Aikaisemmassa 6.2 kappaleessa kerrottiin ATH-tutkimuksen asettamista rajoista eri palveluja tutkittaessa. Kyselylomakkeessa kysyttiin koetusta tarpeesta laajemmin käsittäen myös erilaisia sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijän vastaanotto, omaishoito sekä toimeentulotuen saaminen. Näiden sosiaalipalvelujen käytön määrää olisi ollut mielenkiintoista tarkastella. Etenkin toimeentulotuen määrää olisi ollut mielekästä tarkastella ja verrata saatuja tuloksia vuoden 2017 tilastoihin, kun toimeentulotuki siirtyi Kelalle tammikuussa 2017. Samoin sosiaalityöntekijän vastaanottojen lukumääriä olisi mielenkiintoista selvittää, onko niiden lukumäärä mahdollisesti kasvanut, kun aikaa on enempi asiakkaan kohtaamiselle toimeentulotuen siirtyessä pois sosiaaliasemilta. Tai onko määrä vähentynyt, osaako Kela siirtää sosiaalityön tarpeessa olevat ihmiset sosiaaliasemalle?
Ulkomaalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyys voi olla yhtenä syynä terveydenhuollon palvelujen käytön lisääntymisellä ihmisen ikääntyessä. Tutkimustulos on mielenkiintoinen ja aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta. Myös kuntien tekemät päätökset ikääntyneiden yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi olisi mielenkiintoista yhdistää saatuihin tutkimustuloksiin. Kuntien taloustilanne pakottaa päättäjiä miettimään jatkuvasti säästöjen saamista ja kunnat valmistautuvat SOTE-uudistuksen tuloon, eikä suuria muutoksia tehdä ennen sitä. Huolenaiheena on, ettei tärkeälle ennaltaehkäisevälle työlle ja kehittämiselle välttämättä riitä resursseja. Kunnilla olisi mahdollista kehittää esimerkiksi ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa sekä ikääntyneille suunnattuja asuntoja. Yhteisöllisempi asumismuoto toisi ikääntyneille seuraa ja voisi helpottaa yksinäisyyden kokemusta. Ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa ja sen vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin onkin jo tutkittu.
Tutkimuksessa todettiin ryhmään kuulumisen olevan ikääntyneille tärkeää (Suvanto 2014).
Suomessa on havaittavissa erilaisia terveyseroja riippuen siitä, missä päin Suomea asuu.
Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän sepelvaltimotautia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä kuin Länsi-Suomessa. Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla on aivoverisuonitaudit yleisempiä ja vastaavasti ne ovat harvinaisia Ahvenanmaalla. (Koskinen 2016.) Tämän vuoksi alueellinen terveyden ja palvelujen käytön tutkimus on oleellista, jotta osataan kohdentaa voimavaroja oikeisiin kohteisiin.
Mielenkiintoista oli toistaa sama tutkimusasetelma myös muualle Suomeen kuin Keski-Suomen alueelle. Aihe olisi hyvä esimerkiksi väitöskirjaan.
Tässä tutkimuksessa havaittiin pientä yhteyttä hoitajan tapaamisen ja lääkärin tapaamiskertojen välillä. Hoitajan tapaamisella saatetaan ehkäistä tarvetta tavata lääkäriä terveyskeskuksessa. Muutama kunta antoi tästä viitteitä ja aihe vaatisi perehtymistä kuntien palvelurakenteeseen ja lisätutkimusta. Lääkärin tapaamiskertojen lukumäärät eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, eli eroja kuntien välillä ei niissä havaittu. Hoitajan tapaamiskerrat kuntien välillä olivat taas tilastollisesti merkitsevät, eli hoitajan tapaamiskertojen välillä oli eroja eri kuntien välillä. Tulos on kiinnostava ja tarvitsisi lisätutkimusta aiheesta.
7 LÄHTEET
Alkula, Tapani, Seppo Pöntinen, Pekka Ylöstalo. 1995. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY.
Allin, Sara, Cristina Masseria & Elias Mossialos. 2011. Equity in health care use among older people in the UK: an analysis of panel data. Applied Economics, 43, 2229-2239.
Altschuld, James & David Kumar. 2010. Needs Assessment: An Overview. SAGE Publications, Inc.
Bell, Andrew & Kelvyn Jones. 2015. ”Age, Period and Cohort Processes in Longitudinal and Life Course Analysis: A Multilevel Perspective”. Teoksessa A life course perspective on health trajectories and transitions. Toim. Claudine Burton-Jeangros, Stéphane Cullati, Amanda Sacker & David Blane (Editors). Life Course Research and Social Policies, Volume 4.
Bradshaw, Jonathan. 1997. ”The Concept of Social Need”. Teoksessa Issues, models and task. Planning for social welfare. Toim. Neil Gilbert & Harry Specht. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, N.J.
Field, Andy. 2013. Discovering Statistics Using IBM SPSS Statistics. SAGE Publications Ltd.
Ford, John, Kalpa Kharicha, Caroline Clarke, Allan Clark, Steve Illiffe, Claire Goodman, Jill Manthorpe, Nick Steel & Kate Walters. 2017.” Service use of older people who participate in primary care health promotion: a latent class analysis”. Julkaisussa BMC
Health Service Research vol. 17:176.
https://bmchealthservres.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12913-017-2122-6?site=bmchealthservres.biomedcentral.com. Viitattu 11.11.2017.
Heikkinen, Eino. 2002. ”Sairauksista toimintakykyyn”. Teoksessa Vanhuuden voimavarat.
Heikkinen, Eino & Marjatta Marin (toim.). Tammi.
Häkkinen, Unto & Pirkko Alha. 2006. ”Avohoitopalvelut”. Teoksessa Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitos, Helsinki.
Jylhä, Marja & Raija Leinonen. 2013. ”Koettu terveys”. Teoksessa Gerontologia.
Duodecim.
Jylhä, Marja. 2015. ”Vanhuus pitenee, hoiva vähenee?”. Talous ja yhteiskunta 1 / 2015.
http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty12015/pdf/ty12015Jylha.pdf. Viitattu 31.10.2016.
Kaattari, Anne, Hanna Tiirinki, Leena Turkki, Tanja Nordström & Anja Taanila. 2015. ” Perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistossa”. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2015:52: 191–201.
Kansaneläkelaitos. 2017. http://www.kela.fi/vanhuuselake. Viitattu 7.10.2017.
Karjalainen, Leila. 2010. Tilastotieteen perusteet. Otavan Kirjapaino Oy.
Kivelä, Sirkka-Liisa & Sari Vaapio. 2011. Vanhana tänään: kohtaavatko tiedot, suositukset ja arkipäivän kokemukset toisensa ikääntyneiden ja vanhusten hoidossa ja palveluissa?
Suomen senioriliike.
Keskimäki, Ilmo & Pirkko Alha. 2006. ”Koettu hoidontarve ja sen tyydyttäminen”.
Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus.
Kansanterveyslaitos, Helsinki.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
http://www.ksshp.fi/fi-FI/Yhteystiedot/Poliklinikat/Geriatrian_poliklinikka(35163).
Viitattu 5.8.2017.
Keski-Suomen SOTE 2020, Julkaistu 15.10.2013:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyla wwwstructure/68432_K-S_20TE_2020_-esiselvitysraportti_final.pdf. Viitattu 19.4.2016 Klavus, Jan. 2010. ”Suomalaisten terveys, terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset palveluista”. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2010. Vaarama Marja, Moisio Pasi &
Karvonen Sakari (toim.).
https://www.thl.fi/documents/10531/103429/Teema%202010%2011.pdf.
Viitattu 31.10.2016
Konu, Anne, Pekka Rissanen, Mervi Ihantola & Reijo Sund. 2009. ””Vaikuttavuus”
suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa.” Artikkeli perustuu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä 2009 (numerossa 37: (1): 64–74) julkaistuun artikkeliin ja se
julkaistaan lehden luvalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2009: 46.
http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/viewFile/2606/3685. Viitattu 31.10.2016.
Koskinen, Seppo, Kristiina Manderbacka & Arpo Aromaa. 2011. ”Koettu terveys”.
Raportissa Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist & Noora Ristiluoma (toim.). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1.
Viitattu 10.9.17
Koskinen, Seppo. 2016. THL:n sairastavuusindeksi. https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/kansantaudit-ja-tapaturmat/thl-n-sairastavuusindeksi. Viitattu 10.12.2017.
Koskinen, Simo & Marjaana Seppänen. 2013. ”Gerontologinen sosiaalityö”. Teoksessa Gerontologia. Eino Heikkinen, Jyrki Jyrkämä, Taina Rantanen (toim.). Duodecim.
Koskinen, Simo. 1997. Teoksessa Autetaanko asiakasta – palvellaanko potilasta? Tuula Salmela (toim.). Atena Kustannus Oy Jyväskylä.
Kunnat.net. Keski-Suomen kuntien asukasluvut:
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/yleistilastoja_kunnittain/Sivut/default.aspx.
Viitattu 19.11.2016.
Kröger, Teppo. 2002. ”Paikallisuus, monituottajamalli ja politiikka.” Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sopeuttaminen ikääntyneiden tarpeisiin. Acta nro 144. Suomen kuntaliitto.
Lehto, Juhani. 2002. ”Ikääntyneille sosiaali- ja terveyspalveluja tarvetta vastaavasti.”
Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sopeuttaminen ikääntyneiden tarpeisiin. Acta nro 144. Suomen kuntaliitto.
Lehto, Juhani & Kari Natunen. 2002. ”Johdanto.” Vastaamme vanhusten hyvinvoinnista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sopeuttaminen ikääntyneiden tarpeisiin. Acta nro 144. Suomen kuntaliitto.
Manderbacka, Kristiina. 1998. Questions on survey questions on health. Swedish institute for social research.
Moisio, Pasi. 2010. ”Sosiaali- ja terveysmenojen rakenne ja kehitys”. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2010. Vaarama Marja, Moisio Pasi & Karvonen Sakari (toim.).
https://www.thl.fi/documents/10531/103429/Teema%202010%2011.pdf.
Viitattu 31.10.2016
Moore, David, George McCabe & Bruce Craug. 2009. Introduction to the practice of statistics. Sixth edition. W.H Freeman and Company.
Murphy, Michael & Pekka Martikainen. 2013. ”Use of hospital and long-term institutional care services in relation to proximity to death among older people in Finland”. Social Science
& Medicine 88.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953613002116?via%3Dihub.
Viitattu 2.12.2017
Murto, Kaikkonen, Pentala-Nikulainen, Koskela, Virtala, Härkänen, Koskenniemi, Jussmäki, Vartiainen & Koskinen. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2016. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath. Viitattu 9.7.2017.
Murto, Jukka, Päivi Sainio, Oona Pentala, Timo Koskela, Minna-Liisa Luoma, Päivikki Koponen, Risto Kaikkonen ja Seppo Koskinen. 2014. ”Ikääntyneen väestön hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja palveluiden saanti – ATH-tutkimuksen tuloksia”. Teoksessa Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. Anja Noro & Hanna Alastalo (toim.).
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116151/URN_ISBN_978-952-302-169-3.pdf?sequence=1
Noro, Anja, Matti Mäkelä, Teppo Jussmäki & Harriet Finne-Soveri. 2014. ”Ikäihmisten palveluiden kehityslinjoja 2000-luvulla”. Teoksessa Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. Anja Noro & Hanna Alastalo (toim.).
Noro, Anja, Anni Vilkko, Kristiina Saarikalle & Harriet Finne-Soveri. 2014. ”Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö”. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2014. Marja Vaarama, Sakari Karvonen, Laura Kestilä, Pasi Moisio & Anu muuri (toim.). Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere 2014.
Nummenmaa, Tapani, Raimo Konttinen, Jorma Kuusinen & Esko Leskinen. 1997.
Tutkimusaineiston analyysi. WSOY.
Olsen, Rose, Ove Hellzén, Liv Heidi Skotnes, Ingela Enmarker. 2012. ”Content of nursing discharge notes: Associations with patient and transfer characteristics”. Open Journal of
Muotoiltu: englanti (Yhdysvallat)
Nursing
Vol.2. http://file.scirp.org/pdf/OJN20120300020_41481264.pdf. Viitattu 14.10.2017.
Sainio, Päivi, Seppo Koskinen, Ari-Pekka Sihvonen, Tuija Martelin & Arpo Aromaa. 2013.
”Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys”. Teoksessa Gerontologia. Eino Heikkinen, Jyrki Jyrkämä & Taina Rantanen (toim.). Kustannus Oy Duodecim.
Sainio, Päivi, Seppo Koskinen, Ari-Pekka Sihvonen, Tuija Martelin & Arpo Aromaa. 2014.
”Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehityslinjoja”. Teoksessa Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. Anja Noro & Hanna Alastalo (toim.).
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70014/sostervkert02.pdf?sequenc e=1&isAllowed=y. Viitattu 29.11.2017
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja
palvelujen parantamiseksi 2017–2019.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjul kaisu_fi_kansilla.pdf. Viitattu 5.11.2017.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5137. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.10.2017].
http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html
Suvanto, Sini. 2014. Vanhusten päivätoiminnan merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena. Jyväskylän yliopisto, pro gradu -tutkielma.
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/44367#. Viitattu 11.12.2017.
Taube, Elin, Jimmie Kristensson, Magnus Sandberg, Patrik Midlöv & Ulf Jakobsson. 2015.”
Loneliness and health care consumption among older people”. Scandinavian journal of caring sciences. 2015; 29; 435–443.
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos:
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/ath-terveytta-ja-hyvinvointia-kuntalaisille/ath-aineisto. Viitattu 15.4.2016
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/valva/kansalainen-valintojen-tekijana/ath-tutkimuksen-tuloksia.
Viitattu 30.12.2016
http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/indikaattori/-/indicator/r/658/c/658/g/total/i/4405. Viitattu 22.7.17
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath/miten-ath-tutkimus-tehdaan.
Viitattu 12.11.2017.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/finsote-tutkimus. Viitattu 12.11.2017
Tetley, Josephine. 2012. ”Optimizing healthy ageing in disadvantaged communities: insights into older people’s use of health and social care services”. Nursing Reports 2012; volume 2:e11.
https://www.researchgate.net/publication/267248537_Optimizing_healthy_ageing_in_disa dvantaged_communities_insights_into_older_people%27s_use_of_health_and_social_care _services/fulltext/544a10f80cf2f6388084e91b/267248537_Optimizing_healthy_ageing_in _disadvantaged_communities_insights_into_older_people%27s_use_of_health_and_social _care_services.pdf. Viitattu 15.10.2017.
Vaarama, Marja, Anne Hakkarainen & Seppo Laaksonen. 1999. Vanhusbarometri. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Vaarama, Marja & Tuula Kaitsaari. 2002. ”Ikääntyneiden toimintakyky ja koettu hyvinvointi”. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi. Toim. Matti Heikkilä & Mikko Kautto.
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Vaarama, Marja, Richard Pieper & Andrew Sixsmith. 2008. ”The general framework and methods of the care keys research”. Teoksessa Care-related quality of life in old age.
Concepts, models and empirical findings. Marja Vaarama, Richard Pieper & Andrew Sixsmith (toim.). Springer Science.
Vaarama, Marja, Minna-Liisa Luoma, Eero Siljander & Satu Meriläinen. 2010. ”80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu”. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2010. Vaarama
Marja, Moisio Pasi & Karvonen Sakari (toim.).
https://www.thl.fi/documents/10531/103429/Teema%202010%2011.pdf.