• Ei tuloksia

Opiskelu- ja ääniympäristön muokkaaminen musiikin avulla

Tässä kontekstissa käsitteellä ääniympäristö viitataan ympäristön ja ympäristötekijöiden aiheuttamiin ja tuottamiin ääniin. Henkilökohtaiset mieltymykset, mutta myös kulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme miellyttävän ääniympäristön (opiskellessamme). Oman tunnetilan sääteleminen on äärimmäisen tärkeää tehokkaan psykologisen toiminnan kannalta, koska mieliala vaikuttaa sekä ihmisen muistiin, päätöksentekoon että ratkaisukykyyn (Clarke et al. 2010, 90).

”Musiikki lisäksi auttaa unohtamaan muun maailman ja ympärillä olevan hälinän, mikä helpottaa paljon kirjoittamista.” (K5.)

”Kuuntelen musiikkia kirjoittaessa, mutta en lukiessa. Lukiessa tarvitsen hiljaisen ja rauhallisen ympäristön, että pystyn keskittymään. Kirjoittaessa tällaista tarvetta hiljaisuuteen ei ole, vaan musiikki auttaa minua keskittymään kirjoittamiseen ja musiikin kuuntelu helpottaa ajattelua. (K21.) Yllä olevissa aineistoesimerkeissä vastaajat kuvailevat, miksi heillä on tapana kuunnella musiikkia kirjoittaessaan. K5 luonnehtii musiikilla olevan kirjoittamista helpottavaa vaikutusta, sillä sen avulla muu maailma ja ympärillä oleva hälinä unohtuvat. Hän luo musiikin avulla miellyttävän opiskeluympäristön, oman maailmansa, joka on irrallaan

”muusta maailmasta”. Tällä tavalla musiikin kautta tuotetaan ympäristöjä, jotka auttavat

keskittymään henkiseen työhön, kuten kirjoittamiseen tai opiskelemiseen (DeNora 2000, 58–59).

Toisessa esimerkissä vastaaja kirjoittaa kuuntelevansa musiikkia kirjoittaessaan sen takia, että musiikki auttaa häntä keskittymään ja tekee ajattelemisesta helpompaa. Lukiessaan K21 tarvitsee kuitenkin ympäristön, joka on hiljainen ja rauhallinen. Tämä takaa paremman keskittymisen lukemiseen, mikä on syy sille, ettei hän kuuntele musiikkia lukiessaan.

Molemmissa aineistoesimerkeissä käytetään verbejä ”auttaa” ja ”helpottaa”, mikä viittaa yleisesti siihen, että musiikilla saadaan kevennettyä opiskelutilannetta ja mahdollista stressaavaa tilannetta. Kun musiikilla koetaan olevan positiivista vaikutusta suoritettavaan työtehtävään, voidaan puhua musiikin roolista kognitiivisena kontrolloijana. Musiikki auttaa keskittymään ja vaikuttaa myös siihen, miten työtehtävään keskitytään. (Bull 2007, 112.) Haastatteluissa kävi ilmi, että vähäinen juttelu ja ilmastoinnin humina sekä muut vastaavat äänet eivät yleensä häiritse opiskelijaa, mutta mikäli äänet voimistuvat ja muuttuvat metelöinniksi tai puhelimeen puhumiseksi kirjastolla, se koetaan ärsyttäväksi (H1; H2; H3).

Kyllä mie oon joskus niinku, tota öö, koulullaki tehny sitä että jos vaikka, ihmiset metelöi liikaa mut mie en voi lähtee sieltä pois minnekään muualle opiskelemaan nii sitte, kyl mie sit saatan kuunnella musiikkia silleen että se on kuitenkin parempi yleensä ku se että mie kuulen jotain semmosta, tosi selkeetä puhetta vaikka (H1.)

H1 kertoo kuuntelevansa musiikkia silloin, kun ympäriltä kuuluu liikaa melua. Hiljaisessa ympäristössä pienikin puheensorina kuulostaa voimakkaalta. Hän esittää vaihtoehtona musiikin kuuntelulle opiskelupaikan vaihtamisen ja mikäli se ei ole mahdollista juuri sillä hetkellä, hän laittaa musiikkia soimaan. Tässäkin tapauksessa (vrt. H3) musiikki koetaan pienempänä ärsykkeenä kuin muun ympäristön äänet.

Musiikki koetaan miellyttävämpänä taustahälynä kuin selkeä puhe (H1, H3). Mikäli opiskeltava asiaa ei koeta kiinnostavaksi, silloin ympäristötekijät alkavat vaikuttaa keskittymiskykyyn (H1). Tämä on selitettävissä sillä, että mielenkiinto ei pysy yllä, jolloin huomio alkaa kiinnittyä muihin ärsykkeisiin.

H3 vastasi myös kirjoituspyyntöön, jolloin hän kertoi opiskelevansa ilman musiikkia.

Haastattelussa – joka tehtiin noin vuosi myöhemmin kuin kirjoituspyynnön vastaus – ilmeni, että hän oli viimeisen kuukauden aikana kuunnellut musiikkia opiskellessaan.

Tiia: okei. mistä tämmönen muutos?

H3: no, varmaan siitä että nyt ku on, on niinku tehny just tuolla kirjastolla hommia niin, siellon välillä niitä tilanteita että siis, just jotkut tulee niinku siihen kahen metrin päähän keskustelemaan joistain asioista silleen kovaan ääneen ja… sit se on, se, se ei oo enää semmosta niinkun, tasasta taustahälyä, et sitä ei pysty sulkemaan pois ni sit laittaa sen musiikin soimaan että. Se on niinku pienempi paha ku se muitten juttelu siinä vieressä” (H3.)

Haastateltava kuvailee, kuinka yliopiston kirjastolla ympäristön äänet yltyvät toisinaan liian koviksi. Suurimpana häiriötekijänä haasteltava nimeää kanssaopiskelijat, jotka puhuvat puhelimeen tai muiden opiskelijoiden kanssa. ”Tasainen taustahäly”, josta haastateltava puhuu, koostuu kirjastoympäristön äänistä, johon sisältyy muun muassa näppäimistön äänet, vuoronumerokoneen ääni, askelten äänet ja hiljaista puhetta. Tämä tasainen taustahäly rikkoontuu, kun jokin massasta poikkeava ääni kuuluu. Kirjastoympäristössä poikkeusääni on useasti muiden ihmisten puhe, viestien merkkiäänet sekä puhelinten soittoäänet. Musiikin avulla huomiota saadaan vietyä pois muista tarkkaavaisuudesta kilpailevista informaation lähteistä. Tämä selittää musiikin käytön tilanteissa, jolloin huomion pitäisi kiinnittyä vain yhteen asiaan. H3 kertoo, että musiikin kuunteleminen on ”pienempi paha” kuin muiden keskusteluille altistuminen. Laittamalla musiikin soimaan H3 yksityistää oman työtilansa.

Sillä hän estää sen, että ei kuulisi muiden puhetta. Samalla hän luo itsellensä oman kotelon, yksityisen tilan, jossa hän työskentelee. (vrt. Bull 2007, 116.)

H3: Toisaalta ehkä myös niinku.. Niin, sitä ku sen yhen kerran laitto sen musiikin soimaan ja totes sen että no, täähän toimii ihan.. hyvin

Tiia: mm

H3: et ei tää musiikki häiritse mun keskittymistä niin sit sitä jotenki.. rupes ajattelemaan toisella tavalla et mä voin myös kuunnella musiikkia, et se ei häiritse mua niin paljon

Tiia: mm

H3: että mun keskittyminen menis siihen musiikkiin. Kun se on semmosta musiikkia mikä ei niinku herätä minkäännäkösiä, heh, ajatuksia tai tuntemuksia (H3.)

Haastateltava jatkaa kertoen musiikin kuuntelukokemuksistaan opiskelun yhteydessä.

Haastattelussa H3 ottaa takaisin sen, mitä on aiemmin kirjoituspyyntöön vastatessaan

kirjoittanut. Vakiintuneita opiskelukäytänteitä ollaan siis valmiita myös muuttamaan tarpeen mukaan. H3 kertoo, että musiikin ollessa sellaista, joka ei herätä minkäänlaisia ajatuksia tai tuntemuksia, hänen keskittymisensä ei kohdistu niin paljon musiikkiin, mutta vie sopivasti huomion pois ympärillä olevista häiritsevistä äänistä. Haastateltava kertoo kuuntelevansa tällöin klassista musiikkia Spotifyn valmiilta soittolistalta nimeltään Classical Study Music.3 Hän kertoo myös kokeilleensa jazzin kuuntelemista, mutta se ei toiminut hänen kohdallaan, koska valmiilla Spotifyn jazz-soittolistalla oli sellaisia kappaleita, joissa oli laulua.

Haastateltavan musiikilliset preferenssit opiskellessa ovat nimenomaan instrumentaalimusiikissa. (H3.) Musiikkia laitetaan soimaan, koska ympäristötekijät pakottavat siihen.

Vastakohtana olosuhteiden ”pakosta” kuuntelemiselle aineistossa oli myös niitä, joilla on tapana yleensäkin kuunnella musiikkia opiskellessaan.

Kuuntelen musiikkia lähestulkoon aina, kun se on mahdollista. Musiikki luo minulle tunnelman, jonka avulla pystyn keskittymään tehtäviini. Tunnen oloni orvoksi ilman musiikkia. Tämä johtunee, varmaankin siitä, että olen tottunut taustahälyyn ja tarvitsen sitä keskittyessäni esim. kirjoittamiseen. Jos pidän niin sanottua luovaa taukoa, niin keskityn tuolloin siihen musiikkiin ja samalla mietin mitä kirjoittaisin. (K16.)

Vastaaja kirjoittaa kuuntelevansa musiikkia periaatteessa aina, mahdollisuuksien mukaan.

Musiikki auttaa häntä keskittymään opiskeltavaan asiaan. K16 käyttää termiä ”taustahäly”

niin kuin H3:kin. Musiikin kuuntelu jatkuu myös opiskelutauoilla. K16 kuvaa näitä luoviksi tauoiksi, jolloin hän paneutuu musiikkiin miettien, mitä kirjoittaisi seuraavaksi. Musiikilla suljetaan pois muita ääniä tai rikotaan liiallinen hiljaisuus (H1, H5) tai melu (H3). Musiikki sulkee pois muita ääniä (DeNora 2000, 58). Jos hiljaisuus koetaan epämiellyttävänä, ääniympäristöä muokataan tai normalisoidaan musiikin avulla oman mieltymysten mukaiseksi. Musiikilla täytetään hiljaisuudesta kumpuava tyhjyyden tunne. Siinä missä ennen jätettiin televisioita ja radioita auki eri huoneisiin, kuulokkeilla kuunneltavalla musiikilla on nykyisin sama funktio (Kassabian 2013, 9.) Yksi informanteista kuvailee, että hän kuuntelee musiikkia kotonaan lähes jatkuvasti ja häntä ”ahdistaa ihan mielettömästi jos

3 Soittolistalla on muun muassa Mozartia, Beethovenia, Tšaikovskia, Brahmsia ja Chopinia (H3). Tässä näkyy selvästi Mozart-efektin vaikutus.

joutuu olemaan kotona ilman musaa” (K8). Ääniympäristön muokkaamiseen kuuluu muun muassa äänitason säätely esimerkiksi tavallista hiljemmalle, jotta musiikki jää enemmän taustalle, kuten vastaajista K20 tekee (K20).

Todella paljon opiskelustani on kirjallisuuden lukemista. Kuuntelen lähes poikkeuksetta musiikkia tai tällä hetkellä oikeastaan binaural beatseja4 (Youtubesta) lukiessani. Se auttaa minua keskittymään ja sulkemaan pois kaikki ympäristön äänet ja ärsykkeet, jotka katkaisisivat muuten ajatukseni ja keskittymiseni tuon tuosta. -- Se toimii minulle ihan 100-0, ja pystyn lukemaan binaural beats taustalla nappikuulokkeissani todella pitkiä aikoja todella nopeasti mitä vain. Muu maailma sulkeutuu pois. (K15.)

Aluksi vastaaja tarkentaa, että huomattava osa hänen opiskeluistaan on kirjallisuuden lukemista. Toisin sanoen, itseopiskelua on paljon. K15 kirjoittaa kuuntelevansa lähes aina musiikkia tai binaural beatseja. Binaural beatsit lukeutuvat vastaajan mukaan musiikiksi, aivan kuin tämän tutkimuksen kontekstissakin. Taajuudet auttavat häntä keskittymään opiskelemiseen, kun hän kuuntelee niitä nappikuulokkeilla. Fyysisen opiskeluympäristön vaikutus, eli ympäristön häiritsevät äänet ja ärsykkeet sulkeutuvat pois binaural beatsien avulla.

Täydessä hiljaisuudessa työskentelemisestä ei pidetä ja siksi taustalle kaivataan jonkinlaista ääntä (H1, K19). On esimerkiksi tutkittu, että varsinkin yksin ollessaan kotona teini-ikäiset kuuntelevat musiikkia taustalla välttääkseen hiljaisuutta ja ikävystymisen tunnetta.

Musiikilla he saavat tilanteeseen vaihtelua ja virikettä (Saarikallio & Erkkilä 2007, 97).

Työpaikkaympäristössä käytetään musiikkia myös inspiraation lähteenä, keskittymiseen, positiivisena häiriötekijänä, stressin lievitykseen sekä henkilökohtaisen tilan hallinnointiin (Haake 2011, 107). Musiikilla on vastaajien mukaan vaikutusta myös opiskeluinspiraatioon.

Yhden vastaajan mukaan tekstin tuottaminen musiikin avulla on nopeampaa ja helpompaa.

Hänen mukaansa tekstistä tulee myös rikkaampaa. Vastaaja arvelee, että tämä johtuu sanoituksista, jotka hän kokee inspiroivana. (K18.)

4 Binaural beats on auditiivinen illuusio, joka syntyy kahden läheisen, mutta eri taajuuden lähettämisestä eri korviin, jolloin kuulija kuulee näiden taajuuksien yhdistelmän tuottaman äänen, joka on taajuuksien erotus (esim. 510 Hz ja 500 Hz, kuultu tempo on 10 Hz) (McConnell et Al. 2014).

Kirjoittaessa musiikki soi aina taustalla. Se antaa hyvää fiilistä ja auttaa jaksamaan, joskus sanoituksista voi myös löytää inspiraatiota luovan kirjoittamisen tehtäviin. (K5.)

Mieluummin mie teen tästä mukavan tilanteen ku että, teen tästä maailman parhaan esseen, vähän niinku silleen. Että vie sen ahdistuksen pois siitä, musiikilla. (H1, 10.)

H1 kertoo haastattelussa, että musiikki tekee opiskelutilanteesta miellyttävämmän varsinkin silloin, jos opiskelu tuntuu ahdistavalta. Hän panostaa mieluummin opiskeluhetken mukavuuteen jopa sillä uhalla, että lopputulos saattaa kärsiä. Musiikilla H1 säätelee henkistä tasapainoaan opiskellessaan.