Koulutus on musiikkialalla perinteisesti keskeinen palvelumuoto valtion-osuutta saavan laajan musiikkikoulu- ja -opistoverkoston ansiosta. Uusien musiikkikoulujen on kuitenkin vaikeaa päästä valtionosuuksien piiriin. Uu-det valtionosuuUu-det suunnataan yleensä ”uusille aloille”, kuten sirkukseen ja tanssiin, koska musiikkialalla on jo runsaasti valtionosuutta nauttivia kouluja.
Vaihtoehdoksi jää toiminta valtionosuuksien ulkopuolella tai liittoutuminen olemassa olevan musiikkioppilaitosverkoston kanssa. Nykyisen oppilaitos-järjestelmän keskeisin resurssi, opettajat, ovat usein vakinaisissa viroissa, ja heidän innostuksensa ja halukkuutensa laajentaa toimintaansa esimerkik-si soesimerkik-siaali- ja terveysalalle vaikuttaa verrattain laimealta. Toisaalta väestön ikääntymisen vuoksi uusia asiakkaita jouduttaneen hakemaan yhä useammin muualtakin kuin lapsista. Tämä haastaa musiikkikoulut pohtimaan yhä use-ammin palvelujaan myös aikuisopiskelijan ja oman toiminta-alueen mahdol-listen yhteistyökumppanien näkökulmista.
Toimintaa sosiaali- ja terveysalalla ei voi pitää taiteilijan uran ”varavaihtoeh-tona”, eräänlaisena B-suunnitelmana. Toiminta-alue vaatii syvää musiikin soveltavan käytön ymmärrystä, asiakaslähtöistä ajattelua ja erityisosaamista.
Näiden alueiden kehittäminen on tärkeää musiikin soveltavalle kentälle täh-täävän koulutuksen opetussuunnitelmissa.
Resonaarin kehitysvammaisille suunnattu toiminta ja Audio Ridersin hoito-kodeissa ja -laitoksissa asuville tai vieraileville senioreille suunnattu toiminta edellyttävät syvää kohderyhmätuntemusta. Toiminnan vakiinnuttamisen vai-heessa on etsitty keinoja vakuuttaa kohdeyleisö ja heidän puolestaan päätök-siä tekevät tahot palveluiden hyödyllisyydestä. Vakuuttamisen välineenä on käytetty myös tutkimusta sekä hyvien käytänteiden esittelyä eri yhteyksissä.
Musiikin soveltavan käytön hyödyntämispotentiaalia pidetään valtavana. Re-sonaarilaisten konsertit ovat saavuttaneet myös varsin näkyvää mediahuo-miota, ja toiminta on mm. palkittu vuoden 2005 Valopilkkuna. Keskeisin palvelun vakiinnuttamisen keino on ollut järjestelmällisen markkinointi-viestinnän sijasta hyvien kokemusten myötä kohderyhmissä spontaanisti levinnyt tietous palvelusta. Audio Ridersin kehitys on edennyt jo muuta-miin laajempiin asiakaskumppanuuksiin, jolloin haasteena on ollut toimin-taa kohtoimin-taan koettujen epäluulojen voittaminen. Hyvien sisältöjen ohella on tarvittu asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja oman palvelun rakentamista asiakaslähtöisesti.
Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen on sisällöllisesti haastavaa. Kyky koh-data erilaisia asiakkaita ja räätälöidä palveluita heidän tarpeistaan lähtien on keskeinen osaamisalue. Resonaari ja Uulu ovat muotoilleet musiikkikoulu-toiminnan yhdeksi keskeiseksi palvelukseen ja toimintansa vakiinnuttamisen keinoksi. Väestön ikääntymisen ja elinikäisen oppimisen ideologian myötä musiikkikoulujen asiakaskunnat saattavat koostua musiikkia opiskelevien lasten ja nuorten ohella yhä useammin myös aikuisopiskelijoista. Musiikin aikuispedagogiikka nousee aiempaa tärkeämmäksi. Samalla asiakkaiden mu-siikilliset tavoitteet monipuolistuvat. On löydettävä keinoja organisoida tut-kintotavoitteisen toiminnan rinnalle aikuisasiakasta innostavia tavoitteita.
Musiikin soveltavalla käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla valtava kasvupo-tentiaali. Tämä edellyttää nähdäkseni potentiaalisen asiakaskunnan ennakko-luuloihin vaikuttamista. Palveluista on kyettävä rakentamaan houkuttelevia konsepteja, ja ne pitää lanseerata jo valmiiksi erittäin kilpaillulle hyvinvointi-palveluiden alueelle. Tässä tarvitaan musiikkiosaamisen lisäksi tuotteistamis-osaamista, asiakasymmärryksen syventämistä sekä monipuolisia sosiaalisia taitoja eri toimintaympäristöjen ja asiakaskuntien odotusten täyttämiseksi.
Pioneeritoimijoiden haasteena on kohdata ennakkoluulot, joissa kyseenalais-tetaan toiminnan vaikuttavuus ja sitä kautta hyödyllisyys. Positiiviset asiakas-kokemukset hälventänevät vähitellen toimintaa kohtaan koettuja ennakko-luuloja. Nykyisellään musiikkisektorin on kyettävä todentamaan positiiviset vaikutuksensa asiakasorganisaatioon lunastaakseen paikkansa asiakkaan toi-minnan kehittäjänä.
Toive-hankkeessa ns. ulkomusiikillisiksi näkökulmiksi luokitellut osaamis-alueet korostuvat tämän artikkelin esimerkkitapauksissa. Musiikkia
käyte-tään välineenä ihmisten innostamisessa osallistumaan, vuorovaikutuksen rakentamisessa ja ihmisten kohtaamisessa heidän omista lähtökohdistaan kä-sin. Riittävän soittotaidon ohella keskeisiksi nousevat yksilövuorovaikutuk-seen palautuvat sosiaaliset taidot sekä kyky kaikille osallistujille innostavan ryhmädynaamisen prosessin rakentamiseen ja tukemiseen. Audio Ridersin toimitusjohtajan sanoja lainatakseni: ”Tämä on tunnebisnestä. Tilanteeseen pitää eläytyä, olla ja nauttia. Laitosten asukkaiden arjessa tapahtuu hirmu vähän ihania asioita verrattuna siihen, miten paljon siellä voisi tapahtua.”
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Musiikkiosaamisen käyttäminen sosiaali- ja terveysalalla on nojannut pitkälti yksittäisiin projekteihin ja muutamien toimijoiden aktiivisuuteen. Toimin-taympäristö on muusikon osaamisen kannalta haastava ja liiketoiminnan näkökulmasta monesti karikkoinen. Ala sisältää kuitenkin suuren tulevaisuu-den kasvupotentiaalin.
Toiminta on toistaiseksi organisoitunut projekteittain, joihin on haettu pro-jektirahoitusta. Toiminnan vakiinnuttaminen ja liiketoiminnallisesti kannat-tavaksi kasvattaminen on etenkin kehittämistyön alkuvuosina jäänyt vähälle huomiolle tai huomiotta. Nykyinen toimijakunta on voimakkaimmin sitou-tunut uusien palveluiden kehittämiseen. Jotta toiminta kasvaisi ja työpaikko-ja tulisi lisää, pitäisi sisältöjen lisäksi kehittää myös liiketoimintaosaamista.
Hyvinvointisektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä nähdään olevan laajat kasvumahdollisuudet; mm. ikääntyvän väestön elämänlaatua voitaneen pa-rantaa. Etenkin toiminnan alkuvaiheessa hankaluutena on riskirahoituksen puute, johon toivotaan apua julkiselta sektorilta. Vakiintuneen julkisen ra-hoituksen piiriin pääsemisen kynnyskysymyksinä ovat eri hallintokuntien yhteistyö ja rahoitusinstrumenttien kehittäminen. Lisäksi ainakin joltain osin kaivattaisiin nykyisten rahoitusmuotojen uudelleen arviointia ja suun-taamista. Julkisen sektorin tuen kääntöpuolena on alan liiketoiminnan syn-nyn vaikeutuminen. Liiketoimintaperusteisten julkisen sektorin subvention ulkopuolelle jäävien palveluiden hinnoittelu kannattavaksi ja asiakkaiden kannalta silti kiinnostavaksi on erittäin haastavaa.
Asiakasajattelu tulee syvenemään tulevaisuudessa. Keskeisiä nousevia asia-kasryhmiä ovat elinikäisen oppimisen innoittamat aikuiset, hoiva-alan asi-akkaat ja etenkin seniorit. Kiinnostavia ovat myös yritykset, etenkin työ-hyvinvoinnin ja siihen kytkeytyvän yhteisöllisyyden tunteen edistämisen näkökulmasta. Asiakkaan paikantaminen on haastavaa, sillä asiakas on varsin harvoin toiminnan loppukäyttäjä.
Johtopäätöksiä
1. Musiikin soveltavan käytön keskiössä on asiakas ja kommunikointi hänen kanssaan. Musiikillisten taitojen ohella tärkeää on erilaisten asiakaskun-tien motivaation lähtökohasiakaskun-tien ymmärtäminen, niihin sopeutettu tilanne-kohtainen pelisilmä sekä koko palvelun räätälöiminen asiakkaan päämää-ristä käsin.
2. Musiikin keskeinen voimavara on yksilöiden yhdistämisessä. Tämä on myös osaamishaaste: ryhmädynaamisten prosessien hallinta nähdään kes-keisenä musiikin soveltavaan käyttöön keskittyvän muusikon osaamis-alueena.
3. Mikäli toimialan halutaan kasvavan merkittäväksi muusikoiden työllistä-jäksi, etenkin tuotteistamisosaamista tarvitaan lisää joko nykyisen alalle tulevan muusikon osaamiskartan osana tai välittäjäportaalta hankittava lisäapuna.