Osakeyhtiö

Osakeyhtiöiden osalta oikeuskäytäntöä löytyy huomattavan paljon enemmän kuin maatilan tai henkilöyhtiöiden osalta, osittain varmaan senkin takia, että osakeyhtiö on Suomen suosituin yhtiömuoto. Sen lisäksi suureen määrään oikeuskäytäntöä vaikuttaa se, että osakeyhtiöiden toiminta on niin paljon monimuotoisempaa, sillä muun muassa sen hallinnointia ja varojen jakamista koskevia säännöksiä on määritelty tarkemmin, kun muissa yhtiömuodoissa. Osakeyhtiön mukana tulevat myös osakeyhtiön osakkeet, joissa on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten esimerkiksi äänioikeus, jotka aiheuttavat erilaisia haasteita toiminnan jatkamiskriteerin tulkitsemiselle.

Yksi paljon yhteiskunnassakin keskustelua herättänyt asia on se, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan alaikäinen lapsi ei voi jatkaa osakeyhtiön toimintaa, sillä OYL:n mukaan alaikäinen henkilö ei voi toimia osakeyhtiön hallituksessa. Korkein hallinto-oikeus on antanut alaikäiseen jatkajaan liittyen kaksi päätöstä (KHO 2011:1 ja 2015:166), joista toinen koski yrityksen toiminnan jatkamista lahjana ja toinen perintönä. Molemmissa ratkaisuissa korkein hallinto-oikeus vetosi OYL:iin ja totesi, ettei alaikäinen henkilö voi jatkaa osakeyhtiön toimintaa edes hänelle määrätyn edunvalvojan kautta. HolhTL:n mukaan alaikäinen jatkaja voi kuitenkin toimia henkilöyhtiön yhtiömiehenä. Tämän perusteella

yhtiömuotojen välillä on selvää ristiriitaa ja osakeyhtiötä arvostetaankin eri tavalla muihin yhtiömuotoihin verrattuna.

Yhteiskunnallisestikin ongelma on melko haastava. Alaikäisen henkilön kohtelu koetaan epäoikeudenmukaiseksi, kun eri yhtiömuotojen ja alaikäisten sekä täysi-ikäisten henkilöiden välillä on eri tavalla kohtelevia säännöksiä. Yhdenvertaisuuslain (YVL, 1325/2014) mukaan ketään ei saa syrjiä iän perusteella, mutta toisaalta tätä ei voi suoranaisesti verrata myöskään siihen, että kyseessä olisi syrjintää iän perusteella. Yhteiskunnassa on vedettävä rajat esimerkiksi siihen, milloin ihminen on täysi-ikäinen ja siihen, minkä ikäisenä ihminen on rikosvastuussa omista teoistaan. Alaikäisen henkilön toiminnan jatkamiseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta toistaiseksi on selvää, että yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta tilanne on melko vastaansanomaton. Niin kauan kuin OYL:ssa on määritelty oma pykälä, että alaikäinen henkilö ei voi toimia osakeyhtiön hallituksessa, alaikäinen henkilö ei voi jatkaa osakeyhtiön toimintaa ilman lakimuutosta.

Alaikäisen henkilön toiminnan jatkamisen kannalta olisi järkevää ainakin erotella lahjana saatu yritys ja perintönä/testamentilla saatu yritys toisistaan, sillä perintötilanteet ovat, ainakin suurimmilta osin, yllättäviä ja niistä johtuvia järjestelyjä ei ole voinut suunnitella etukäteen. Esimerkiksi yrittäjän tapaturmainen kuolema ei oikeuta alaikäistä perinnönsaajaa sukupolvenvaihdoshuojennuksiin. Tähän lainkohtaan vaadittiin muutosta, joka olikin eduskunnan käsittelyssä. ¹⁴¹ Alaikäisen henkilön toiminnan jatkamisen tarkastamiseksi perintötilanteissa oli eduskunnan käsittelyssä lakimuutos, jonka Valtioneuvosto oli jo hyväksynyt. Tämä lakimuutos hyväksyttiin aiemmin hallituksen esityksessä HE 175/2016 vp ¹⁴², jonka jälkeen kuitenkin hallituksen esityksessä HE 245/2016 vp, joka oli tarkoitettu hallituksen esityksen HE 175/2016 vp täydentämiseksi, uusi PerVL 55 §:n yhdeksänneksi momentiksi suunniteltu muutos koskien alaikäistä toiminnan jatkajaa perintötilanteissa osakeyhtiöiden osalta, kumottiin. Muutoksen katsottiin koskevan vain satunnaisia yksittäistapauksia ja sen verotuottoja ei voitu arvioida vuositasolla. Näin ollen muutos jätettiin kaikesta huolimatta toistaiseksi toteuttamatta. ¹⁴³

141 Helsingin Sanomat 2016, Sukupolvenvaihdoksen esteet pitää poistaa.

142 HE 175/2016, s. 28-29.

143 HE 245/2016, s. 3-4.

Verohallinto on laatinut ohjeet erilaisten sukupolvenvaihdoksien verotusta varten, joista yksi koskettaa nimenomaisesti osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdoksen verotusta. Verohallinnon osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdosta varten tehtyjen ohjeiden mukaan toiminnan on muistutettava yritystoiminnan luonnetta ennen ja jälkeen luovutuksen.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää siis, että yhtiön toimintaa ei muuteta yritystoiminnasta poikkeavaksi muunlaiseksi toiminnaksi. Verohallinnon ohjeiden mukaan yritystoiminnan jatkaminen ei edellytä sitä, että luovuttaja olisi itse harjoittanut yritystoimintaa ennen yrityksen luovutusta. Sen sijaan Verohallinnon ohjeissa mainitaan, että luovutuksensaajan tulee osallistua johtotehtäviin ja käyttää omistajanvaltaansa lahjana saadun osakeomistuksen perusteella. ¹⁴⁴ Verohallinnon ohjeet maatilan sukupolvenvaihdoksen osalta oli kirjoitettu samalla periaatteella, eli sillä ei ollut merkitystä, mikäli luovuttaja ei itse ollut harjoittanut toimintaa, mutta toiminnan jatkajan tulee sitä tehdä tietyin ehdoin. Tältä osin Verohallinnon ohjeet on kirjattu tasapuolisesti maatilan ja osakeyhtiöiden osalta.

Verohallinnon ohjeisiin on kirjattu myös kohta, jonka mukaan luovutuksensaajan katsotaan jatkavan toimintaa ilman eri selvitystä, mikäli hän työskentelee yhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana ja käyttää saatujen osakkeiden mukana tullutta kymmenen prosentin äänivaltaa yhtiössä. Verohallinnon ohje on myös sanamuodoiltaan muotoiltu selkeäksi hallituksen jäsenenä toimimisen tai toimitusjohtajana toimimisen osalta. Ohjeeseen on kirjattu nimenomaisesti, että ”luovutuksensaajan katsotaan jatkavan toimintaa ilman eri selvitystä…” ¹⁴⁵, jonka perusteella voidaan vetää suoraan johtopäätös siitä, että varsinaisessa yhtiössä hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimiminen kymmenen prosentin (tai yli) omistusosuutta vastaan, on automaattinen linjaus toiminnan jatkamiskriteerin täyttymiselle.

Sen sijaan, mikäli toiminnan jatkaja aikoo toimia yrityksessä muussa tehtävässä kuin hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, näiden tehtävien osalta ratkaisut katsotaan tapauskohtaisesti. Verohallinnon ohjeen mukaan jatkamiskriteeri voi kuitenkin täyttyä muutenkin kuin hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimimisella, kuten Verohallinnon ohjeessa mainitaan. Ohjeen mukaan huojennusvaatimuksessa tai ennakkoratkaisuhakemuksessa voidaan selvittää sellainen jatkajan rooli, joka vastaa

144 Verohallinto 2017d, kohta Yritystoiminnan jatkaminen.

145 Verohallinto 2017d, kohta Yritystoiminnan jatkaminen.

luonteeltaan hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tehtävään rinnastettavaa merkittävää roolia yrityksessä. Verohallinnon ohje on muotoiltu sanamuodoiltaan siten, että poikkeustapausten soveltaminen on mahdollista, vaikka toiminnan jatkaja ei toimisi hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Ohjeen mukaan jatkaminen voi täyttyä tapauskohtaisesti, mikäli toiminnan jatkaja käyttää omistajavaltaansa lahjana saaduilla osakkeilla. Verohallinnon ohjeissa esimerkkinä tähän toimii ratkaisu KHO 2014:92, missä toiminnan jatkajaksi katsottiin perheyhtiön talouspäällikkö, joka kuului johtoryhmään. ¹⁴⁶ Perheyhtiö oli perustellut asiaa siten, että kyseisillä järjestelyillä heidän melko pienen perheyrityksen toiminnan jatkuvuus turvataan tällä tavalla mahdollisimman hyvin.

Järjestelyjen avulla perheen ulkopuolelle kuuluvat hallituksen jäsenet saatiin pidettyä tyytyväisenä, sillä heidän roolinsa on yrityksessä elintärkeä, koska he toimivat liiketoiminnan asiantuntijoina. ¹⁴⁷

Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan vetoamalla hallituksen esitykseen HE 290/1977 vp, missä todettiin, että uusilla säännöksillä pyrittiin nimenomaisesti estämään yritystoiminnan jatkuvuuden vaarantaminen tilanteissa, joissa varallisuus siirtyy toimintaa jatkavalle henkilölle perintönä tai lahjana. Hallituksen esityksessä ei myöskään mainita, että yritystoiminnan jatkaminen edellyttäisi nimenomaisesti hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimimista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yhtiön jatkuvuutta ei aina turvata parhaiten siten, että toiminnan jatkaja toimii hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Korkein hallinto-oikeus vetosi ratkaisussa myös oikeuskirjallisuuteen, jonka perusteella toiminnan jatkajan on annettava henkilökohtainen työpanos yhtiötä kohtaan ja osallistuttava yhtiön päätöksentekoon. Osallistuminen yhtiön toimintaan muuten kuin hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana riittää, kunhan osallistumisen laatu ja laajuus ovat riittäviä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pienen perheyrityksen johtoryhmässä toimimista voidaan verrata hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajan toimimiseen, sillä johtoryhmän jäsen on tietoinen yhtiön sisäisistä asioista ja sitä koskevasta päätöksenteosta, sekä hallituksen ja toimitusjohtajan asioista. Korkein hallinto-oikeus korosti myös, että perheyrityksissä päätöksenteko tapahtuu hieman eri tavalla, sillä asioista keskustellaan laajemmin yrityksen sisällä eikä päätöksiä tehdä pelkästään hallituksen ja toimitusjohtajan

146 Verohallinto 2017d, kohta Yritystoiminnan jatkaminen.

147 KHO 2014:92

toimesta. Korkein hallinto-oikeus painotti ratkaisussa nimenomaisesti perheyritysluonnetta siinä, että toiminnan jatkamisen edellytykset täyttyivät. ¹⁴⁸

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu herättää kysymyksen siitä, olisiko päätös ollut erilainen, mikäli kyseessä ei olisi ollut perheyritys? Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksesta on pääteltävissä, että ratkaisu olisi ollut samankaltainen myös siinä tapauksessa, että kyseessä ei olisi ollut perheyritys, kunhan toiminnan jatkaja tosiasiassa osallistuu yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon riittävän laajasti. Korkeimman hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä täytyy huomioida myös se tosiseikka, että kyseinen ratkaisu on ollut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksenä. Tämä tarkoittaa sitä, että päätös on ollut merkittävä ja sillä on pyritty osoittamaan linja lain soveltamiselle samankaltaisissa tapauksissa.

Perheyritysten osalta hallinto-oikeudessa on myös ratkaistu tapaus Pohjois-Suomen HAO 21.05.2015 t. 15/0246/3, missä kuljetusliike X:n toiminnan jatkajina olivat vanhemman neljä lasta, joista vain yksi toimi kerrallaan yhtiön hallituksessa edustamassa yhtiötä. Muut lapset toimivat tällä aikaa yhtiön työntekijöinä ja osallistuivat kuitenkin päätöksentekoon. Tätä perusteltiin siten, että yhtiön ollessa perheyritys, suuri hallitusjäsenten määrä ei ole tehokkaan toiminnan kannalta järkevä. ¹⁴⁹

Pohjois-Suomen HAO katsoi, että luovutukseen voitiin soveltaa huojennussäännöstä.

Hallinto-oikeus perusteli asian siten, että ottaen huomioon yhtiön perheyritysluonteen, kyseessä oli aito sukupolvenvaihdos. Lisäksi heidän esittämänsä suunnitelman perusteella heidän katsottiin jatkavan yritystoimintaa lainkohdassa määritetyllä tavalla ja kaikkien henkilöiden katsottiin osallistuvan kuitenkin riittävästi yrityksen päätöksentekoon riippumatta siitä, kuka lapsista toimisi hallituksessa missäkin vaiheessa. Tapaus ei edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä se ei saanut valituslupaa. ¹⁵⁰

Tuomioistuimet ovat myös painottaneet huomattavasti perheyritysluonnetta. Perheyritysten osalta tuomioistuimet ovat katsoneet, että kyseessä on ollut aito sukupolvenvaihdos, joihin

148 KHO 2014:92

149 Pohjois-Suomen HAO 21.05.2015 t. 15/0246/3

150 Pohjois-Suomen HAO 21.05.2015 t. 15/0246/3

on ollut perusteltua soveltaa huojennussäännöstä ilman, että toiminnan jatkaja kuuluu yhtiön hallitukseen tai työskentelee toimitusjohtajana. Perheyritykset ovat itse suurimmilta osin antaneet nämä perustelut siitä, miksi joku muu ratkaisu, kuin hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimiminen on yritykselle parempi ratkaisu. Tuomioistuinten linja näyttää muodostuneen kuitenkin melko selkeäksi ja huojennussäännöstä sovelletaan tällaisissa tapauksissa melko herkästi.

Sen sijaan hallintoneuvoston jäsenenä toimimista ei ole katsottu oikeuskäytännössä riittävän laajaksi tehtäväksi, jonka katsottaisiin jatkavan yritystoimintaa. Verohallinnon ohjeissa mainitaan suoraan, että osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenenä toimimista ei voida rinnastaa osakeyhtiön toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä toimimiseen, joten osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenenä toimiminen ei täytä toiminnan jatkamisen edellytyksiä. Esimerkkinä ohjeissa on käytetty korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2016:173. Korkein hallinto-oikeus perusteli tätä vetoamalla OYL:iin, jonka mukaan hallintoneuvosto ei ole osakeyhtiölle pakollinen ja sen lisäksi sille voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä vain hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä sekä tehtäviä, joita ei ole määrätty muulle toimielimelle. Hallintoneuvosto ei myöskään voi edustaa yhtiötä eikä sille voida antaa siihen oikeutta. Myös kirjanpito ja varainhoito kuuluvat joko hallituksen tai toimitusjohtajan tehtäviin, eikä hallintoneuvosto voi puuttua niihin.

Korkein hallinto-oikeus on näin ollen katsonut, että osakeyhtiön johtamisesta vastaavat kuitenkin viime kädessä aina hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintoneuvoston merkitys yhtiön johtamisessa on edellä mainituin perusteluin liian rajallinen siihen, että se voisi täyttää toiminnan jatkamisen edellytykset. ¹⁵¹

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on hyvin perusteltu ja perustelut vaikuttavat selvästi tarkkaan harkituilta. Ratkaisussa on tehty selkeä linjanveto siinä, että hallintoneuvoston jäsenyys itsessään ei riitä täyttämään toiminnan jatkamisen edellytyksiä. Myös tämä ratkaisu löytyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksistä. Tähän ratkaisuun vedoten Verohallinto on muotoillut oman ohjeensa kirjoitusasun ehdottomaksi eikä se salli poikkeuksia. ¹⁵²

151 KHO 2016:173

152 Verohallinto 2017d, kohta Yritystoiminnan jatkaminen.

Verohallinnon ohjeista ei löydy esimerkkiä siitä, täyttyykö toiminnan jatkamisen edellytykset, mikäli toiminnan jatkaja valitaan konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön hallitukseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin omaksuttu linja, jonka mukaan konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön hallitukseen valinta riittää täyttämään toiminnan jatkamisen edellytykset. Ratkaisussa KHO 2006 t. 3569 (ei julk.) toiminnan jatkaja valittiin emoyhtiön hallitukseen ja hänen katsottiin jatkavan toimintaa, vaikka emoyhtiö ei harjoittanut konsernissa liiketoimintaa, vaan sitä harjoitettiin tytäryhtiöissä. Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisua kuitenkin siten, että emoyhtiön hallituksen katsottiin käsittelevän tytäryhtiöiden asioita sekä olevan tietoinen tytäryhtiöissä tehtävistä päätöksistä. ¹⁵³

Vaasan hallinto-oikeus antoi ratkaisussa Vaasan HAO 12.05.2016 16/0213/1 vastauksen liittyen siihen, että täyttyykö toiminnan jatkamisen edellytykset, mikäli toimintaa jatketaan konsernin tytäryhtiön hallituksessa, vaikka perintönä saadut osakkeet olivat emoyhtiön osakkeita. oikeus katsoi toiminnan jatkamisen edellytysten täyttyvän. Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan todeten, että sukupolvenvaihdoshuojennusten tavoitteena on yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen ja toiminnan jatkajan aseman parantaminen.

Sen lisäksi hallinto-oikeus totesi, että aktiivista liiketoimintaa harjoittavassa tytäryhtiön hallituksessa toimiminen vastaa yritystoiminnan jatkamisen kannalta toimimista emoyhtiön hallituksessa. Hallinto-oikeus otti myös huomioon, että kyseessä oli perheyritys ja antoi painoarvoa myös yrityksen uusille liiketaloudellisille järjestelyille, jonka perusteella toiminnan jatkajat valittiin nimenomaan tytäryhtiön hallitukseen. ¹⁵⁴

Ratkaisujen perusteella ei ole merkitystä sillä, jatketaanko yritystoimintaa konsernin emoyhtiön vai tytäryhtiön hallituksessa. Molempien osalta toiminnan jatkamisen edellytykset täyttyvät, mikäli konsernissa tosiasiallisesti harjoitetaan liiketoimintaa ja sen ohella toiminnan jatkaja osallistuu päätöksentekoon.

Osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdoksissa on ollut tilanteita, joissa luovutustilanteissa osakkeista on pidätetty erilaisia oikeuksia. Osakkeiden oikeuksien kohdalla huomattavaa on se, että oikeuskäytännön mukaan äänioikeuden pidättäminen luovutustilanteessa aiheuttaa sen, että sukupolvenvaihdoshuojennusta ei sovelleta, sillä toiminnan ei katsota jatkuvan

153 KHO 2006 t. 3569

154 Vaasan HAO 12.05.2016 16/0213/1

kyseisessä tilanteessa. Mikäli osakkeista on luovutustilanteessa pidätetty tuotto-oikeus, sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan silti soveltaa, sillä tuotto-oikeuden pidättämisen ei katsota vaikuttavan toiminnan jatkamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1995 B 543 osakkeista pidätettiin luovutustilanteessa tuotto-oikeus. Luovutuksensaajat olivat yhtiön hallituksen jäseniä, joten heillä katsottiin olevan päätäntävalta yrityksessä, jonka perusteella heidän katsottiin jatkavan yritystoimintaa laissa vaaditulla tavalla. Osakkeiden tuotto-oikeuden pidättämisen ei siis katsottu vaikuttavan päätäntävaltaan. ¹⁵⁵

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisussa KHO 2015:154 lahjansaaja työskenteli myös yhtiön hallituksen jäsenenä. Hänelle lahjoitetuista osakkeista oli kuitenkin pidätetty äänioikeus. Korkein hallinto-oikeus perusteli asiaa vedoten siihen, että ilman osakkeiden äänivaltaa osakkeenomistaja ei voi käyttää omistajavaltaansa. Omistajavallan käyttö edellyttää, että osakkeisiin on liitetty myös äänivalta. Korkein hallinto-oikeus vetosi myös edellä mainittuun ratkaisuun KHO 1995 B 543, missä painotettiin nimenomaan sitä, että ratkaisussa osakkeiden mukana siirtyi pelkkä äänioikeus ja näin ollen sen merkitys on huomattavasti suurempi, kuin tuotto-oikeuden. Pelkän äänioikeuden siirtymistä pidettiin riittävänä perusteluna sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan äänihallinto-oikeuden ollessa pidätetty, luovutuksensaajan ei katsottu jatkavan yritystoimintaa siitä huolimatta, että hän toimi yhtiön hallituksen jäsenenä. ¹⁵⁶ Ratkaisun mukaan osakkeiden tuotto-oikeus ja niiden äänioikeus ovat selvästi eriarvoisia tuomioistuinten mielestä. Osakkeiden tuotto-oikeuden pidätys ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vaikuttanut sukupolvenvaihdoshuojennusten epäämiseksi, mutta osakkeiden äänioikeuden pidätyksen katsottiin sen tekevän, vaikka toiminnan jatkaja muuten täytti kriteerit kuulumalla yhtiön hallitukseen ja työskennellen yhtiössä. Ratkaisun linjanveto on selkeä varsinkin äänioikeuden osalta, sillä osakkeen äänioikeuden katsotaan vastaavan sitä, että omistajavaltaa pystytään osakeyhtiössä ylipäätään käyttämään. Ilman äänioikeutta toiminnan jatkaja ei voi käyttää omaa omistajavaltaansa yhtiökokouksessa.

Ilman äänioikeutta toiminnan jatkajan ei voida näin ollen yksinkertaisesti katsoa osallistuvan

155 KHO 1995 B 543

156 KHO 2015:154

riittävän laajasti yrityksen päätöksentekoon ja johtamiseen. Mikäli osakkeista on pidätetty tuotto-oikeus, on toiminnan jatkajalla silti oikeus saada äänensä kuuluviin yhtiökokouksessa ja osallistua yrityksen päätöksentekoon sekä johtamiseen.

Tuomioistuimessa on käsitelty myös toiminnan jatkamista toisen yrityksen kautta.

Ratkaisussa Vaasan HAO 28.11.2012 t. 12/0832/2 isä oli lahjoittanut oman osakeyhtiönsä osakkeita hänen lapsiensa omistamalleen osakeyhtiölle. Hallinto-oikeus totesi, että OYL:n mukaan oikeushenkilö, eli tässä tapauksessa toinen osakeyhtiö, ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, jonka vuoksi tätä tapausta tuli tarkastella lapsien osallistumisella siihen osakeyhtiön toimintaan, minkä osakkeita he saivat, eli tässä tapauksessa heidän isänsä osakeyhtiöön. Kyseisessä tapauksessa vain yksi heistä työskenteli isän osakeyhtiössä ja muut ainoastaan omassa osakeyhtiössään. Koska muut lapset eivät osallistuneet isän osakeyhtiön hallintoon, hallinto-oikeus katsoi, että sukupolvenvaihdoshuojennusta ei voida soveltaa. ¹⁵⁷

Linjaus on selkeä, koska vain yksi neljästä lapsesta työskenteli isän osakeyhtiössä, eivätkä muut lapset näin ollen voineet osallistua sen johtamiseen ja päätöksentekoon riittävissä määrin. Tällaisessa tilanteessa linjaus on helppo rajata nimenomaan siihen, että vain yksi lapsista työskenteli isän osakeyhtiössä. Mielenkiintoista olisikin tietää, mikäli lapsista kaksi tai kolme olisi työskennellyt isän osakeyhtiössä, olisiko hallinto-oikeuden päätös ollut erilainen? Tässä tapauksessa jo kahden lapsen työskentely isän osakeyhtiössä olisi nostanut isän osakeyhtiössä työskentelevien lapsien määrän 50 prosenttiin. Korkein hallinto-oikeus ei ole toistaiseksi käsitellyt toisen yrityksen toiminnan jatkamista, joten linjaus voi vielä tulevaisuudessa muuttua. Toistaiseksi linja on kuitenkin rajattu siihen, että mikäli vain alle 50 % lapsista työskentelee luovutetussa osakeyhtiössä, sukupolvenvaihdoshuojennusta ei myönnetä. Korkeimman hallinto-oikeuden uusi mahdollinen linjaus on jätettävä tulevaisuuden oikeuskäytännön varaan.

Toisen yrityksen toiminnan jatkaminen on omanlaisensa poikkeus, joka ei kuitenkaan välttämättä rajaa pois sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamista. Toisen yrityksen toiminnan jatkamista joudutaan tarkastelemaan siten, kuinka paljon yhtiön työntekijät

157 Vaasan HAO 28.11.2012 t. 12/0832/2

osallistuvat luovutettavan yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon. Oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole selvinnyt sitä, että pitääkö jokaisen henkilön osallistua luovutettavan yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon vai riittääkö, että tasan puolet tai yli puolet ihmisistä jatkaa toimintaa luovutettavassa yrityksessä.