6.3.1 Tulvavesikorkeuksien määrittäminen
Oriveden-Pyhäselän alueen tulvatarkasteluissa on käytetty taulukossa 44 esitettyjä tulvaveden-korkeuksia. Muilla kuin taulukossa olevilla järvillä tulvakorkeutena on käytetty korkeutta, joka saadaan, kun peruskartan keskivedenkorkeuteen lisätään 2 m.
Taulukko 44. Tulvatarkastelussa käytetyt Oriveden-Pyhäselän alueen suurimpien järvien vedenkorkeudet.
Järvi Korkeustasojärjestelmä Määritetty W [m]
Pyhäselkä N60 78,00
Viinijärvi N60 80,04
Pyhäjärvi N60 80,57
6.3.2 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset
Tulvariskeistä on kerätty tietoa mm. Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelmasta (Ollila 1997) sekä vuonna 2000 toteutetusta Suurtulvaselvityksestä. Lisäksi on selvitetty vuoden 1974–1975 talvitulvan ja vuosien 1981 ja 1982 tulvien aiheuttamista vahingoista maksettuja
kor-Oriveden-Pyhäselän alueella sijaitsevista taajamista Liperille on tehty yleispiirteiset tulvavaara-kartat. Tulvavaarakartat on tehty tilastollisilla toistuvuuksilla 1/20 a, 1/50 a, 1/100 a ja 1/250 a.
Myös Joensuun kaupungin alueelle on tehty tulvavaarakartta toistuvuudella 1/1000 a. Yleispiir-teisten tulvavaarakarttojen perusteella voidaan arvioida, että suurimmat tulvariskit Oriveden-Pyhäselän alueella sijaitsevat Joensuun kaupungissa ympäristöineen.
6.3.3 Tulvalle altistuva väestö ja taloudellinen toiminta
Taulukossa 45 on esitetty karkean tulvamallinnuksen perusteella tulva-alueella sijaitsevat raken-nukset ja asukkaat kunnittain. Joensuun osalta luvut koskevat Joensuun keskustaajaman ja ympä-ristön aluetta, jolla sijaitsee merkittävä osa tulva-alueelle jäävistä vakituisista asunnoista ja siten myös yhdyskunnalle aiheutuvista tulvariskeistä. Joensuun kaupungin rajattu alue on esitetty lu-vussa 7.4. Koko Joensuun kunnan alueella asuu mallinnetulla tulva-alueella arviolta jonkin ver-ran alle 1000 asukasta.
Taulukko 45. Oriveden-Pyhäselän alueen mallinnetulla tulva-alueella oleva väestö ja rakennukset.
Kunta Asukkaat Asukkaiden osuus kunnan asukasluvusta (%)
Rakennuksia Rakennukset vakituiseen asumiseen
Joensuu* 646
Kaavi 0 0,00 3 0
Kerimäki 12 0,21 153 2
Kesälahti 16 0,65 558 9
Kitee 78 0,83 914 37
Kontiolahti 272 1,99 382 88
Liperi 194 1,60 1 854 72
Outokumpu 39 0,52 260 14
Parikkala 7 0,12 298 8
Polvijärvi 13 0,27 226 8
Rääkkylä 87 3,31 932 50
Savonlinna 26 0,09 335 14
Tohmajärvi 6 0,12 181 4
Yhteensä* 1 396
*Joensuun luvut koskevat Joensuun kaupunkitaajaman rajattua aluetta.
Tulvariskiruutujen ja -alueiden tarkastelu osoittaa, että tulvariskit ovat alueellisesti melko haja-naisesti jakautuneet Oriveden-Pyhäselän alueella. Alueen suurin riskiruutujen keskittymä sijait-see Joensuun taajaman seudulla. Myös Liperin kirkonkylässä ja Joensuun kunnan Enon taaja-massa on riskiruutujen lievä keskittymä. Suurin osa Oriveden-Pyhäselän alueen riskiruuduista on IV-riskiluokan ruutuja. III-luokan ruutuja on yhteensä noin 100 kpl, ja I- tai II-luokan ruutuja kutakin vain muutamia.
Kokemusperäiseen tietoon ja aiempiin selvityksiin perustuen Oriveden-Pyhäselän alueelta esille nousee Joensuun taajama
Kuva 63. Riskiluokkien I–III tulvariskiruutujen pääasialliset sijaintialueet Oriveden-Pyhäselän alueella.
6.3.4 Vaikeasti evakuoitavat kohteet
Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella karkean tason tulva-alueelle sijoittuvat seu-raavat vaikeasti evakuoitavat kohteet:
terveyskeskus Joensuun Enossa
kolme lasten päiväkotia Joensuun keskustaajamassa.
Terveyskeskus on alavalla alueella. Kaksi päiväkotia sijaitsee melko alavalla alueella, ja yksi päiväkoti aivan tulva-alueen rajalla.
Vaikeasti evakuoitavien kohteiden tarkastelun perusteella esille nousevat Enon ja Joensuun taajamat
©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659; ©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10; ©SYKE, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
6.3.5 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle
Karkean tason tulva-alueella ei sijaitse yhtään IPPC-direktiivin mukaista toimijaa. Muita lupa-velvollisia toimijoita, jotka sijaitsevat tulva-alueella, ovat:
teollisuuskohteet:
o turvetuotantoalueet Joensuu (3), Polvijärvi, Kontiolahti o puunjalostusteollisuuden jäteveden puhdistus, Kitee o puunjalostusteollisuuden tuotantorakennus, Joensuu jätevedenpuhdistamot:
o Enon jätevedenpuhdistamo, Joensuu
polttoaineen jakeluasemat / varastointi Joensuussa (5 kpl) eläinsuojat
o maidontuotanto, Liperi, Joensuu, Kontiolahti o muu nautakarjatuotanto, Kontiolahti
o lihasikojen kasvatus, Joensuu jätteenkäsittelypaikat:
o maankaatopaikat, Liperi, Joensuu.
Suurimmat riskit Oriveden-Pyhäselän alueella ympäristölle aiheutuvat tulvatilanteessa todennä-köisesti polttonesteiden ja muiden kemikaalien sekä jäteveden mahdollisesta pääsystä vesistöön.
Osa tulvamallinnetulle alueelle jäävistä kohteista sijaitsee aivan tulva-alueen rajalla, eivätkä ne todennäköisesti kärsi tulvimisesta.
Ympäristölle aiheutuvien tulvariskien perusteella Oriveden-Pyhäselän alueelta esille nousevat Joensuun ja Enon taajamat
Kuva 64. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) sisältyvät erityiskohteet karkean tason tulva-alueella.
Valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöalueista ja -kohteista tulva-alueelle sijoittuvat seuraavat kohteet:
Outokummun vanha kaivosalue, Keretin kaivostorni Joensuun rantapuistovyöhyke
Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö Pyhäselän uittolaitteet
Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue Raikuun kanava
Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko Pielisjoen kanavat, Häihän kanava
Pielisjoen kanavat, Jakokosken kanava Pielisjoen kanavat, Kaltimon kanava
©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10;
©SYKE, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan hovit, Lamminniemi Pohjois-Karjalan hovit, Mäntyniemien hovi Pohjois-Karjalan hovit, Simananniemi Pohjois-Karjalan hovit, Voiniemen hovi Pielisjoen kanavat, Haapavirran kanava Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahden hovi
Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö, Koivikon hovi Totkunniemen kylä
Pielisjoen kanavat, Kaltimon uittokanava ja voimalaitos.
Valtaosa kulttuuriperintökohteista on sellaisia, jotka sijoittuvat vain vähäisiltä reuna-alueiltaan tulva-alueelle tai jotka muutoin eivät kärsi mainittavia vahinkoja tulvasta. Kulttuuriympäristön tulvariskejä ei tulvamallinnuksen ja lähemmän karttatarkastelun perusteella voida pitää Orive-den-Pyhäselän alueella kovin merkittävinä.
6.3.6 Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot
Yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen tarkastelussa otetaan huomioon vesistöalueen inf-rastruktuuri eli tie- ja rataverkostot, väestönsuojat, pelastustoimen rakennukset sekä vedenotta-mot.
Vesilaitostietorekisterin (Velvet) tietojen mukaan karkean tason tulva-alueella Oriveden-Pyhäselän alueella sijaitsee yhteensä kolme vedenottamoa Joensuun, Liperin ja Savonlinnan kunnissa. Lähemmän tarkastelun perusteella, kun otetaan huomioon ottamoiden vuosittaiset ve-simäärät sekä varajärjestelmät, voidaan arvioida, että vedenottamoille ei aiheudu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittäviä tulvariskejä. Viemäreiden haitallista tulvimista ja vaikeuksia jäteveden puhdistamisessa aiheutuu suurtulvalla todennäköisesti ainakin Joensuun ja Liperin taajamissa. Myös Enon taajamassa aiheutuu suurtulvalla ongelmia jäteveden puhdistamisessa.
Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella karkealla tulva-alueella on yksi toiminnassa oleva palo- ja pelastustoimen rakennus. Alueella sijaitsee kolme tietoliikenteen rakennusta ja neljä energiantuotannon ja -siirron rakennusta sekä kuusi yhdyskuntatekniikan rakennusta. Ra-kennukset painottuvat Joensuun kunnan alueelle Joensuun ja Enon taajamiin.
Karkean tason tulvamallinnuksen ja Digiroad-aineiston perusteella tulva-alueelle jää lyhyitä osuuksia teitä eri puolilla Oriveden-Pyhäselän aluetta. Käytetyssä tulva-aineistossa ei ole kuvattu tiepenkereiden korkeuksia, eikä Digiroad-aineisto sisällä tietoa tien korkeusasemasta. Tämän takia on todennäköistä, että alavilla alueilla yleensä muuta ympäristöään korkeammalle rakenne-tut tiepenkereet eivät jää veden alle, vaikka mallinnus niin näyttäisikin.
Kulttuuriympäristölle aiheutuvien tulvariskien perusteella Oriveden-Pyhäselän alueelta ei nouse esille merkittäviä tulvariskialueita
Yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen perusteella Oriveden-Pyhäselän alueella esille nousevat Joensuun ja Enon taajamat
6.3.7 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvanuhka
Oriveden-Pyhäselän alueella on yksi patoturvallisuuslain mukainen 1-luokan pato, Kaltimon voimalaitospato, jolle on tehty vahingonvaaraselvitys vuonna 1999. Selvityksessä on tarkasteltu erilaisten patomurtumatapauksien aiheuttamaa tulvariskiä alapuolisella vesistönosalla. Kaltimon alapuolinen alue on rannoiltaan melko harvaan asuttua. Pahimmalla patomurtumaskenaariolla tulvavahinkoja kärsii arviolta joitakin kymmeniä rakennuksia, ja vakituisia asukkaita tulva-alueella on joitakin kymmeniä.
Kaltimon voimalaitospadon lisäksi Oriveden-Pyhäselän alueella on joitakin merkitykseltään vä-häisempiä vesistörakenteita, jotka eivät aiheuta merkittävää tulvanuhkaa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Alueella on seitsemän patoturvallisuuslain mukaista 2-luokan patoa, jotka ovat Kuurnan voimalaitospato Pielisjoessa, Puhoksen voimalaitospato Pyhäjärven luusuassa sekä Ou-tokummussa VTT:n mineraalitekniikan jätepato, Vuonoksen kaivoksen pumppausaltaan padot, rikastushiekan varastoalueen I ja II padot sekä välialtaan padot.