6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
6.2 Oppilaiden kieli- ja kulttuurikokemukset piirtämistehtävän ja siihen liittyvän haastattelun mukaan
Liitteeseen 8 olen koonnut piirtämistehtävään liittyvästä analysoidusta haastatteluaineistos-tani aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostamani ryhmittelyt, pelkistetyt il-maukset, alaluokat ja pääluokat (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110). Tulkitsemalla liitteitä 7 ja 8 vastaan tutkielmani ensimmäiseen tutkimuskysymykseen.
Piirtämistehtävään liittyvän haastatteluaineiston analyysi (kts. liite 8) antaa samansuuntaisia vastauksia kuin Opetushallituksen kielenoppimiskertomuksen pohjan analyysi (kts. liite 7).
Piirtämistehtävän analyysin mukaan tutkimukseni kohderyhmän lapsilla on jonkin verran kielitaitoa sekä kieli- ja kulttuurikokemuksia median ja kulttuurin parista sekä formaalin ja informaalin kielen oppimisen ansiosta. Analyysini mukaan muutamilla haastattelemillani lapsilla on ollut tilanteita, joissa he ovat tavanneet vierasta kieltä puhuvan ihmisen. Lisäksi piirtämistehtävän analyysi tuo ilmi, että osalla haastatelluista lapsista on kokemuksia liittyen vieraiden maiden ympäristöön, eläimiin ja ilmastoon (kts. kuva 4).
Piirtämistehtävän analyysista selviää, että kielitaidon osa-alueista painottuvat kielten käyt-täminen ja kielten kuuleminen. Kaksi haastatelluista lapsista kertoo käyttäneensä vieraita kieliä. Vain toinen heistä kuvaa tarkemmin puhuneensa englantia ravintolassa ulkomailla käydessään (kts. kuva 3). Vain kaksi lasta muistaa kuulleensa vieraita kieliä. Toinen kertoo kuulleensa ruotsia ja suomea ja toinen sanoo kuulleensa erimaalaista kieltä Suomessa.
T5: Niinku tossa ravintolassa niinku… Niin.
H: Ravintolassa. Sie puhuit sillon… Mitä kieltä sie puhuit?
T5: Englantii.
H: Englantia. Elikkä sen tarjoilijan kanssa, niinkö?
T5: Mmm..
---
H: Puhuks ne teiän isin kanssa sitten ruotsia?
P2: Se yks nainen puhu ainaki sit.. Se ei puhunu suomee.
KUVA 3. Haastateltavan T5 kieli- ja kulttuurikokemukset.
Aineistoni analyysissa formaalisen kielenoppimisen ympäristöistä esiin nousevat koulu ja venäjän kerho. Venäjän kerhosta mieleen ovat jääneet piirtämistehtävät sekä taululla venäjän tunnilla ollut Venäjän lippu. Venäjän kerhosta yksi lapsi muistaa saaneensa kokemuksia kie-listä.
P1: Kuka haluaa nähdä, minkälainen on Venäjän lippu?
T1: Minä.
P1: Koska mie näin sen Venäjän tunnilla siinä taulussa.
---
T3: Sitten meiän piti piirtää.. Sitten mie piirsin… sellai… Sellasen ykstoista sormee, niin monta.
Tutkimukseni analyysi tuo ilmi, että kohderyhmäni lapsilla on lähiympäristöön, kotiin sekä ulkomaan matkoihin liittyviä informaalin kielen oppimisen kokemuksia. Lapset kertovat kuulleensa kieliä kaupungilla sekä uimahallilla, tuntevansa eri kieltä puhuvia ihmisiä tai muilla perheenjäsenillä on erikielisiä kavereita ja ystäviä. Kotona haastateltavani ovat kuul-leet sisarustensa ja vanhempiensa puhuvan keskenään eri kielillä ja sisarukset tai sisarusten
seurustelukumppanit ovat opettaneet heille kieliä. Neljä lasta kymmenestä on käynyt ulko-mailla ja he muistivat niihin liittyen kieli- ja kulttuurikokemuksia. Ulkomaanmatkat ovat suuntautuneet Venäjälle, Kreetalle, Kyprokselle ja Kreikkaan. Kaksi oppilasta yhdistää ul-komaanmatkaansa myös ympäristöön liittyvät kokemukset. Toinen tietää, että Kreetalla on kilpikonnia, mutta jää pohtimaan onko Venäjällä haita. Toinen lapsi kertoo Venäjällä mat-kansa aikana olleesta sateesta ja siitä, että aurinko vei pilven pois (kts. kuva 4).
7: Kaupungilla ja uimahallilla.
---
T8: No tässä mun äiti puhhuu mun siskon kaa englantia. Tässä mun sisko puhuu sen eng-lanninkielisen…
P2: Kaverin kaa.
T8: …ystävän kaa ---
T1: Mie en oo käyny Venäjällä kyllä…
P1: Minä olen, jo monta monta kertaa. Nuin. Kolme väriä. Tässä oli valkonen ja tässä sini-nen… Oliks tässä sininen?
---
T1: Mie piirrän tänne itteni uimassa, koska minä uin Kreetalla ja Kreetalla on oikeita kilpi-konnia. Ja sitten siellä on semmoset suojukset, koska siellä on kilpikonnan munia, ni jos siihen mennee, ni se emo suuttuu ja näykkässee, kun se ottaa sieltä.. ku se on siellä veessä, ni se suuttuu, niin sitten käypi.. Niin sitten pittää mennä lääkäriin.
KUVA 4. Haastateltavan P1 kieli- ja kulttuurikokemukset.
Haastatteluaineistoni analyysissa luokittelen kielten oppimisen kuuluvan sekä formaaliin että informaaliin kielen oppimiseen. Kieltä voi oppia arjessa ikään kuin vanhingossa tai strukturoidusti ja tavoitteellisesti formaalin koulutuksen alaisuudessa.
H: Mitä sie oot oppinu?
T7: No vähän vieraita kieltä vähän…
Kieli- ja kulttuurikokemuksia lapsille on kertynyt kielen kohtaamistilanteista. Lapsista kuusi kymmenestä tuo ilmi tavanneensa vierasta kieltä puhuvan ihmisen. Osa näistä kokemuksista on haastatteluiden mukaan Suomesta, muun muassa kaupungilta ja kotoa, ja osa ulkomailta.
Kielen kohtaamistilanteissa eri kieltä puhuneet henkilöt ovat olleet sekä tuntemattomia että joltakin osin tuttuja.
T2: No, kun me oltiin kaupungilla miun ukin kanssa, niin siellä tuli yks erimaalainen nainen ja se sano ”Hi” mulle.
---
P2: Tuossa on.. nuo… Nuo on niin ne ruotsin… mitkä puhhuu suomee ja ruotsii. Ja tuossa on miun iskä, tossa on mie ja tohon mie piirrän miun pikkuveljen.
Piirtämistehtävän analyysi osoittaa oppilailla olevan myös mediaan ja kulttuuriin liittyviä kieli- ja kulttuurikokemuksia. Oppilaiden haastatteluissa nousivat esille erityisesti kulttuu-riin, kirjoihin ja musiikkiin liittyvät kokemukset. Kulttuurikokemukset olivat maiden lippui-hin, kokoon tai maissa vierailun aikana nähtyihin piirteisiin kuuluvia. Tällaisia piirteitä ovat ravintolassa toimimista, liikenteenohjaamista, kaupunkia, ruokaa, leluja, busseja, taloja ja ihmisiä koskevat asiat. Yksi haastateltu oppilas kertoo olevansa suomenkielinen. Lapset ker-tovat kuuntelevansa erikielistä musiikkia levyiltä, radiosta tai puhelimesta. Musiikkia he ovat kuunnelleet kotona tai kaverin luona. Yksi lapsi muistaa lukeneensa kirjoja vieraalla kielellä.
P1: Minä tein Venäjän lipun.
H: Joo, tee vaan.
T1: Mieki teen muutes Venäjän lipun, koska minä tiedän minkä näköinen sen on.
---
P1: Ja paljon ruokaa. Ja paljon taloja ja ihmisiä ja iso kaupunki.
H: Joo-o.
P1: Ja busseja oli hirveesti.
---
P1: Jos liikennevalot eivät toimi siihen aikaa… siihen oikeeseen aikaan, niin niin se ottais tollasen.. tälläsen, että kaikki näkkee hyvin. Se mies ohjaa ja tekee myöskin silleen…
H: Niin mikä sillä on kädessä? Mitä se sillä tekee?
P1: Se vain pysäyttää autoja, jos tulisi.
---
T5: Ja sitten vielä yks, joka oli siellä ravintolassa. Ja sen pöydän ensin. Mie teen sen tälleen.
Noin. Ja sitten vielä tällaiset. Se maksamispaikka. Siellä piti kato maksaa.
---
T5: Minä kuuntelen yleensä yksin illalla tota… noita… erikielisiä levyjä ja radioo.
---
H: No, kerropa vähän mulle siitä sun kuvasta. Mitä kaikkia kieliin liittyviä kuvia sulla siinä on?
T7: Kaupungilla ja sitten kirjoista opin ja uimahallissa tuli ja sitten musiikistakin.
Piirtämistehtävän analyysiin kokosin luokan, joka sisältää ympäristöön liittyviä kieli- ja kulttuurikokemuksia. Oppilaista kolme kymmenestä jakaa piirroksissaan sekä niihin kuulu-vissa haastatteluissaan kokemuksia ilmastosta, ympäristöistä ja eläimistä. Osa lasten ajatuk-sista on fokusoitu tiettyihin ulkomaanmatkoihin liittyviksi, mutta yksi kommentti poimii ko-kemuskirjoon Afrikan. Haastattelussa kuitenkin selviää, että oppilas ei ole käynyt Afrikassa, vaan olisi vain halunnut piirtää kokemustensa ympäristöksi sen. Kokemusten mukaan Ve-näjällä satoi joka päivä, ei ollut lunta ja oli kylmä, mutta siellä ei ole haita eikä luteita. Ym-päristöön oppilaat yhdistävät lisäksi erimaalaisen paikan, järven, meren, taivaan sekä rannan, jossa on vettä ja hiekkaa. Eläimistä yksi oppilas nostaa esille kilpikonnat ja kissan.
P1: Mie teen… mie teen Venäjän.
T1: Mie en tiiä, mitä mie teen. Mie teen kilpikonnan poikasia… tähän rannalle.
P1: Nyt mie teen Venäjän.
---
P1: Venäjässä ei ole mitään haita!
---
H: Mitäs tää kaikki oranssi on täällä ympärillä?
T4: Tämäkö kaikki oranssi täällä? On tuo..
H: Onks se niinku peltoa vai mitä se on?
T4: Ne on tuollasta ruohikkoa, on kylmä.
6.3 Oppilaiden kokemukset osana oppituntien suunnittelua ja toteutusta