Karkean tason tulva-alueella olevista toimijoista Haapaniemen voimalaitos on yhteiskunnan kannalta merkittävin, sillä se tuottaa kaukolämpöä lähes koko kaupunkialueelle Petoselta Päivä-rantaan. Tarkemman mallinnuksen mukaan voimalaitosrakennukset eivät kuitenkaan sijoitu tul-va-alueelle. Perusparannuksen kohteena olevan valtatien 5 penkereet ns. Kallansiltojen kohdalla lienee mitoitettu kestämään suuretkin tulvat. Kulttuurihistoriallisista kohteista Niuvannimen sai-raala-alueella oleva ns. pesijöiden asuinrakennus sijaitsee karkean tason tulva-alueella, mutta ei tarkemman kartoituksen (HW1/250) mukaisella tulva-alueella. Sen sijaan Kuopion matkustaja-ja vierasvenesatama rakennuksineen voi olla tulvanuhan alainen jo kerran 250 toistuvalla tulval-la. Muut kulttuurihistorialliset kohteet tuskin ovat merkittävän tulvariskin alaisia.
Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo ei sijaitse karkean tason tulva-alueella, mutta suuret tulvat voivat haitata sen toimintaa. Kaupungin alueella on myös joitakin jäteveden pumppaamo-ja, joiden toimintaa tulvat voivat haitata. Puhdistamo ja pumppaamot sijaitsevat suuren hyväkun-toisen vesistön rannalla, joten puhdistamattomien jätevesien pääsy vesistöön voi aiheuttaa lähin-nä paikallista veden laadun heikkenemistä. Suurtulvat voivat mahdollisesti heikentää Kuopion kaupungin rantaimeytykseen perustuvien Hietasalon ja Jänneniemen vedenottamoiden raakave-den laatua veraakave-den suotautuessa liian nopeasti maakerrosten läpi. Raakaveraakave-den laadun heikkene-minen ei kuitenkaan aiheuttane merkittävää terveysriskiä.
Tulva on alueella luonteeltaan hitaasti kehittyvä, joten tulvasuojelutoimenpiteitä ehditään toteut-taa suurtulvan uhatessa. Useimmilla tulvariskikohteilla tulvasuojelu suurtulvalla on mahdollista toteuttaa kohteittain paikallisesti. Nimeäminen merkittäväksi tulvariskialueeksi ei toisi merkittä-vää lisähyötyä alueen tulvariskien hallintaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimista ei voida pitää kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena riskienhallintatoimena ottaen huomi-oon tarkastellun tulvan vaikutukset asukkaille, rakenteille ja toiminnoille.
Edellä esitetyillä perusteilla voidaan arvioida, että Kuopio ei täytä merkittävän tulvariskialueen kriteereitä.
Kuva 77. Lähempään tulvariskitarkasteluun otettu alue Joensuussa.
Taulukko 68. Rajatun alueen tunnuslukuja Joensuussa tulva-alueen eri syvyysvyöhykkeillä.
Veden syvyys karkean tason tulva-alueella
0–0,5 m 0,5–1 m 1–2 m 2–3 m Yhteensä
Väestö 550 90 5 0 650
Asunto lkm 290 40 2 0 330
Kerrosala yhteensä (m2) 48 000 20 000 420 670 69 000
Tulvariskialueen ala (ha) 170 190 440 680 1 500
Joensuussa rajatulla alueella asuu reilut 600 vakituista ja noin 20 tilapäistä asukasta mallinnetulla
©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10; ©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659; ©SYKE. Pohjois-Karjalan ELY-keskus
rosala on verraten suuri, mutta kerrosalaan sisältyy paljon muita kuin asuinrakennuksia, esimer-kiksi teollisuusrakennuksia. Myös rajatun alueen pinta-ala on suuri, noin 130 km2, mikä osaltaan suurentaa tunnuslukujen arvoja.
Rajatun alueen osalta selvitettiin, jääkö sen sisällä tulvalle alttiiksi erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Joensuussa rajatulla alueella tulvan kastelemiksi jäi rekisteritietojen perusteella seuraavia merkittäviä toimintoja:
Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät toiminnot sekä vaikeasti evakuoitavat kohteet kolme lasten päiväkotia
kaksi energiantuotannon ja -siirron rakennusta tietoliikenteen rakennus
Ympäristökohteet
puunjalostusteollisuuden rakennus
kolme polttonesteiden jakeluasemaa sekä kaksi paikkaa, jossa saatetaan muun toiminnan ohella säilyttää polttonesteitä
turvetuotantoalue ja kaksi kotieläintilaa maankaatopaikka
kaksi energiantuotannon ja -siirron rakennusta Kulttuuriperintökohteet
Joensuun rantapuistovyöhyke
Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko.
Kulttuuriperintökohteiden ei arvioida kärsivän mainittavasti suurestakaan tulvasta, vaikka ne aluekokonaisuuksina osittain ulottuvatkin mallinnetulle tulva-alueelle. Kulttuuriperintökohteiden rakennukset ja toiminnot sijaitsevat pääosin erittäin suurenkin tulvan vedenkorkeuden yläpuolel-la.
Joensuun tarkastellulla tulvariskialueella asuu vakituisesti noin 630 asukasta, mikä on merkittä-vän tulvariskialueen kriteerien rajoilla. Mikäli karkea tulvamallinnus antaa aiheen epäillä alueel-la mahdollisesti olevan merkittäviä tulvariskejä, voidaan tulvariskejä tarkastelalueel-la vähemmän har-vinaisella tulvalla (toistuvuus 1/100 a eli tulvan vuotuinen todennäköisyys 1 %). Tällöin voidaan tarkentaa arviota tulvariskin merkittävyydestä.
Suurin osa Joensuun rajatun alueen asukkaista sijaitsee 1/1000 a -tulvan syvyysvyöhykkeellä 0–
0,5 m, joka toistuvuudeltaan 1/100 a tulvalla jäisi tulva-alueen ulkopuolelle. Myös suuri osa ym-päristöriskikohteista ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeistä kohteista jäisi tällöin tulva-alueen ulkopuolelle. Merkittävimmät tieosuudet Joensuussa todennäköisesti säilyisivät liikennöi-tävässä kunnossa.
Viemäriverkoston tulviminen suhteellisen laajalla alueella olisi suurtulvatilanteessa yhteiskunnan toiminnan kannalta todennäköisesti merkittävin ongelma Joensuussa. Viemäriverkosto kuitenkin toimisi suurimmassa osassa kaupunkia varsin normaalisti, vaikka ohijuoksutuksia suoraan vesis-töön jouduttaisiinkin tekemään.
Kokonaisarvio: Joensuun taajama on lähellä merkittävän tulvariskialueen täyttymisen kriteerei-tä (ihmisten turvallisuus, vakituisten asukkaiden määrä) todella harvinaisella tulvalla, mutta vä-hemmän harvinaisella tulvalla kriteerit eivät täyty. Myöskään ympäristölle tai kulttuuriperinnölle ei arvioida aiheutuvan suurella tulvalla merkittävää ja korjaamatonta vahinkoa. Yhteiskunnan toiminnan ei arvioida vaarantuvan merkittävästi suurellakaan tulvalla. Edellä olevan perusteella alueelle kohdistuvien tulvan vahingollisten seurausten ei arvioida yltävän merkittävien tulvaris-kialueiden kriteereiden tasolle.
Joensuussa tulvariskien hallintasuunnitelman laatimista ei voida pitää kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena riskienhallintatoimena ottaen huomioon tarkastellun tulvan vaikutukset asukkaille, rakenteille ja toiminnoille. Useimmilla tulvariskikohteilla tulvasuojelu suurtulvalla on mahdollista toteuttaa kohteittain paikallisesti. Tulva alueella on luonteeltaan hitaasti kehittyvä, joten tulvasuojelutoimenpiteitä ehditään toteuttaa suurtulvan uhatessa. Nimeäminen merkittäväk-si tulvariskialueekmerkittäväk-si ei toimerkittäväk-si merkittävää lisähyötyä alueen tulvariskien hallintaan.
Liperi
Liperistä lähempään riskitarkasteluun otettiin aiemmin tulvavaarakartoitettu alue, jonka rajaus sekä tulvariskiruudut ja alavat alueet on esitetty kuvassa 78. Alueesta ei laskettu tarkempia tun-nuslukuja, mutta karkean mallitarkastelun perusteella Oriveden-Pyhäselän alueella koko Liperin kunnan alueella tulva-alueille jää noin 200 vakituista asukasta. Seuraavassa tarkastellaan Liperin kirkonkylän tulvavaarakartoitettua aluetta, jonne Liperin tulvariskien arvioidaan etupäässä kes-kittyvän.
Kuva 78. Lähempään tulvariskitarkasteluun otettu alue Liperissä.
Rajatun alueen osalta selvitettiin, jääkö sen sisällä tulvalle alttiiksi erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Liperin kirkonkylän rajatulla alueel-la tulva-alueelle jäi rekisteritietojen perusteelalueel-la seuraavia merkittäviä toimintoja:
Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät toiminnot sekä vaikeasti evakuoitavat kohteet
Käsämäntie (seututie 482) Purolan / Hartikkalanlahden kohdalla ja Liperin keskustassa Heinävedentie-Liperintie (seututie 476) useassa kohden
Ympäristö- ja kulttuuriperintökohteet maankaatopaikka
Pohjois-Karjalan hovit, Lamminniemi Pohjois-Karjalan hovit, Simananniemi.
Liperistä on olemassa tarkemmalla korkeusaineistolla tulvan toistuvuudella 1/250 a tehty
tulva-©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10; ©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659; ©SYKE, Pohjois-KarjalanELY-keskus
nat ulottuvatkin tulva-alueelle. Molemmat seututiet ovat vaarassa jäädä veden alle erityisesti Heinäveden ja Käsämän suunnassa, mutta kiertotiet on järjestettävissä. Liperissä viemäröinnin toimivuus on vaarassa jo pienemmällä kuin 1/250a -tulvalla. Viemäriverkoston tulvimisen voi-daan arvioida olevan suurtulvatilanteessa yhteiskunnan toiminnan kannalta todennäköisesti mer-kittävin ongelma, mutta sen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan Liperin kirkonkylälle kokonai-suutena yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävää haittaa.
Kokonaisarvio: Liperin kirkonkylän mallinnetulla tulva-alueella asuu vakituisesti enintään 100 asukasta, mikä ei ihmisten turvallisuuden kannalta arvioiden riitä täyttämään merkittävän tulva-riskialueen kriteereitä. Myöskään ympäristölle tai kulttuuriperinnölle ei arvioida aiheutuvan suu-rellakaan tulvalla merkittävää ja korjaamatonta vahinkoa. Yhteiskunnan toiminnan ei arvioida vaarantuvan merkittävästi suurellakaan tulvalla. Edellä olevan perusteella alueelle kohdistuvien tulvan vahingollisten seurausten ei arvioida yltävän merkittävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.
Eno
Joensuun kaupungin Enon kirkonkylässä lähempään tarkasteluun otettiin tulvariskiruutujen ja erityiskohteiden sijainnin perusteella hyvin suppea alue. Alueen rajaus sekä tulvariskiruudut ja alavat alueet on esitetty kuvassa 79. Alueesta ei laskettu yksityiskohtaisempia tunnuslukuja, mut-ta rajatulla alueella tulva-alueelle jää karkean mallimut-tarkastelun perusteella noin 120 vakituismut-ta asukasta. Seuraavassa tarkastellaan Enon kirkonkylältä rajattua aluetta lähemmin.
Kuva 79. Lähempään tulvariskitarkasteluun otettu alue Enon kirkonkylällä.
Rajatun alueen osalta selvitettiin, jääkö sen sisällä tulvalle alttiiksi erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Enon kirkonkylässä rajatulla alueel-la tulva-alueelle jäi rekisteritietojen perusteelalueel-la seuraavia merkittäviä toimintoja:
©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10; ©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659; ©SYKE. Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät toiminnot sekä vaikeasti evakuoitavat kohteet terveysasema
paloasema
energiantuotannon ja -siirron rakennus jätevedenpuhdistamo
Ympäristö- ja kulttuuriperintökohteet
alueella sijaitsee kaksi kuljetus- ja korjaamoalan yritystä, joiden toiminnassa käsitellään tai kuljetetaan jätteitä.
Yllä mainituista kohteista Enon terveysasema sijaitsee matalimmalla ja muodostaa alueen mer-kittävimmän yksittäisen tulvariskikohteen. Suurtulvatilanteessa terveysaseman toiminta on vaa-rassa keskeytyä ja se saatetaan joutua evakuoimaan. Kohde kuitenkin voidaan suojata tilapäisin ja paikallisin tulvasuojelurakentein, eikä yhteiskunnan toiminnalle todennäköisesti aiheudu mer-kittävää haittaa. Paloasema sekä energiantuotannon- ja siirron rakennus sijaitsevat aivan mallin-netun tulva-alueen rajalla, ja nämäkin rakennukset voidaan todennäköisesti suojata paikallisesti tarvittaessa. Enon jätevedenpuhdistamon toiminta keskeytynee suurella tulvalla, mutta tällöinkin itse viemäriverkosto todennäköisesti toimii valtaosin, ja vahinko on etupäässä ympäristöllinen.
Kokonaisarvio: Enon kirkonkylän tarkastellulla tulvariskialueella asuu vakituisesti noin 120 asukasta, mikä ei ihmisten turvallisuuden kannalta arvioiden riitä täyttämään merkittävän tulva-riskialueen kriteereitä. Myöskään ympäristölle tai kulttuuriperinnölle ei arvioida aiheutuvan suu-rellakaan tulvalla merkittävää ja korjaamatonta vahinkoa. Yhteiskunnan toiminnan ei arvioida vaarantuvan merkittävästi suurellakaan tulvalla. Edellä olevan perusteella alueelle kohdistuvien tulvan vahingollisten seurausten ei arvioida yltävän merkittävien tulvariskialueiden kriteereiden tasolle.