvittu, mutta palvelua ei saatu vastaukset olivat saman luokkaisia kaikkien koulutusryhmien kesken. 1-8 vuotta opiskelleet kokivat muita useammin, ettei saatu palvelu ollut riittävää. Saadun palvelun koki riittäväksi noin 56 % kaikista koulutusryhmistä, eniten tyytyväisiä vastauksia oli 9-14 vuotta opiskelleista.
Sairaanhoitajan vastaanottoa terveyskeskuksessa ei tarvinnut noin 45 % hyväksi, noin 35 % keskitasoiseksi ja vajaa 30 % huonoksi terveytensä kokijoista. Ryhmien kesken ei havaittu eroja, kokivatko vastaajat, etteivät ole saaneet kyseistä palvelua vaikka olisivat sitä tarvinneet. Palvelun riittämättömäksi koki useimmiten huonoksi terveytensä kokijat ja vähiten hyväksi terveytensä kokijat. Palvelun riittäväksi koki yli 50 % hyväksi, vajaa 60 % keskitasoiseksi ja 62 % huonoksi terveytensä kokijoista.
41
0,5
5,6
52,9
33,2
2 4,6
60,1
0 10 20 30 40 50 60
Ei ole tarvittu Olisi tarvittu, mutta ei saatu
On käytetty, ei ollut riittävää
On käytetty, oli riittävää
% osuudet
Koettu tarve
Sairaanhoitajan vastaanotto terveyskeskuksessa
65-74v yli 75v
Alla olevassa taulukossa on esitetty p-arvot koetusta tarpeesta ja tyytyväisyydestä hoitajan sekä lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa. Ikä ja koettu terveys oli tilastollisesti merkitsevä kummankin koetun tarpeen kohdalla. Koulutus oli tilastollisesti merkitsevä terveyskeskuslääkärin vastaanoton kohdalla ja tilastollisesti lähes merkitsevä sairaanhoitajan vastaanoton kohdalla. Sukupuoli ja asuinkunta ei ollut tilastollisesti merkitseviä koettua tarvetta tutkiessa.
TAULUKKO 5. Ristiintaulukoinnin p-arvot koetusta tarpeesta ja tyytyväisyydestä.
Sukupuoli Ikä Kunnat Koulutus Terveys Tk lääk. vo p=0,097 p=0,000*** p=0,205 p=0,010*** p=0,000***
Tk sh vo p=0,301 p=0,001*** p=0,139 p=0,052 p=0,000***
*** = tilastollisesti merkitsevä.