10 15 20 25 30 35 40 45
KUVIO 4. Suomen kielen vaikeus
todella vaikeaa
vaikeaa
Ei vaikeampaa kuin joku muu kieli
loogista
helppoa
todella helppoa
5.2 Opiskelusta suggestopedisen menetelmän mukaan
5.2.1 Mielipiteitä menetelmästä
Kyselyn tuloksista selvisi, että 44% vastanneista on sitä mieltä, että suggestopedinen opetus poikkeaa tavanomaisesta opetuksesta paljon: 41:n prosentin mielestä se poikkeaa todella paljon; 13%:n mielestä jonkin verran ja vain 1 opiskelija on sitä mieltä, että sug-gestopedinen opetus ei poikkea tavanomaisesta opetuksesta kovinkaan paljon (katso KUVIO 5). Verratessani tuloksia sukupuoleen, ilmeni, että miehet arvioivat opetusta hieman kriittisemmin kuin naiset. Nimittäin 81% näistä opiskelijoista, jotka olivat sitä mieltä, että suggestopedinen opetus poikkeaa todella paljon perinteisestä, olivat naisia.
Mielenkiintoista on myös se, että iällä ja vastauksilla näyttää olevan yhteyksiä. Tähän kysymykseen peräti 70% 30–40 -vuotiaista vastasi, että menetelmä poikkeaa todella paljon perinteisestä.
KUVIO 5. Mielipiteet menetelmästä
13 % 3 %
43 %
41 %
erittäin paljon paljon
jonkin verran ei kovinkaan paljon ei yhtään
Sama vastaustendenssi näkyy myös menetelmään kuuluvien aktiviteetteihin osallistumi-sen mielekkyydessä. Parhaiten tulokset näkyvät kuviossa 6, josta selviää proosallistumi-sentteina, kuinka monet opiskelijoista pitävät laulamisesta, liikkumisesta ja näyttelemisestä oppi-tunneilla ja kuinka paljon menetelmä poikkeaa heidän mielestään tavanomaisesta ope-tuksesta. Suggestopedinen oppitunti rakentuu monista erilaisista aktiviteeteistä. Pyrki-myksenä opiskeluprosessissa on se, että opiskelijat eivät väsyisi ja pystyisivät keskitty-mään opetettavaan aiheeseen. Mikä tulee liikkumiseen, siihen voisi laskea myös aktivi-teetistä toiseen siirtymisen, esimerkiksi kun parityön loputtua opiskelijat hakeutuvat kouluttajan ohjaamina vaikkapa ryhmätyöhön. Liikkumismuotona pidän myös panto-miimia, jota käytetään hyväksi esimerkiksi sanaston opetuksessa. Tärkeimpänä liikku-mismuotona Onnenkielessä ovat sanasto- ja kielioppieleet. Laulamista hyödynnetään sekä kieliopin että sanaston opettamisessa, ja samalla tutustutaan suomalaiseen musiik-kiin ja kulttuuriin. Näyttelemistä käytetään varsinkin sanaston opettamiseen, joka yleen-sä alkukankeuden jälkeen on osoittautunut hauskaksi tavaksi opiskella. Esimerkiksi 3-5 hengen ryhmälle annetaan opetettavan aihealueen 5 uutta sanaa, ryhmä keksii yhdessä lyhyen näytelmän (max. 5 minuuttia), jossa käytetään annettuja sanoja. Kuten kuviosta selviää, opiskelijoiden mielipidekysymyksiin menetelmästä ja aktiviteeteistä, he enim-mäkseen pitävät paljon laulamisesta, liikkumisesta ja näyttelemisestä. Vertailukohteena olevista aktiviteeteistä laulaminen oli suurimman osan mielestä mieluisa tapa opiskella.
Myös oppitunnilla liikkumisesta ja näyttelemisestä pidettiin, mutta viimeinen aiheutti
selvästi eniten negatiivisia tuntemuksia. La = laulaminen, Li = Liikkuminen, Nä = näyt-teleminen
0 10 20 30 40 50 60 70
La Li Nä
KUVIO 6. Mielipiteet aktiviteeteistä
erittäin paljon paljon
jonkin verran ei kovinkaan paljon ei yhtään
Opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa ajatuksia kurssista ja suggestopedisesta menetel-mästä omin sanoin. 20 opiskelijaa käytti mahdollisuutta kommentoida jollain tavalla menetelmää tai opettajia. Tiivistetysti voisi sanoa, että menetelmästä pidetään paljon, mistä todisteena on myös se, ettei yhtään kielteistä tai rakentavaa kommenttia opiskeli-joilta tullut. Seuraavaksi esimerkkejä informanttien ajatuksista. Vastauksista olen jättä-nyt pois päällekkäisyydet: Paras kurssi missä olen käyjättä-nyt. Olen oppinut enemmän kah-dessa kuukaukah-dessa kuin normaalissa koulussa, koska se oli tylsä ja Onnenkieli on haus-ka! Minusta se on tehokas kurssi. Se on mielenkiintoista. Joka päivä tulen kouluun mie-lelläni, ensimmäistä kertaa minä pidän opiskelemisesta. Minä pidän kurssista, se on hauskaa. Minusta kurssista on paljon hyötyä, koska siellä voi paljon keskustella opetta-jan ja toisten kurssilaisten kanssa. Se on haastava kurssi. Se on tosi hauska ja mielen-kiintoinen kokemus minulle. Suomi on minun kolmas vieras kieli ja minä olen tutustunut suggestopediseen menetelmään Suomessa. En ollut koskaan kuullut tästä menetelmästä aikaisemmin. Minusta se on tosi hyvä ja upea menetelmä. On erittäin mahtavaa. Suo-men kielen oppiminen on ollut hauskaa. Joka päivä olemme saaneet nauraa paljon. jne.
Kaikki informantit (100%) tulevat joka päivä kurssille mielellään, mikä kertoo siitä, että heillä on siellä mukava olla. Suurimmalla osalla informanteista on oppitunnilla hauskaa (51%), erittäin hauskaa (23%) tai mielenkiintoista (38%). Haastavana oppitun-tia pitää 13% vastanneista ja vain yhdellä opiskelijalla on tylsää. Tähän kysymykseen monesti oli vastattu useammalla vastausvaihtoehdolla (esim. hauskaa + mielenkiintoista + haastavaa). Opiskelijat pitävät menetelmää pääasiassa tehokkaana (66%) tai erittäin tehokkaana (28%), ja vain 5% informanteista pitää menetelmää jonkin verran tehokkaa-na. Vaikka tähän kysymykseen vastattiinkin suurimmalta osalta positiivisesti, ovat nämä tulokset ristiriidassa opiskelijan itsearvioinnin kanssa oppimisnopeudesta. Nimittäin 44% opiskelijoista on sitä mieltä, että heidän kielitaitonsa ei kehity niin nopeasti kuin haluaisivat. Tietysti taustalla voi olla itsekritiikki, joka ei suinkaan ole negatiivinen asia, tai sitten heidän kehityksensä alkeiskurssilla on ollut nopeaa ja he toivoivat sen jatkuvan myös jatkokurssilla (suurin osa kielitaitonsa kehitykseen tyytymättömistä on jatkokurs-silaisia). Informanteista 41% oppii mielestään nopeasti ja 10% todella nopeasti. Vain 2 opiskelijaa oppii mielestään hitaasti. Suggestopedisen menetelmän mukaan kielten opiskelussa pääpaino on puhumisessa ja puhua aletaan heti ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Tavoitteena on, että ihmiset puhuisivat pelkäämättä tehdä virheitä, eikä ketään nolata, vaan virheet korjataan huomaamattomasti. Kyselyn perusteella 67% informan-teista ei pelkää tehdä virheitä ja 33% vastanneista pelkää. Kyselystä selvisi myös, että 51% informanteista ei ujostuta puhuminen kaikkien edessä ja vain kolmea opiskelijaa se ujostuttaa. Loput 41% informanteista sanoi, että heitä joskus ujostuttaa puhuminen kaikkien edessä.
5.2.2 Oppimismieltymykset ja elekieli
Tässä osiossa informantit arvioivat ensiksi sitä, mitä aisteja käyttäen he mielestään op-pivat parhaiten uusia asioita (esim. sanoja, kielioppimuotoja ym.). Aikomuksenani ei ollut selvittää perinpohjaisesti kurssilaisten oppimismieltymyksiä, koska ihmisillä voi olla mitä erilaisimpia oppimistapoja. Oppimistavat eivät Hannafordin (2003:14) mukaan ole sen paremmin hyviä kuin huonojakaan. Tarkoituksenani oli selvittää opiskelijoiden suosituimmat oppimistavat. Kyselyn mukaan 74% opiskelijoista pitää vahvana oppimis-tapana kuuntelemista, toiseksi eniten kannatusta sai oppiminen kirjoittamalla (67%), ja seuraavana mieltymysten tärkeysasteikossa on näkemällä oppiminen (62%). Liikkeitä tekemällä oppiminen sai opiskelijoista 56%:n kannatuksen, 46% mainitsi oppimisen
toistamalla, 23% kokee tärkeäksi piirtämisen, 21% musiikin kuuntelemisen opiskelemi-sen aikana ja vain kaksi ihmistä on sitä mieltä, että he oppivat parhaiten istumalla hiljaa paikoillaan. Kuviossa 7 tulokset ovat visualisoituna.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
KUVIO 7. Oppimismieltymykset
näkemällä kirjoittamalla tekemällä liikkeitä kuuntelemalla kuuntelemalla musiikkia piirtämällä toistamalla ääneen istumalla paikallaan
Samassa osiossa oppilaiden tehtävänä oli arvioida eleiden käyttötiheyttä äidinkieltään puhuessaan. Tulosten mukaan vastaukset jakautuivat seuraavasti: 33% vastanneista ar-vioi jonkin verran käyttävänsä eleitä puhuessaan äidinkieltään, 31% vastanneista myön-si käyttävänsä paljon eleitä, 21% ei käytä kovinkaan paljon, 10% ei käytä yhtään (mikä ei todennäköisesti pidä paikkaansa) ja kaksi ihmistä (5%) käyttää mielestään todella pal-jon eleitä.