Pielisen rannalla. Lisäksi alueella on joitakin merkitykseltään vähäisempiä vesistörakenteita, jotka myöskään eivät aiheuta merkittävää tulvanuhkaa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle.
Taulukko49. Tilastoanalyysillä määritetyt Iisalmen reitin jokien keskimäärin kerran 1000 vuodessa tois-tuvat tulvavirtaamat (HQ1/1000).
Joki, paikka Kunta HQ1/1000
Koskenjoki, Nivan silta Kiuruvesi 146
Luupujoki, Suvanto Kiuruvesi 55
Matkusjoki, Aittokoski Sonkajärvi 224
Murennusjoki, Salahmi Vieremä 85
6.5.2 Kokemusperäinen tieto ja aikaisemmat selvitykset
Tulvariskeistä on kerätty tietoa mm. Vuoksen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelmasta sekä vuonna 2000 toteutetusta Suurtulvaselvityksestä. Lisäksi on selvitetty vuoden 1974–1975 talvitulvan ja vuosien 1981 ja 1982 tulvan aiheuttamista vahingoista maksettuja korvauksia.
Näistä on kerrottu tarkemmin luvussa 3.
Eräille Iisalmen reitillä sijaitseville taajamille on tehty yleispiirteiset tulvavaarakartat. Iisalmeen on tehty tulvavaarakartat toistuvuuksille 1/100 ja 1/250 a. Lapinlahdelle ja Kiuruvedelle on kar-tat tehty myös toistuvuuksille 1/20, 1/50 ja 1/1000a. Yleispiirteisten tulvavaarakarttojen perus-teella voidaan arvioida, että suurimmat vahingot aiheutuvat Iisalmen keskustan ympäristössä.
6.5.3 Tulvalle altistuva väestö ja taloudellinen toiminta
Iisalmen reitillä karkean tason tulva-alueella on rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan arviolta 462 vakituiseen asumiseen käytettävää asuinrakennusta ja kaikkiaan rakennuksia on 3788 kpl.
Asukkaita mallinnetulla tulva-alueella on yhteensä 1491. Altistuvan väestön perusteella Iisalmen reitin merkittävin tulvariskialue on Iisalmi. Kunnan asukasmäärään suhteutettuna merkittävin tulvariskialue on Lapinlahti (4,28 %).
Taulukko 50. Iisalmen reitin tulva-alueella oleva väestö ja rakennukset.
Kunta Asukkaat Asukkaiden osuus
kunnan asukasluvusta (%)
Rakennuksia Rakennukset
vakituiseen asumiseen
Iisalmi 747 3,37 1483 222
Kajaani 1 0,00 7 1
Kiuruvesi 171 1,84 500 43
Lapinlahti 322 4,28 865 101
Maaninka 40 1,03 332 19
Nilsiä 4 0,06 5 2
Pielavesi 1 0,19 11 1
Pyhäjärvi 0 0,00 1 0
Siilinjärvi 8 0,04 15 3
Sonkajärvi 111 2,36 303 40
Varpaisjärvi 7 0,24 16 2
Vieremä 62 1,56 288 24
Yhteensä 1 474 1,22 3 826 458
Kokemusperäiseen tietoon ja aiempiin selvityksiin perustuen merkittävin tulvariski-alue Iisalmen reitillä on Iisalmen keskusta ympäristöineen
Tulvariskiruutujen ja -alueiden tarkastelu osoittaa, että tulvariskit ovat varsin hajanaisesti jakau-tuneet Iisalmen reitin alueella. Suurin osa alueen riskiruuduista on III- ja IV-riskiluokan ruutuja.
I-luokan ruutuja ei ole olleenkaan ja II-luokan ruutujakin on vain muutamia yksittäisiä. Kaikki tulvariskialueet ovat IV-luokan riskialueita. Eniten I–III luokan tulvariskiruutuja ja tulvariskialu-eita on keskittynyt Iisalmen keskustan ympäristöön, mutta jonkin verran niitä on myös mm. La-pinlahden ja Kiuruveden keskustaajamissa.
Kuva 67. Tulvariskialueiden ja I-III luokan tulvariskiruutujen pääasialliset sijaintikohteet Iisalmen reitil-lä.
6.5.4 Vaikeasti evakuoitavat kohteet
Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella karkean tason tulva-alueelle sijoittuu ter-veydenhuollon erityislaitokseksi luokiteltu Runnin terveyskylpylä Iisalmessa sekä yksi vanhain-koti Kiuruvedellä ja yksi tyhjillään oleva päivävanhain-koti Iisalmessa. Runnin terveyskylpylä tuskin kuitenkaan on merkittävän tulvariskin alainen.
Vaikeasti evakuoitavien kohteiden tarkastelun perusteella esille nousee Kiuruveden keskustassa oleva vanhainkoti.
Tulvariskiruutujen ja niiden perusteella muodostettujen tulvariskialueiden tarkas-teluun perustuen merkittävimmät tulvariskialueet Iisalmen reitillä ovat Iisalmen keskusta ympäristöineen, Lapinlahden keskustaajama ympäristöineen sekä Kiuru-veden keskusta
6.5.5 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle
Karkean tason tulva-alueella ei sijaitse yhtään IPPC-direktiivin mukaista toimijaa. Valion Lapin-lahden tehdas sijaitsee kuitenkin aivan tulva-alueen tuntumassa. Tulva-alueella ei myöskään si-jaitse yhtään jätevedenpuhdistamoa. Valion Lapinlahden tehtaan jätevedet käsitellään Suonie-messä sijaitsevalla Lapinlahden kunnan jätevedenpuhdistamolla, joka ei sijaitse tulva-alueella.
Alavilla alueilla sijaitsee kuitenkin ainakin joitakin jäteveden pumppaamoja, joiden toimintaa tulva voi haitata. Kiuruveden jätevedenpuhdistamo ei sijaitse varsinaisella tulva-alueella, mutta Kiuruveden kaupungin ilmoituksen mukaan tulvat voivat haitata jätevedenpuhdistamon toimin-taa. Tulvavaarassa on myös mm. Nivan jätevedenpumppaamo, jonka toiminta häiriintyisi.
Muita lupavelvollisia toimijoita, jotka sijaitsevat tulva-alueella, ovat:
o Soinlahden Saha Iisalmessa o Maankaatopaikka Vieremällä
o Kaikonsuon turvetuotantoalue Luupujärveen laskevan Suojoen varressa o Jätteen esikäsittelylaitos Iisalmen Kivirannassa
o Eenrgiantuotannon rakennus Valion Lapinlahden tehtaan alueella o sikala Iisalmen Suokylässä Tölppäänniemessä
o 9 eläinsuojaa eri puolilla Iisalmen reittiä.
Iisalmen reitin järvet ovat tyypillisesti luonnostaan runsasravinteisia ja matalia, joten ne ovat herkkiä ulkopuoliselle kuormitukselle. Useat järvet ovat lisäksi tilaltaan heikentyneitä eivätkä täytä vesienhoidon suunnittelun tavoitteena olevaa hyvän tilan tavoitetta. Useat em. toiminnoista sijoittuvat hyvää huonommassa tilassa olevien vesimuodostumien tulva-alueelle, joten tulvasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristön vakavan ja pitkäkestoisen pilaantumisen riskit ovat suu-remmat kuin isommissa ja hyväkuntoisemmissa vesistöissä. Esimerkiksi Kiuruveden jäteveden-puhdistamon jätevesien pääsy puhdistamattomana vesistöön voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa vesistön vakavan pilaantumisen.
Ympäristölle aiheutuvien tulvariskien perusteella merkittävimmät tulvariskialueet ovat Iisalmi, Kiuruvesi ja Lapinlahti.
Kuva 68. Rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) sisältyvät erityiskohteet karkean tason tulva-alueella 1/1000.
Valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöalueista ja -kohteista tulva-alueelle sijoittuvat seuraavat kohteet:
o Peltosalmen viljelymaisema
o Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava o Koskenjoen kylä
o Iisalmen vanha kirkko
o Koljonvirran historiallinen maisema o Leppälahden ja Kuivaniemen kylät o Iisalmen reitin kanavat
o Savon järvimalmiruukit o Iisalmen rautatieasema o Väisälänmäen kylä
o Iisalmen kirkkoaukio ja puistoakselit o Lapinlahden kirkonseutu
o Museosilta o Sukevan vankila.
Kohteet tuskin kuitenkaan ovat ainakaan kokonaisuutena erityisen suuren tulvariskin alaisia.
Esimerkiksi Väisälänmäen kylä ja Lapinlahden kirkonseutu sijaitsevat mäellä. Kohteista mainit-takoon Iisalmen reitin kanavakohteet, jotka voivat olla koetuksella suurilla virtaamilla.
Karkean tason tulva-alueella ei ole yhtään asetuksella suojeltua kulttuurihistoriallista kohdetta.
Sopimuksin suojelluista kohteista Iisalmen rautatieaseman lähellä oleva ratamestarin talo sijoit-tuu karkean tason tulva-alueelle. Muinaismuistokohteista ja alueista karkean tason tulva-alueelle sijoittuvat seuraavat kohteet:
o kolme kivikautista asuinpaikkaa Hautajärven rannalla (Kyllöniemi 1 ja 2 sekä Kämä-ränlahti)
o Nivanmäen kivikautinen asuinpaikka Kiurujoen varressa o Vuohensaaren kivikautinen asuinpaikka Sulkavanjärvellä o Näyhälän kivikautinen asuinpaikka Sukevanjärven yläpuolella o Ukonlahden kivikautinen asuinpaikka Hernejärven rannalla.
6.5.6 Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot
Yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen tarkastelussa otetaan huomioon vesistöalueen inf-rastruktuuri: tie- ja rataverkostot, väestönsuojat, pelastustoimen rakennukset sekä vedenottamot.
Vesilaitostietorekisterin (Velvet) tietojen mukaan karkean tason tulva-alueella sijaitsevat Ylä-Savon vesi Oy:n vedenottamot Jalkomäessä ja Matilanniemessä Sonkajärvellä. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella karkealla tulva-alueella ei ole yhtään palo- ja pelastus-toimen rakennusta, väestönsuojaa tai tietoliikenteen rakennusta. Tulva-alueella olevia käytössä olevia voimalaitoksia ovat Salahmin vesivoimalaitos, Sonkakosken (mylly)voimalaitos sekä Soinlahden Sahan ja Valion Lapinlahden tehtaan alueella olevat voimalaitokset.
Karkean tason tulvamallinnuksen ja Digiroad-aineiston perusteella tulvan alle jää runsaasti teitä eri puolilla aluetta. Käytetyssä tulva-aineistossa ei ole kuvattu tiepenkereiden korkeuksia eikä Digiroad-aineisto sisällä tietoa tien korkeusasemasta, joten on todennäköistä että alavilla alueilla yleensä muuta ympäristöään korkeammalle rakennetut tiepenkereet eivät jää veden alle, vaikka mallinnus niin näyttäisikin.
Valta- ja kantateiden sekä tulva-alueen risteyskohtia on mm. seuraavissa paikoissa:
- Valtatie 5:llä Alapitkällä Alapitkänjoen kohdalla, Peltosalmella Iso-Ahmon kohdalla, Iisal-messa Palois- ja Kilpijärven kohdalla sekä Sukevalla
- Kiuruvedentiellä (Vt 27 ) Koljonvirrassa sekä Tismiön ja Kaarakkalanjoen kohdalla, Hon-karannassa Luupujoen kohdalla sekä Kiuruvedellä Kiurujärven ja Koskenjoen kohdalla - Ouluntiellä (Kt 88) Vieremällä ja Salahmilla Murennusjoen kohdalla.
Alueellisen pääkadun/seututien ja tulva-alueen risteyskohtia on mm. Soinlahdessa Vanhalla Kai-nuuntiellä, Peltosalmessaa Pielavedentiellä, Pyhännäntiellä Nälännön ja Osmanginjärven kohdal-la sekä Varpaisjärventiellä Pyöreisen kohdalkohdal-la.
Kulttuuriympäristölle aiheutuvien tulvariskien perusteella esille nousee Iisalmen taaja-asutusalue, jossa on karkean tason tulva-alueelle ainakin rautatieaseman kulttuuriympäristöön kuuluva ratamestarin talo.
Edellä mainittujen valta-, kanta- ja seututeiden ja tulva-alueen risteyskohtien tiepenkereen kor-keusasemat voisi tarkistaa esim. RTK-GPS-mittauksilla. Kokoojakaduista ja yhdysteistä tarkis-tusta edellyttäviä kohteita voisivat olla ainakin Iisalmessa Huotarintie ja Kihlovirrantie, jotka katketessaan voivat jättää useita asuinrakennuksia ja ainakin yhden eläinsuojan saarroksiin.
6.5.7 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvanuhka
Iisalmen reitin alueella ei ole yhtään patoturvallisuuslain mukaista 1-luokkan patoa. 2-luokan patoja on neljä:
- Korkeakosken pato Naarvanjoessa Alapitkällä - Saarikosken pato Kiuruvedellä
- Salahmin voimalaitospato - Viannankosken pato.
Näiden lisäksi alueella on joitakin merkitykseltään pienempiä vesistörakenteita, kuten myllypa-toja ja matalia säännöstelypamyllypa-toja.
Alueella olevat vesirakenteet eivät aiheuta merkittävää tulvanuhkaa ihmisten terveydelle tai tur-vallisuudelle, vaikka rakenteiden sortuminen tulvatilanteessa voikin aiheuttaa alapuolisessa ve-sistössä haitallista vedenkorkeuden nousua ja sitä kautta esim. aineellisia vahinkoja.