Useilla informanteilla oli tarve mainita jollain tapaa klassinen musiikki, vaikka vastaajalla itsellään ei olisi normaalisti tapana kuunnella kyseistä genreä. Tähän voi olla syynä klassisen musiikin arvo yhteiskunnassamme. Lisäksi syy voi olla mahdollinen uutisointi ja tutkimustulokset siitä, miten klassinen musiikki voi parantaa oppimistuloksia. DeNora (2000, 59) esittää, että niillä informanteilla, joita klassinen musiikki auttoi keskittymään, musiikki assosioitui vähiten työpaikan ulkopuoliseen elämään. Toisin sanoen klassinen musiikki on heille jotain sellaista, millä ei ole tekemistä yksilön sosiaalisen elämän tai tunne-elämän kanssa.
Esimerkiksi H1 kertoo, että hän ei yleensä kuuntele klassista musiikkia. Kysyttäessä, onko hänellä tiettyä opiskelumusiikkia, mitä hänellä on tapana kuunnella, haastateltava reagoi seuraavasti.
H1: Joo ei miula semmosta selkeetä opiskelumusiikkia oo, niinku just vaikka että, varmaan, no mie luulen et se vois olla iha jees jos kuuntelis jotain instrumentaalimusiikkia tai sellasta mutta ku sitte mie jotenki.. Se on ihan sama ku ei kuuntelis mitään suunnilleen miule
Tiia: mm
H1: ku se menee vaan semmosena huttuna ohi, että se ei välttämättä sitte, tuo mitään siihen. Mutta.. yleensä sen pitää olla jotakin semmosta et sillä on miule jotain merkitystä. (H1.)
Haastateltava kertoo, että hän ei ole määritellyt yhtä selkeätä genreä tai yhtyettä, jota hänellä olisi tapana kuunnella. Vaikka H1 yhdistää usein tiettyä musiikkia tiettyyn opiskelutapahtumaan, genret ja yhtyeet voivat olla erilaisia aina tilanteesta riippuen. Yhtä tiettyä opiskelua varten luotua soittolistaa hänellä ei kuitenkaan ole. Niin kuin moni
kirjoituspyyntöönkin vastanneista, H1 pohtii, että instrumentaalimusiikin kuunteleminen saattaisi olla kokeilemisen arvoista. Hän ei kuitenkaan intoudu ajatuksesta enempää vaan rinnastaa instrumentaalisen musiikin kuuntelemisen hiljaisuuteen toteamalla, että sen kaltainen musiikki ei tuo mitään opiskelutilanteeseen, vaan menee ”huttuna ohi”. Lopuksi hän painottaa, että musiikin täytyy olla sellaista, jolla on hänelle jotakin merkitystä.
H3 haluaa peittää ympäristön tuottamia ääniä nimenomaan klassisella musiikilla siksi, koska se ei herätä hänessä suurempia ajatuksia. Lempimusiikkiaan hän ei voisi kuunnella, koska se on hänelle liian tärkeää.
Jos minun olisi pakko kuunnella musiikkia opiskellessani, valitsisin jotakin klassista, missä olisi rauhallinen, ennakoitava rytmi, ilman laulua. Ehkä valsseja? (K6.)
K6, joka käsittää musiikin vahvasti häiriötekijänä (ks. 5.5.1) pohtii, mikä voisi olla sellaista opiskelua tahdittavaa musiikkia, mitä hän voisi kuunnella, jos hänen olisi aivan pakko.
Hänen visionsa noudattaa pitkälti stereotyyppistä mielikuvaa niin sanotusta hyvästä opiskelumusiikista, sillä hän kirjoittaa valitsevansa rauhallista klassista musiikkia ennakoitavalla rytmillä ja ilman laulua.
6 YHTEENVETO
Tämän tutkielman lähtökohtana oli tarkastella, kuinka opiskelijat käyttävät musiikkia opiskellessaan ja millaisia merkityksiä he antavat opiskeluun liittyvälle musiikin kuuntelulle.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että fyysisen opiskelupaikan valitseminen luo pohjan koko opiskelutilanteelle etenkin, kun opiskeluympäristön käsitteeseen sisällytetään sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Opiskelijat ovat yleisesti ottaen hyvin tietoisia omista opiskelutavoistaan ja siitä, millainen opiskeluympäristö sopii parhaiten suoritettavaan opiskelumuotoon. Toisaalta musiikin kuuntelun ja opiskelun yhdistäminen riippuu myös opiskeltavan asian luonteesta. Lukeminen, kirjoittaminen ja mekaaniset tehtävät vaativat erilaista keskittymiskykyä, joka vaihtelee monilla opiskelijoilla. Kun fyysinen ympäristö ei vastaa opiskelijan odotuksia, sitä pyritään muokkaamaan ja optimoimaan tilanteeseen sopivaksi. Epämieluisana koetut ympäristötekijät pyritään minimoimaan, jolloin musiikin kuuntelusta muodostuu monille työkalu, jota käytetään opiskeluolosuhteiden parantamiseen.
Yksityisen tilan luominen musiikin avulla on monille opiskelijoille merkityksellistä varsinkin silloin, kun opiskelu tapahtuu julkisella paikalla, kuten kirjastossa.
Asenteet ja omat henkilökohtaiset kokemukset ovat merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat siihen, onko opiskelijoilla tapana kuunnella musiikkia opiskellessaan. Mikäli musiikin kuunteluun ei ole totuttu, on sitä myös vierasta alkaa kuuntelemaan. Toisille täydessä hiljaisuudessa oleminen tuntuu epäluonnolliselta. Tästä johtuen tarvitsevat musiikkia opiskelun taustalle.
Aineiston mukaan musiikki saa merkityksiä sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä.
Yleisin syy sille, miksi musiikkia ei liitetä opiskeluun, johtuu musiikin merkityksestä häiriötekijänä. Tällaisessa tilanteessa musiikki vie liikaa huomiota opiskeltavasta asiasta, jolloin keskittyminen herpaantuu. Toinen merkittävä syy sille, miksi musiikkia ei kuunnella opiskeltaessa, liittyy musiikin tärkeään asemaan opiskelijoiden elämässä. Tällöin musiikin merkitys opiskelijalle on niin suuri, että sitä ei haluta sekoittaa muihin aktiviteetteihin. Sen sijaan musiikin kuuntelemiseen halutaan syventyä aktiivisesti ja keskittyneesti.
Erityisesti kirjoituspyyntöön vastanneet käyttivät paljon konditionaalimuotoa kirjoituksissaan. Muodon käyttäminen näkyi lähinnä niillä vastaajilla, joilla ei ole tapana yhdistää musiikin kuuntelua opiskeluunsa. Vastauksissaan he loivat potentiaalisia tilanteita, joissa he mahdollisesti voisivat kuunnella musiikkia ja pohtivat myös sitä, millaista musiikkia he tällöin kuuntelisivat. Vaikka kaikki vastaajista eivät tavallisesti kuuntele musiikkia opiskellessaan tai eivät pidä musiikin yhdistämisestä opiskeluun, heillä tuntui olevan tietoinen käsitys siitä, millaista hyvä opiskelumusiikki olisi.
Uskon, että kirjoituspyynnön otsikon ollessa “Musiikin merkitykset opiskelussa”, vastaanottaja saattoi tulkita viestin sisällön myös niin, että musiikkia nimenomaan tulisi kuunnella opiskellessa. Tämä on osaltaan voinut rajoittaa kirjoituspyyntöön vastanneita sekä vaikuttaa myös vastausten luonteeseen. Kysymyksen asettelu olisi lisäksi saattanut olla toisenlainen, jos olisin alusta alkaen huomannut kiinnittää huomiota ja rajata tutkimuksen pääkysymystä opiskeluympäristöön.
Tutkimustulosten perusteella sekä haastatteluissa että vastauksissa kirjoituspyyntöön korostui musiikin tärkeys informanttien elämässä. Kaikki informanteista eivät kuitenkaan kokeneet olevansa intohimoisia musiikin kuuntelijoita, ja sillä näytti olevan yhtymäkohtia myös musiikin käyttämiseen opiskelussa. Mikäli tutkimusta jalostaisi eteenpäin, olisi kiinnostavaa selvittää, miten opiskelijoiden yleinen musiikkiin ja musikointiin suhtautuminen vaikuttaa opiskeluympäristön muokkaamiseen. Esimerkiksi joillekin kieltenopiskelijoille musiikki tuntui aineiston mukaan olevan merkittävä inspiraation lähde.
Tutkimustulosten mukaan vastauksissa ja haastatteluissa oli yllättävän paljon samankaltaisuuksia myöskin verrattaessa tutkimuksiin, joita on tehty esimerkiksi toimisto-olosuhteissa työskenteleville. Tämä viestii siitä, että musiikin funktiot työnteossa – jota opiskelukin on – ovat periaatteessa vakiintuneita. Sitä käytetään mielentilan säätelyyn, työtahdin rytmittämiseen sekä energia- että työympäristön muokkaamiseen.
Musiikin hyötyvaikutuksista uutisoidaan säännöllisesti, mutta sitä ei oteta aina konkreettisesti huomioon. Älypuhelimien, tablettien ja muiden mobiililaitteiden käyttö
luennoilla on 2010-lukua, ja vaikka niitä hyödynnetäänkin aktiivisesti sekä opetuksessa että opiskelussa, niistä ei välttämättä osata ottaa kaikkea niiden tuomaa hyötyä irti. Esimerkiksi luentokäyttäytymisen normeja on syytä pohtia uudelleen. Musiikin kuunteleminen luennolla ei välttämättä tarkoita sitä, että opiskelijaa ei kiinnosta luennoitsijan puheet vaan päinvastoin, musiikki voi auttaa opiskelijaa keskittymään paremmin. Uusia opiskeluympäristöjä suunniteltaessa olisikin tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimis- ja opiskelutavat. Esimerkiksi kuulokkeiden saatavuus tulisi mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle yliopiston opiskelutiloissa ja teknologiaan tulisi panostaa vielä nykyistä enemmän. Konkreettisena esimerkkinä esitän, että kirjastolla olisi määrätty lukumäärä laadukkaita kuulokkeita, joita olisi mahdollista lainata esimerkiksi kirjastokorttia hyödyntäen. Hyvät tekniset laitteet takaavat paitsi paremmat olosuhteet multimedia-aineistojen analysoimiseen ja opiskeluympäristön optimointiin, mutta myös tasa-arvoistavat opiskelijoita.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tarkastella mahdollisia opiskelualaa koskevia eroja ja samankaltaisuuksia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa monet tietyn oppiaineen luennot keskittyvät tiettyyn rakennukseen. Mikäli samaa oppiainetta opiskelevien keskuudesta löytyisi merkittäviä samankaltaisuuksia sekä opiskelutapojen että -ympäristön muokkaamisen suhteen, olisi syytä pohtia, voidaanko opiskeluympäristöjä spesifioida jopa oppialakohtaisesti. Esimerkiksi matemaattisten ja humanististen tieteiden opiskelijoilla musiikin kuuntelu on aineiston perusteella lähtökohtaisesti hieman toisistaan poikkeavaa.
Tätä voidaan jatkossa hyödyntää uusia opiskeluympäristöjä suunniteltaessa.
Lähdeluettelo
Ahonen, Heidi 1993. Musiikki, sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet. Helsinki:
Finnlectura Oy.
Ansdell, Gary 2014. How Music Helps in Music Therapy and Everyday Life. Farnham:
Ashgate.
Atjonen, Päivi & Uusikylä, Kari 2005. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Bergh, Arild & DeNora Tia 2009. From Wind-Up to iPod: Techno-Cultures of Listening. In Cook, Nicholas, Clarke, Eric, Leech-Wilkinson, Daniel & Rink, John (eds.), The Cambridge Companion to Recorded Music. Cambridge: Cambridge University Press, s.102–115.
Bergman Åsa, 2009. Växa upp med musik. Ungdomars musikanvändande i skolan och på fritiden. Skrifter från musikvetenskap. Diss. Göteborg: Göteborgs universitet nr 93.
https://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/20314/1/gupea_2077_20314_1.pdf [luettu 13.5.2016]
Bossius, Thomas & Lilliestam, Lars 2011: Musiken och jag. Rapport från forskningsprojektet Musik i Människors Liv. Göteborg: Bo Ejeby Förlag.
Bull, Michael 2007. Sound moves. iPod culture and urban experience. London: Routledge.
Clarke, Eric, Dibben, Nicole & Pitts, Stephanie 2010. Music and Mind in Everyday Life.
Oxford: Oxford University Press.
DeNora, Tia 2000. Music in Everyday Life. Cambridge: Cambridge University Press.
Dibben, Nicola & Haake, Anneli 2013. Music and the construction of space in office-based work settings. In Born, Georgina (ed.), Music, Sound and Space. Transformations of Public and Private Experience, 151–168. Cambridge: Cambridge University Press.
Erkkilä, Jaakko 2003. Musiikkiterapia. Teoksessa Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka &
Moisala, Pirkko (toim.), Johdatus musiikintutkimukseen, 291–300. Acta Musicologica Fennica 24. Vaasa: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.
Eskola, Antti 1975. Sosiologian tutkimusmenetelmät II. WSOY: Porvoo.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Green, Lucy 2002. How popular musicians learn. A way ahead for music education.
Aldershot: Ashgate.
Haake, Anneli 2011. Individual music listening in workplace settings: An exploratory survey of offices in the UK. Musicae Scientiae 15(1), 107–129.
http://msx.sagepub.com/content/15/1/107.full.pdf+html [luettu 18.4.2016]
Hallam, Susan 2012. The Effects of Background Music on Health and Wellbeing. Teoksessa Raymond MacDonald, Gunter Kreutz, & Laura Mitchell (eds.): Music, Health, and Wellbeing, 491–501. Oxford: Oxford University Press.
Hallam, Susan & MacDonald, Raymond 2009. The effects of music in community and educational settings. In Hallam, Susan, Cross, Ian, Thaut, Michael (eds.), The Oxford Handbook of Music Psychology, 471–480. Oxford: Oxford University Press.
Heikkinen, Vesa 2005. Arkea arkeissa. Teoksessa Heikkinen Vesa (toim.), Tekstien arki.
Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme, 11–30. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2009.Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2005. Tutki ja kirjoita. 11.
uudistettu laitos. Jyväskylä: Gummerus.
Hodges, Donald A. 2009. Bodily responses to music. In Hallam, Susan, Cross, Ian, Thaut, Michael (eds.) The Oxford Handbook of Music Psychology, 121–130. Oxford: Oxford
Johansson, Roger, Holmqvist, Kenneth, Mossberg, Frans & Lindgren, Magnus 2012. Eye movements and reading comprehension while listening to preferred and non-preferred study music. Psychology of Music May 2012 40: 339–356, first published on March 10, 2011.
http://pom.sagepub.com/content/40/3/339.full.pdf+html. [Luettu 15.3.2016]
Kassabian, Anahid 2013. Ubiquitous Listening. Affect, attention, and distributed Subjectivity. University of California Press.
Koli, Hanne 2003. Oppimisprosessin ohjaus uusissa oppimisympäristöissä. Teoksessa Kotila, Hannu (toim.), Ammattikorkeakoulupedagogiikka, 153–169. Helsinki: Edita.
Korkiakangas, Pirjo 2005. Muistoista tulkintaan – muisti ja muisteluaineistot etnologian tutkimuksessa. Teoksessa Korkiakangas, Pirjo, Olsson, Pia & Ruotsala, Helena (toim.) Polkuja etnologian menetelmiin, 129–147. Helsinki: Ethnos ry.
Kunttu, Kristina 2008. Myös opiskelijan työkykyä on tuettava. Suomen Lääkärilehti 37/2008 vsk 63. 3018–3021. http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2008/SLL372008-3018.pdf [luettu 13.5.2016]
Kurkela, Vesa, Leisiö, Timo & Moisala, Pirkko 2003. Etnomusikologia. Teoksessa Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko (toim.), Johdatus musiikintutkimukseen, 291–300. Acta Musicologica Fennica 24. Vaasa: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.
Kurkela, Vesa 2011. Musiikki ja arki. Teoksessa Andersson, Leif C., Hetemäki, Ilari, Mustonen, Riitta & Sihvola, Ari (toim.), Kaikki irti arjesta, 162–163. Helsinki: Gaudeamus.
Latvala, Pauliina 2005. Siihen kun muistini ulottuu. Kertomuksia suvusta ja elämästä maalla. Teoksessa Heikkinen Vesa (toim.) Tekstien arki. Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme, 163–178 Helsinki: Gaudeamus.
Leppänen, Taru & Moisala, Pirkko 2003. Kulttuurinen musiikintutkimus. Teoksessa Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka & Moisala, Pirkko (toim.), Johdatus musiikintutkimukseen.
Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura 2003, 71–86.
Lilliestam, Lars 2006. Musikliv. Vad människör gör med musik – och musik med människor.
Göteborg: Bo Ejeby Förlag.
McConnell, Patrick A., Froeliger, Brett, Garland, Eric L., Ives, Jeffrey C. & Sforzo, Gary A. 2014. Auditory driving of the autonomic nervous system: Listening to theta-frequency binaural beats post-exercise increases parasympathetic activation and sympathetic
withdrawal. Frontiers in Psychology. http://dx.doi.org/10.3389/fpsyg.2014.01248 [luettu 13.5.2016]
Meriläinen, Tuomo 2014. Opiskelijan hyvinvointi Itä-Suomen yliopistossa.
http://www.oll.fi/wp-content/uploads/2014/11/Opiskelijan-hyvinvointi-It%C3%A4-Suomen-yliopistossa_Tuomo-Meril%C3%A4inen.pdf [luettu 13.5.2016]
Moilanen, Pentti & Räihä, Pekka 2010. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, 46–69. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Moisala, Pirkko 2013.Etnomusikologian uudet haasteet. Teoksessa Moisala, Pirkko & Seye, Elina (toim.), Musiikki kulttuurina, 9–25. Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 21.
Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.
Moisala, Pirkko & Seye, Elina 2013. Musiikintutkija ihmisten keskellä – etnomusikologinen kenttätyö. Teoksessa Moisala, Pirkko & Seye, Elina (toim.), Musiikki kulttuurina, 29–55.
Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 21. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.
Patel, Aniruddh D. 1998. Syntactic Processing in Language and Music: Different Cognitive Operations, Similar Neural Resources? Music Perception. Fall 1998, Vol. 16, No. 1, 27–42. http://www.nsi.edu/~ani/music_perception_paper.pdf [luettu 13.5.2016]
Pöysä, Jyrki 1997. Jätkän synty. Tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa perinteessä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pöysä, Jyrki 2003. Tietokone – isäntä vai renki? Analyysi retrospektiivisen muistelun rakenteista kilpakirjoitusaineistossa. Teoksessa Taija, Sanna & Tuuva, Sari (toim.), Tietotekniikkasuhteet. Kulttuurinen näkökulma, 148–194. Tietolipas 196. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pöysä, Jyrki 2006. Kilpakirjoitukset muistitietotutkimuksessa. Teoksessa Fingerroos, Outi, Haanpää, Riina, Heimo, Anne & Peltonen, Ulla-Maija (toim.), Muistitietotutkimus.
Metodologisia kysymyksiä, 221–244. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ruud, Even 2002. Varma ögonblick. Om musik, hälsa och livskvalitet. Göteborg:
Bo Ejeby Förlag.
Saarikallio, Suvi & Erkkilä, Jaakko 2007. The Role of Music in Adolescents' Mood Regulation. Psychology of Music 35(2007): 1, 88–109.
Sloboda, John, Lamont, Alexandra and Greasley, Alinka 2009. Choosing to hear music.
Motivation, process, and effect. In Hallam, Susan, Cross, Ian, Thaut, Michael (eds.) The Oxford Handbook of Music Psychology, 431–440. Oxford: Oxford University Press.
Small, Christopher 1998. Musicking: The Meanings of Performing and Listening. Hanover NH: University Press of New England.
Stockfelt, Ola 1997. Adequate Modes of Listening. In Schwartz, David, Kassabian, Anahid and Siegel Lawrence (eds.) Keeping Score: Music, Disciplinarity, Culture, 129–146.
Translated by Anahid Kassabian and Leo G. Svendsen. Charlottesville and London, University Press of Virginia.
Taloustutkimus 2015. Yksityisen kopioinnin tutkimus.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Verkkouutiset/2016/01/liitteet/OKM_Yksi tyinen_kopiointi_Omnibus_2015_tutkimusraportti_2015.pdf [luettu 18.3.2016]
Theorell, Töres 2009. Noter om musik och hälsa. Stockholm: Karolinska Institutet University Press.
Thompson, William Forde, Schellenberg, E. Glenn and Letnic, Adriana Katharine 2011.
Fast and loud background music disrupts reading comprehension. Psychology of Music 40(6), pp. 700–708. http://pom.sagepub.com/content/40/6/700 [luettu 27.1.2016]
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Uimonen, Heikki 2012. Inarin emäntäkoulussa: c-kasetti jokapaikkaisen kuuntelun edistäjänä. Etnomusikologian vuosikirja 2012 vol. 24, 97–119.
http://files.kotisivukone.com/etnomusiologia.julkaisee.fi/EVK2012/etnomusikologia24.pdf [luettu 8.6.2015]
Vikman, Noora 2007. Eletty ääniympäristö. Pohjoisitalialaisen Cembran kylän
kuulokulmat muutoksessa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1271.
Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos.
VISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Verkkoversio. Saatavissa: http://scripta.kotus.fi/visk [luettu 13.5.2016]
Aineistoluettelo
Kukin haastattelu kestoltaan 30–60 minuuttia; yhteensä koko haastatteluaineisto kestoltaan n. 4 tuntia. Haastattelut on tehnyt tutkielman tekijä. Haastattelutiedostot ovat tutkielman tekijän hallussa.
K13, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta K14, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta
Liiteluettelo
LIITE 1. Kirjoituspyyntö
Hyvä Itä-Suomen yliopiston opiskelija, auta gradun tekijää hädässä!
Millainen merkitys musiikilla on opiskelussasi?
Kirjoituspyyntö pro gradu -tutkielmaa varten
Olen maisterivaiheen musiikkitieteilijä ja kerään aineistoa graduani varten, jonka aiheena on musiikin merkitykset opiskelussa.
Teksti saa olla vapaamuotoinen. Voit käyttää seuraavia kysymyksiä apunasi:
Kuunteletko musiikkia opiskellessasi (lukiessa, kirjoittaessa)? Miksi? Miksi et?
Mitä bändejä/artisteja kuuntelet, kun opiskelet? (voi olla esim. luettelo bändeistä) Miksi?
Minkälaista musiikkia et kuuntele opiskellessasi? Miksi?
Miten musiikki kuuluu/näkyy arjessasi?
Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?
Tekstin pituudella ei ole merkitystä, jokainen vastaus on minulle arvokas!
Toivoisin, että mainitsisit tekstissä seuraavat asiat:
- syntymävuosi - sukupuoli
- kampus, tiedekunta ja oppiaine, jota opiskelet - mitä kautta sait tiedon tästä kirjoituspyynnöstä?
Tekstit käsitellään luottamuksellisesti.
Kirjoitusaikaa on 9. helmikuuta 2014 asti.
Ilmoitathan viestissäsi myös, mikäli olisit kiinnostunut antamaan noin puolen tunnin mittaisen haastattelun aiheeseen liittyen helmi-maaliskuun aikana.
Ystävällisin terveisin, Tiia Turunen
tiiatu (at) student.uef.fi
LIITE 2. Haastattelurunko
Opiskelu Mitä opiskelet?
Missä opiskelet?
Mitä syitä opiskeluun kotona/yliopistolla?
Millasia häiriötekijöitä voi olla?
Millaiseksi kuvailisit opiskelutapojasi?
Millainen keskittymiskyky sinulla on, mitä opiskeluun tulee?
Millainen on tavallinen opiskelupäiväsi?
Musiikki
Millaiset musiikin kuuntelutottumukset?
Milloin, missä? Missä tilanteissa? Millaista musiikkia?
Millaiseksi kuvailisit musiikin roolia arjessa?
Miten käytät musiikkia?
Harrastatko musiikkia?
Mitä varten/miksi kuuntelet musiikkia?
Musiikki ja opiskelu
Kuunteletko musiikkia opiskellessasi? Miksi/miksi et? Mikä siihen vaikuttaa?
Minkälaisia vaikutuksia musiikin kuuntelullsa voi olla opiskelussa?
Oletko harkinnut/kokeillut kuuntelemista?
Millaista musiikkia, mitä tapahtui?
Ero sen välillä jos kuuntelee ja ei? Jos ei yleensä kuuntele, ja yhtäkkiä kuunteleekin, niin miksi?
Miten kuvailisit tottumuksia opiskelun ja musiikinkäytön välillä?
Minkälaisia vaikutuksia musiikin kuuntelulla on opiskeluusi?
Kuunteletko samaa musiikkia kuin normaalistikin? Mitä kuuntelet? Mitä bändejä? Miksi?