Näistä, osin hieman uhkaavista näkymistä on aika siirtyä positiivisiin uusiin mahdollisuuksiin. Musiikkia on ollut jo ennen homo sapiensia ja ennen kuin ihminen oppi puhumaan. Tätä pitkää linjaa vaalimalla luodaan myös tule-vaisuutta alalle. Uusia maita on tullut länsimaisen musiikinopetuksen piiriin.
Hyviä soittajia on esimerkiksi Japanissa, jonne musiikkimme rantautui vasta hieman yli sata vuotta sitten. Kun tänä päivänä puhutaan Japanin musiik-kielämästä, tarkoitetaan yleisesti juuri länsimaista musiikkia. On paljon ja-panilaisia, jotka ovat sisäistäneet Chopinin ja Beethovenin, mutta eivät tiedä juuri mitään esimerkiksi shomyo-laulusta tai gagaku-musiikista. Kiinan ja Etelä-Korean suhtautuminen omaan musiikkiperinteeseensä tuntuu seuraa-van Japania.
Uudet levityskanavat lisäävät jatkuvasti audiovisuaalista tarjontaa. Musiikki on olennainen osa nykyajan elokuvaa, televisiota, festivaaleja, hotelleja, tu-rismia ja mainontaa. Musiikkiterapia saa yhä enemmän ymmärtäjiä. Tanssi ja muu liikunta musiikin tahdissa ovat myötätuulessa. Monet kirkossakävijät sanovat tulevansa palveluun nimenomaan musiikin takia. Teattereiden kas-satilanne suorastaan edellyttää musikaaleja. Päiväkotien ja lasten kasvattajien työstä ei tulisi mitään ilman säveliä. Ihmisten pitenevä elinkaari tuo myös se-nioreita musiikin pariin. Voi sanoa, että vaikka klassisen musiikin harrastajat ovat usein ikääntyneitä, on se onneksi uusiutuva luonnonvara.
Musiikkitallenteiden kaupallinen hyödyntäminen on lyhyessä ajassa koke-nut valtavan murroksen. Tallenteet leviävät nyt tietoverkoissa, sosiaalisessa mediassa ja puhelimissa, usein korvauksetta. CD-levyt ovat nykyisin lähin-nä elävän konsertin jälkeen ostettavia muistoesineitä, joissa eniten arvoa on soittajan nimikirjoituksella. Kun aiemmin oli hienoa päästä jonkin levy-yh-tiön talliin, on nyt tavoiteltavampaa pitää konsertti, jonka yhteydessä voi parhaimmillaan tehdä rahaa myös fanituotteilla. Internet toimii mainokse-na esiintyjästä, ohjelmistosta, konserttitilasta ja oheispalveluista. Taitavasti tietoverkkoja hyödyntävälle muusikolle voi koko maailma avautua paljon entistä nopeammin.
Uudet mediat ja lisääntyvä vapaa-aika tarjoavat kosolti reittejä kasvattaa ky-syntää omalle osaamiselle, jos se vain vastaa kuulijoiden piileviin tarpeisiin eli on ajankohtaista ja korkeatasoista. Äänitteiden liikatarjonnan vuoksi on mah-dollista, että tulevaisuudessa arvostetaankin yhä enemmän eläviä konsertteja ja niihin liittyvää suoraa kontaktia esiintyjiin sekä yhteisön muihin jäseniin.
Edellytyksenä menestykselliselle taiteilijanuralle on uusintakutsu. Jos antaa kaikkensa ja onnistuu, saa miltei varmasti aina uuden kutsun, ja hyvä sana kiirii konserttijärjestäjän kautta toisillekin tapahtumajärjestäjille. Yleisön saa-minen ensimmäiseen konserttiin on kaikkein vaikeinta, sen jälkeen haaste muuttuu vähitellen helpommaksi, jos yleisö vain tuntee saaneensa elämyksiä koko rahan arvosta. Pianonsoiton yleistaso on noussut viime aikoina huikai-sevasti. Jo pelkästään Kiinan miljoonat keskenään kilpailevat pianistit mer-kitsevät teknisen vaatimustason nousua uusiin sfääreihin.
Pienessä Suomessa ei voi elättää itseään olemalla kansallinen esiintyvä pia-nisti. Kansainvälinen ura taas edellyttää täydellisen omistautumisen kautta hankittua korkeaa tasoa, erikoistumista johonkin tyyliin, hyvää manageroin-tia, valmiutta uhrauksiin perhe-elämän suhteen, hyviä sosiaalisia taitoja, rasituskestävyyttä jne. Tyypillinen menestysresepti on erikoistuminen aluk-si ealuk-simerkikaluk-si jonkun merkittävän elävän säveltäjän tuotantoon. Jos on en-simmäisenä oppinut teoksia ja saa tulkinnoilleen säveltäjän hyväksynnän, on vahvoilla kun joku taho myöhemmin ohjelmoi kyseisen säveltäjän tuotantoa.
Haasteena on, että esittäjän olisi osattava veikata ajoissa oikein säveltäjäpörs-sissä myöhemmin nouseva kyky.
Taiteilija ei koskaan voi olla työtön, mutta toimeentulo voi muodostua haas-teeksi. Taloudellisen tuloksen kannalta parasta ei yleensä ole kansainvälisen karrieerin tavoittelu. Nykyään konserttien palkkiot ja konserttien määrä ovat harvoin sitä tasoa, että ura johtaa vaurauteen tai edes kohtuulliseen toimeen-tuloon. Toiminta kodin lähellä tuo usein taloudellisesti parhaan tuloksen. Pai-kallisen musiikkityön menestyksen takaa yhdistelmä erilaista alan osaamista.
Sooloesiintymisiä, säestyksiä, opettamista, konserttien järjestämistä, kirjoit-tamista, sovittamista – musiikillista osaamista voi hyödyntää lukemattomin eri tavoin. Kodin lähimaastossa toimiminen eliminoi matka- ja hotellikulut, joten pienetkin korvaukset kartuttavat kassaa, toisin kuin kansainvälisessä toiminnassa. Perussääntö on, että toimittaessa lähipiirissä täytyy olla moni-puolinen, kansainvälisyys taas edellyttää erikoistumista.
Taidemusiikki on muuttunut etuoikeutetusta musiikinlajista miltei säälit-täväksi sivujuonteeksi, jos katsotaan sitä yksipuolisesti medianäkyvyyden ja tuottonumeroiden valossa. En tiedä voiko näin jatkua vai tuleeko joskus käänne. Se voisi tulla esimerkiksi Aasiasta. On merkkejä siitä, etteivät siellä sivistyneet ihmiset epäröi ihastella länsimaisen musiikin hienoimpia saavu-tuksia. Myös saksankielisessä Euroopassa ymmärretään laajalti ero vakavan ja viihteen välillä ja selvää paluuta vakavan eli taidemusiikin suuntaan on havaittavissa. Uskon yleisen sivistystason nousevan maapallolla ja esimerkiksi mahdollisten ekologisten kriisien lisäävän syväulotteisen kulttuuritarjonnan kaipuuta.
Yhteenvetona
Klassisella musiikilla lienee kaiken kaikkiaan tilapäisiä aallonpohjia lukuun ottamatta suhteellisen vakaa tulevaisuus. Parhaat teokset sisältävät ihmiselle tärkeitä ja häviämättömiä henkisiä arvoja. Mielenkiintoisten uustulkintojen mahdollisuus on aina olemassa. Nuorten säveltäjien kiinnostus mikrointer-valleihin ja elektroniikkaan saattaa vaikuttaa pianistien kysyntään, mutta sitä voidaan kompensoida monin tavoin, esimerkiksi luomalla uusia yhtyetyyp-pejä.
Nykyisin kaikkialle tunkeva markkinalähtöisyys on todennäköisesti tullut jäädäkseen myös taiteeseen – käynnissä on kiihkeä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja lompakoista. Siihen on pakko sopeutua, erityisesti näinä aikoina, jolloin julkishallinnon halu tukea saattaa velkaantumisen myötä vähentyä.
Uusia managerointikeinoja, rahoituslähteitä ja toimintamuotoja on löydet-tävä, mutta se onnistunee. Musiikin terapeuttinen arvo ymmärretään yhä paremmin.
Maapalloistuminen on merkinnyt tarjonnan keskittymistä ja supertähtien ai-kakautta, mutta tilaa jää myös erikoistumiselle ja paikalliselle yrittämiselle.
Suppean ohjelmiston korkealuokkainen osaaminen voi myydä maailmanlaa-juisesti. Toisaalta making money making music on helpompaa lähimarkkinoil-la, jos osaaminen vain on riittävän laaja-alaista.
Seppo Kimanen on sellotaiteilija ja professori (h.c.), joka on toiminut monipuo-lisesti musiikkielämän tehtävissä vuodesta 1970. Hän on kirjoittanut musiikki-alaa useista eri näkökulmista tarkastelevan kirjan ”Mielessä musiikki”, jonka on kustantanut Kirjapaja vuonna 2009.
Artikkeli perustuu kirjoittajan esitelmään ”Muusikon rooli ja paikka tulevai-suudessa” Sibelius-Akatemian pianomusiikin osaston ja Toive-hankkeen yhteis-työssä järjestämässä PianON tulevaisuus -seminaarissa 5.11.2010.