Nurmeksesta on olemassa tarkemmalla korkeusaineistolla tulvan tilastollisella toistuvuudella 250 vuotta tehty tulvavaarakartta. Sen sekä olemassa olevien tietojen perusteella Kuopiontie toden-näköisesti jää pieneltä osin veden peittämäksi, mutta korvaava kiertotie on olemassa. Sen sijaan rautatie todennäköisesti säilyisi kuivana. Nurmeksen vanhan kauppalan rakennusperintökohteen ei arvioida kärsivän mainittavia vahinkoja suurellakaan vesistötulvalla, vaikka kohde reuna-alueiltaan ulottuukin tulva-alueelle.
Muun riskitarkastelun perusteella Nurmeksesta nousee esille yksittäisiä, suhteellisen merkittä-viäkin tulvavahinkokohteita, joilla ei kuitenkaan ole yhteiskunnan toimintaan merkittävää vaiku-tusta ja jotka voidaan ainakin osittain suojata tilapäisin ja paikallisin tulvasuojelurakentein.
Nurmeksessa viemäriverkoston tulvimisen voidaan arvioida olevan suurtulvatilanteessa yhteis-kunnan toiminnan kannalta todennäköisesti merkittävin ongelma sen koskettaessa Nurmeksen kirkonkylän alueella 1/1000a-tulvalla reilun 20 hehtaarin aluetta ja noin sataa omakotitaloa sekä yhtä yksittäistä suurempaa rakennusta tai toimintoa. Tämän ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan Nurmeksen kirkonkylälle kokonaisuutena yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävää haittaa.
Kokonaisarvio: Nurmeksen tarkastellulla tulvariskialueella asuu vakituisesti arviolta alle 100 asukasta, mikä ei ihmisten turvallisuuden kannalta arvioiden riitä täyttämään merkittävän tulva-riskialueen kriteereitä. Myöskään ympäristölle tai kulttuuriperinnölle ei arvioida aiheutuvan suu-rellakaan tulvalla merkittävää ja korjaamatonta vahinkoa. Yhteiskunnan toiminnan ei arvioida vaarantuvan olennaisesti suurellakaan tulvalla. Edellä olevan perusteella alueelle kohdistuvien tulvan vahingollisten seurausten ei arvioida yltävän merkittävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.
Kuva 82. Lapinlahden tulvariskialue.
Rajatulta alueelta selvitettiin väestöön ja teollisuuteen kohdistuvaa riskiä tunnuslukujen avulla.
Alla olevassa taulukossa on esitetty rajaukselle tunnuslukulaskurilla laskettuja tunnuslukuja sy-vyysvyöhykkeittäin.
Taulukko 69. Rajaukselle laskurilla määritellyt tunnusluvut.
Veden syvyys karkean tason tulva-alueella
0–0,5 m 0,5–1 m 1–2 m 2–3 m Yhteensä
Vakituiset asukkaat 52 18 130 200
Tilapäiset asukkaat 1 1
Asunto lkm 22 17 59 98
Kerrosala yht (m2) 5595 970 12 398 141 19 104
Tulvariskialueen ala (ha) 43,8 43,9 387,4 41,7 516,8
Vakituiset asukkaat/ha 1,19 0,41 0,34 0,00 0,39
Asunnot/ha 0,17 0,77 1,84 0,00 2,65
Kerrosala/ha 127,74 22,11 32,00 3,38 36,97
Lisäksi selvitettiin, onko tulvariskiruutujen perusteella rajatulla alueella joitakin erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Lapinlahdelle tehdyl-le alueeltehdyl-le jäi rekisteritietojen perusteella seuraavanlaisia merkittäviä toimintoja:
Teollisuuden kohteet
Energiantuotannon rakennus Valion Lapinlahden tehtaan alueella Yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet
Iisalmentie (Vt 5) keskustan pohjoispuolella Linnasalmentie ja Saaristotie useassa eri kohdassa Nerkoonniementie
Kivistöntie ja Pajuharjuntie Ympäristö- ja kulttuuriperintökohteet
Väisälänmäen kylä Lapinlahden kirkonseutu.
Em. kohteiden lisäksi Valion Lapinlahden tehtaat sijoittuvat ihan tulva-alueen tuntumaan. Reiter Oy:n 1980-luvulla tekemän selvityksen mukaan tehtaille alkaa aiheutua vahinkoja jo keskimää-rin kerran 100 vuodessa toistuvalla tulvalla.
Kokonaisarvio: Lapinlahden tulvariskialueella asuu noin 200 henkeä, joista yli puolet asuu 1–2 metrin syvyysvyöhykkeellä. Asutus on levittäytynyt varsin laajalle alueelle, joten sen suojaami-nen esim. penkereillä on hankalaa. Teollisuuden kohteiden ei arvioida aiheuttavan ympäristön kannalta merkittäviä ongelmia, mutta Valion Lapinlahden tehtaalla voi olla merkitystä yhteis-kunnan huoltovarmuuden kannalta. Teiden tulvariskien arviointi edellyttäisi lisäselvityksiä. Ym-päristö- ja kulttuuriperintökohteille tuskin aiheutuu merkittäviä vahinkoja, sillä sekä Väisälän-mäen kylä että Lapinlahden kirkonseutu sijoittuvat mäelle. Alueelle kohdistuvat tulvan vahingol-liset seuraukset eivät yllä merkittävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.
Iisalmi
Iisalmesta rajattiin tulvariskiruutujen ja -alueiden perusteella kuvassa 83 esitetty tulvariskialue, jolta selvitettiin tulvariskien merkittävyyttä.
Kuva 83. Iisalmen tulvariskialue.
Rajatulta alueelta selvitettiin väestöön ja teollisuuteen kohdistuvaa riskiä tunnuslukujen avulla.
Alla olevassa taulukossa on esitetty rajaukselle tunnuslukulaskurilla laskettuja tunnuslukuja sy-vyysvyöhykkeittäin.
Taulukko 70. Rajaukselle laskurilla määritellyt tunnusluvut.
Veden syvyys karkean tason tulva-alueella
0–0,5 m 0,5–1 m 1–2 m 2–3 m 3–4 m Yhteensä
Vakituiset asukkaat 115 137 236 37 3 528
Tilapäiset asukkaat 3 5 3 11
asunto lkm 75 66 101 18 3 263
Kerrosala yhteensä (m2) 18 416 21 794 27 503 6034 1049 74 796 Tulvariskialueen ala (ha) 82,9 121,1 309,0 206,0 90,9 809,9
Vakituiset asukkaat/ha 1,39 1,13 0,76 0,18 0,03 3,49
Asunnot/ha 0,90 0,54 0,33 0,09 0,03 1,90
Kerrosala/ha 222,12 179,91 89,00 29,29 11,54 531,86
Lisäksi selvitettiin, onko tulvariskiruutujen perusteella rajatulla alueella joitakin erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Iisalmeen tehdylle alueelle jäi rekisteritietojen perusteella seuraavanlaisia merkittäviä toimintoja:
Teollisuuden kohteet Soinlahden saha
Yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet
voimalaitosrakennus Soinlahden sahan alueella Seudulliset pääkadut/kantatiet:
o Kainuuntie (Vt 5) Kilpivirran kohdalla
o Ouluntie (Kt 88) ja Kiuruvedentie (Vt 27) Koljonvirran pohjoispuolella Alueelliset pääkadut/seututiet
o Pielavedentie Itikkasalmessa
o Vanha Kainuuntie Holapanlahdessa
Useita kokoojakatuja/yhdysteitä (mm. Kilpivirrantie, Koukunjoentie ja Lehtomäentie) Ympäristö- ja kulttuuriperintökohteet
Jätteen esikäsittelylaitos Iisalmen lintuvedet (Tismiö) Peltosalmen viljelysmaisema Iisalmen vanha kirkko
Koljonvirran historiallinen maisema Iisalmen rautatieasema
Iisalmen kirkkoaukio ja puistoakselit.
Kokonaisarvio: Iisalmen karkean tason tulvariskialueella asuu yli 500 henkeä, joista yli puolet asuu yli yhden metrin syvyysvyöhykkeellä. Asutus on levittäytynyt varsin laajalle alueelle, joten sen suojaaminen esim. penkereillä on hankalaa. Tosiasiassa tulva-alueen asukasluku lienee sel-västi pienempi. Iisalmeen tehdyn yleispiirteisen tulvavaarakartan HW1/250 (alue jonkin verran pienempi kuin nyt esitetty rajaus) mukaan tulva-alueella asuu vain noin 60 henkeä.
Teollisuuden kohteiden ei arvioida aiheuttavan ympäristön kannalta merkittäviä ongelmia. Tei-den tulvariskien arviointi edellyttäisi lisäselvityksiä. Kulttuuriperintökohteista suurin osa lienee tulva-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi Iisalmen vanha kirkko ja Iisalmen kirkkoaukion raken-nukset eivät sijoitu tulva-alueelle. Iisalmen rautatieaseman rakenraken-nukset ovat pääsääntöisesti tul-va-alueen ulkopuolella, mutta yksi rakennus sijoittuu myös tarkemmassa kartoituksessa tehdylle HW1/250 tulva-alueelle.
Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimista ei myöskään voida pitää kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena riskienhallintatoimena ottaen huomioon tarkastellun tulvan vaikutukset asukkaille, rakenteille ja toiminnoille. Useimmilla tulvariskikohteilla tulvasuojelu on mahdollista toteuttaa kohteittain paikallisesti. Tulva on alueella luonteeltaan melko hitaasti kehittyvä, joten tulvasuojelutoimenpiteitä ehditään toteuttaa suurtulvan uhatessa. Nimeäminen merkittäväksi tulvariskialueeksi ei toisi merkittävää lisähyötyä alueen tulvariskien hallintaan.
Edellä esitetyn perusteella alueelle kohdistuvat tulvan vahingolliset seuraukset eivät yllä merkit-tävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.
Kiuruvesi
Kiuruvedeltä rajattiin tulvariskiruutujen ja -alueiden perusteella kuvassa 84 esitetty tulvariski-alue, jolta selvitettiin tulvariskien merkittävyyttä.
Kuva 84. Kiuruveden tulvariskialue.
Rajatulta alueelta selvitettiin väestöön ja teollisuuteen kohdistuvaa riskiä tunnuslukujen avulla.
Alla olevassa taulukossa on esitetty rajaukselle tunnuslukulaskurilla laskettuja tunnuslukuja sy-vyysvyöhykkeittäin.
Taulukko 71. Rajaukselle laskurilla määritellyt tunnusluvut.
Veden syvyys karkean tason tulva-alueella
0–0,5 m 0,5–1 m 1–2 m 2–3 m 3–4 m Yhteensä
Vakituiset asukkaat 47 3 18 68
Tilapäiset asukkaat 2 1 3
Asunto lkm 32 2 5 39
Kerrosala yhteensä (m2) 7065 1909 1694 114 158 10 940 Tulvariskialueen ala (ha) 37,7 46,2 82,3 52,3 21,8 240,3
Vakituiset asukkaat/ha 1,25 0,06 0,22 0,00 0,00 1,53
Asunnot/ha 0,85 0,04 0,06 0,00 0,00 0,95
Kerrosala/ha 187,40 41,35 20,59 2,18 7,26 258,79
Lisäksi selvitettiin, onko rajatulla alueella joitakin erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Kiuruvedelle tehdylle alueelle jäi rekisteritietojen perusteella seuraavanlaisia merkittäviä toimintoja:
Yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet Vanhainkoti keskustassa
Alueelliset pääkadut/seututiet o Valtakatu Koskenjoen kohdalla Ympäristö- ja kulttuuriperintökohteet
Kiuruveden jätevedenpuhdistamo Koskenjoen kylä
Kiuruveden jätevedenpuhdistamo ei sijaitse varsinaisella tulva-alueella, mutta Kiuruveden kau-pungin ilmoituksen mukaan tulvat voivat haitata jätevedenpuhdistamon toimintaa. Tulvavaarassa on myös mm. Nivan jätevedenpumppaamo, jonka toiminta häiriintyisi. Rajauksen ulkopuolella on myös yksi saharakennus, joka voi olla tulvauhan alainen.
Kokonaisarvio: Kiuruveden tulvariskialueella asuu vajaa 70 henkeä, joista suurin osa asuu alle puolen metrin syvyysvyöhykkeellä. Kiuruveden jätevedenpuhdistamon jätevesien pääsy puhdis-tamattomana vesistöön voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa vesistön vakavan pilaantumisen ja sitä kautta merkittäviä terveyshaittoja. Kohteen tulvasuojelu on kuitenkin mahdollista toteuttaa koh-teittaisin suojaustoimenpitein. Tulvariskialueella olevan vanhainkodin evakuointi tulvatilanteessa edellyttää ennakkosuunnittelua, joka voidaan tehdä kaupungin valmiussuunnittelun osana. Tei-den tulvariskien arviointi edellyttäisi lisäselvityksiä. Koskenjoen kulttuurialueella tulvan alle jää lähinnä peltokohteita ja inventointiin sisältyvät rakennukset sijoittuvat tulva-alueen ulkopuolelle.
Alueelle kohdistuvat tulvan vahingolliset seuraukset eivät yllä merkittävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.