Koimme opinnäytetyön teon haastavana, mutta mielenkiintoisena, sillä molem-mat työskentelemme autismikuntoutuksen parissa ja opiskelemme samalla.
Opinnäytetyön aihe valikoitui meillä työelämälähtöisesti ja yhteisymmärryksessä.
Aihe kiinnosti meitä molempia niin työn, kuin opintojenkin kannalta. Yhteistyö meillä sujui hyvin, ja pysyimme sovituissa aikatauluissa. Opinnäytetyö opetti lisää ryhmätyötaitoja, tämä oli pitkä ja myöskin työläs prosessi, joka haastaa ryhmä-työntekijää. Saimme myös lisää tiedonhakuun liittyvää osaamista.
Kehittämistarpeiden kartoitus on aina hyödyllistä. Varsinainen kysely oli helppo toteuttaa sähköpostilla, mutta henkilökunta tarvitsi muistuttelua, että mahdollisim-man moni vastaa kyselyyn. Kysely toteutettiin hyvissä ajoin keväällä 2021. Tu-losten analysointi ja etenkin avointen kysymysten luokittelu vei aikaa, mutta koimme kuitenkin, että avointen kysymysten avulla saimme työhömme paremmin henkilökunnan mielipiteet kuuluville ja luokittelu helpotti tulosten analysointia. Li-säksi avointen kysymysten kautta saimme tärkeitä ideoita aistityöskentelyn ja ais-tihuoneen kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tekemisen myötä saimme lisää tietoa aistityöskentelyn tär-keydestä autismikuntoutuksessa. Aistityöskentely on osa peruskuntoutusta yhtä lailla kuin kommunikaation tukeminen ja toimintojen strukturointi. Aistityöskente-lyn avulla voidaan aktivoida tai rentouttaa aisteja.
Kaikki Sipulin palvelukodin henkilökunnasta eivät osallistuneet kyselytutkimuk-seen, joten tuloksista jäi puuttumaan osan työntekijöiden vastaukset aistityösken-telyosaamisestaan ja kehittämisideoista. Vastausprosentti oli kuitenkin melko hyvä ja pystyimme tekemään sen perusteella aineiston analyysia ja johtopäätök-siä tuloksista.
Itsemääräämisoikeuden huomiointi on tärkeää asiakkaan kohtaamisessa. Valin-tojen ja mahdollisuuksien tarjoaminen sekä niiden vaikutusten auki kertominen ovat sosionomin eettisiä ohjeita. (Talentia, 2017, s.12). Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on tärkeää sosionomin ja diakonin työssä, myös aistityöskente-lyssä. Työntekijällä on oltava herkkyyttä havainnoida asiakasta aistityöskentelyn aikana, mikä tuottaa asiakkaalle mielihyvää ja mikä ei. Asiakkaan ei tarvitse osal-listua mihinkään, mihin hän ei halua. Vaihtoehtojen tarjoaminen asiakkaalle on tärkeää. Asiakkaalle on myös perusteltava aistityöskentelyn mahdollisia vaiku-tuksia. Sosionomina on arvioitava yksilöllisesti, mitkä menetelmät rentouttavat asiakasta ja mitkä aktivoivat. Toiselle sama aistikokemus voi olla toiselle miellyt-tävä ja toiselle kuormittava. Havaintojen ja arviointien auki kirjaaminen ja rapor-tointi työyhteisössä ja olennaista yksilöllisessä aistikuntoutuksessa. Materiaalien valinta aistihuoneeseen on oltava asiakaslähtöistä ja monipuolista. Diakonin työssä aistipoikkeavuudet voidaan huomioida esimerkiksi jumalanpalveluksissa aistialttaria hyödyntäen, jolla edistetään yhdenvertaisuutta osallistua jumalanpal-velukseen. Diakoni voi toimita myös erityisvirassa, jolloin aistipoikkeavuuksien huomiointi korostuu merkittävästi.
Tämän opinnäytetyön kautta osaaminen aistityöskentelystä ja sen teoreettisesta taustasta syventyi. Teoriatietoa on voinut hyödyntää suoraan käytäntöön työelä-mässä, jossa aistihuoneen rakentaminen ja aistityöskentely on ollut ajankoh-taista. Vaihtoehtojen tarjoaminen ja yksilöllisen kommunikaatiokeinon käyttämi-nen on keskeistä autistisen henkilön kanssa työskennellessä. Myös strukturointia voidaan käyttää aistituokion toteuttamisessa. Opinnäytetyöstä on ollut valtavasti hyötyä sekä sosionomin että sairaanhoitajan työhön jo nyt. Toisen opinnäytetyön tekijän työhön kuuluu kehittämistyönä aistihuoneiden rakentaminen, jonka poh-jalta on voitu hyödyntää tämän opinnäytetyön tuottamaa tietoa.
Sairaanhoitaja voi hyödyntää opinnäytetyöstä saamiaan tietoja aistipoikkeavuuk-sien huomiointiin yleisesti ja aistityöskentelystä. Työn perusteella saatu oleellinen tieto oli myös aistihuoneen rentouttava vaikutus: voitaisiinko joskus tarvittavan lääkkeen sijaan hyödyntää esimerkiksi rentoutustuokiota aistihuoneella? Aisti-huoneita voitaisiin kehittää myös esimerkiksi psykiatrian puolella tai vaikka käy-töshäiriöisten lasten parissa. Aistihuoneen käyttö on yleistynyt ympäri maailmaa
varsinkin psykiatrisen hoidon ympäristössä. Kehitysvammaisten hoito on yksi mahdollinen sairaanhoitajan työkenttä, jolloin myös sairaanhoitajan on tärkeää tuntea asukkaat ja heidän aistipulmansa ja aistihuoneen käyttö. Oma ammatilli-nen kasvu kehittyi etenkin ymmärtämällä mikä merkitys aistihuoneella voi olla.
Olisi hienoa päästä käyttämään omaa osaamistaan aistihuoneella erilaisissa työ-yksiköissä, jolloin pääsisi näkemään käytännössä, miten se toimii erilaisille asia-kasryhmille, ja onko vaikka tarvittavien lääkkeiden käyttöä saatu vähennettyä.
Sairaanhoitajantutkinnolla voi työskennellä myös esimerkiksi vastaavana ohjaa-jana palvelukodissa, jolloin esimerkiksi autismiyksikössä vastaavana ohjaaohjaa-jana toimiminen edellyttää tietämystä autisminkirjon asiakkaista ja näin ollen myös ais-tityöskentelystä. Työtämme voi hyödyntää myös uuden aistihuoneen rakentami-seen.
Yksilöllisyyden huomiointi on tärkeää aistityöskentelyssä. Jos työntekijällä ei ole osaamista aistityöskentelystä, voidaan jollain menetelmällä saada jopa haluttua tulosta päinvastainen vaikutus. Esimerkiksi valoille yliherkkää voidaan kuormittaa kirkkailla aistivaloilla aistihuoneessa, tai aistihakuiselle tarjotaan liian matalia ais-tikokemuksia, vaikka tämä hyötyisi vahvoista aistikokemuksista ja niillä voisi olla rauhoittava vaikutus käytökseen. Aistihuoneessa on tärkeää kiinnittää huomiota aistien aktivointiin ja aistien rentouttamiseen sekä valita asiakkaille sopivat me-netelmät.
Toivomme, että työmme herättää ajatuksia koko henkilöstössä, ja näin ollen ais-tihuoneen kehittämistä voidaan jatkaa yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Tiedonjaon merkitystä autismityössä ei voi olla korostamatta liikaa. Toi-vomme myös, että uusi työntekijä saa perehdytystä aistityöskentelyyn ja siihen perehdyttäminen nähdään merkityksellisenä osana perehdytystä. Tämän hetken Covid-19 pandemia on hankaloittanut koulutusten suunnittelua ja toteutusta, mutta toivomme että tulevaisuudessa henkilöstö saa aiheesta koulutusta.
LÄHTEET
Aistrich, M. (2014) Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata?. Saatavilla 20.3.2021 https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/: Sitra.
Arola P., Kosola M., Maukonen J., Saloila M., Suhonen K.,Ylä-Jussila S. Suo-men ev.- lut. kirkon julkaisuja 35. Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus.
(2015). Erityisrippikoulun opettajan opas. Helsinki: Unigrafia. Saata-villa 23.7.21 https://evl.fi/documents/1327140/38206115/Erityisrippi-
koulun+opettajan+opas.pdf/106d32d3-a6be-c3d4-60d1-da780075c168?t=1565158969000
Autismiliitto. (2021). Autismi. Saatavilla 21.09. 2021: https://www.autismi-liitto.fi/autismikirjo/autismi
Autismiliitto. Autisminkirjon henkilön kohtaaminen terveydenhuollossa. 2020.
Saatavilla 24.9.2021 https://www.autismiliitto.fi/files/3435/Autismikir-jon_kohtaaminen_hoitotyossa_web.pdf
Autismiliitto. Kuntoutus. Saatavilla 19.9.2021 https://www.autismiliitto.fi/autismi-kirjo/autismi/kuntoutuminen
Duodecim. (2017). Uutispalvelu Duodecim Perimällä merkittävä osa autismikirjon häiriöissä. Saatavilla 20.3.2021 https://www.duode-cim.fi/2017/10/24/perimalla-merkittava-osa-autismikirjon-hairioissa/
Havukainen, E. (2016). Autismiliitto. Ikä ja autismiopas. Saatavilla 2.8.2021
https://www.autismiliitto.fi/files/2239/IkaJaAutismi-opas_5_pai-nos_nettiin.pdf
Helsingin kaupunki. (2019) Vammaisten palvelut. Multisensorinen toiminta. Saa-tavilla 13.11.21 https://www.hel.fi/vammaiset/fi/osallisuus/osalli-suutta-edistava-toiminta/sofianlehto/multisensorinen-toiminta
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudis-tettu painos. Helsinki: Tammi
Ikonen T., Karjala M., Kortelainen S., Mäkelä M., Nevalainen M., Oksala L. Ruu-suvuori S., Roponen T., Salmi K., Suvanto E. Eteva
kuntayh-tymä. Autismikäsikirja 2.0. 2015. Saatavilla
2.8.2021 https://www.eteva.fi/globalassets/tiedostot/tiedostot---eteva/oppaat-ja-julkaisut/autismikasikirja-2.0.pdf
Jones, J., Smith, S. (2014) Use of a Sensory Room on an Intensive Care Unit Journal of Psychosocial Nursing & Mental Health Ser-vices;
Saatavilla:9.11.20
https://search-proquest-com.anna.diak.fi/docview/1522759678/fulltextPDF/4AECFBE350C8 4214PQ/3?accountid=27043
Jyväskylän yliopisto. (2015) Määrällinen tutkimus. Saatavilla https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelma-polku/tutkimusstrategiat/maarallinen-tutkimus
Jyväskylän yliopisto. (2015) Tilastollisesti kuvaava analyysi.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelma-polku/aineiston-analyysimenetelmat/tilastollisesti-kuvaava-analyysi Katajamäki, E. (2010). Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus
ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Akateeminen väi-töskirja. Tampereen yliopisto. Saatavilla 11.11.20
: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66639/978-951-44-81529.pdf?sequence=1
Kielinen, M. Mattila, M. Moilanen, I. Loukusa, S., (2012). Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim. Saatavilla 20.3.21: https://www.duo-decimlehti.fi/duo10395
Kirkkohallitus. (2020) Diakonin ydinosaamiskuvaus. Saatavilla 26.9.2021 https://evl.fi/documents/1327140/43561565/Diakonian+viranhalti- jan+ydinosaamiskuvaus+2020.pdf/2f47a08a-75ca-5e50-e3a7-44a830701b6c?t=1604574818706
Kirkkohallitus. (2020). Diakonian ydinosaamiskuvaus. Saatavilla 26.9.21 https://evl.fi/documents/1327140/43561565/Diakonian+viranhalti- jan+ydinosaamiskuvaus+2020.pdf/2f47a08a-75ca-5e50-e3a7-44a830701b6c?t=1604574818706
Kirkkohallitus. (2020). Vammaistyön ja viittomankielisen työn työntekijän ydin-osaamiskuvaus. Saatavilla 26.9.21 https://evl.fi/docu-
ments/1327140/43561565/Vammaisty%C3%B6n+ja+viittomakieli- sen+ty%C3%B6n+ty%C3%B6ntekij%C3%A4n+ydinosaamisku-
vaus+2020.pdf/783780dd-ed9f-48c6-e9c6-9f0e66472475?t=1604575425794
Kärkkäinen, M., Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa.
Saa-tavilla 14.7.21
https://panuma.net/wp-con- tent/uploads/2018/07/Neurosonic-matalataajuusmene-telm%C3%A4n-tieteellist%C3%A4-taustaa.pdf
Luoto R. 2009. Kyselytutkimuksen suunnittelu. Saatavilla 23.9.2021 https://www.duodecimlehti.fi/duo98221
Mielenterveystalo.fi. Lastenmielenterveystalo (2021), Saatavilla 21.9.2021 https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/autis-mikirjon_hairiot/Pages/autisimikirjon_hairiot_ASD.aspx
Moilanen, I., Mattila, M., Loukusa., S & Kielinen, M. (2012) Duodecim. (2017).
Perimällä merkittävä osa autismikirjon häiriöissä. Saatavilla 20.3.2021 https://www.duodecim.fi/2017/10/24/perimalla-merkit-tava-osa-autismikirjon-hairioissa/
Nieminen, B. (2015) Haastava käyttäytyminen, haastava arki. Vanhempien ko-kemuksia autismiin liittyvästä haastavasta käyttäytymisestä. Pro gradu Kasvatustieteen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla 2.8.2021https://jyx.jyu.fi/bitstream/hadle/123456789/47393/1/URN
%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201510243482.pdf
Oksanen J. & Sollasvaara R. (2017). Esteille hyvästit!. Autismisäätiö.
Papunet. (2021) Vuorovaikutus ja kommunikointi. Aistit vuorovaikutuksessa.
Saatavilla 9.10.21 https://papunet.net/tietoa/aistit-vuorovaikutuk-sessa
Pelinen, J. 2019. Työntekijälähtöinen perehdytys - motivoivampaa ja tuottavam-paa tekemistä. Saatavilla 26.8.2021 https://www.vuolear-ning.com/fi/blog/hyva-perehdytys
Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäope-tuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteelli-nen tietoarkis-to. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaope-tus/kvali/L6_3_3.html
Savon Vammaisasuntosäätiö. 2017. Käsikirja terveydenhuollon palveluohjauk-seen. Eco print Iisalmi. Saatavilla 24.9.2021 https://www.sa-vas.fi/userfiles/file/tepa/Savas_handbook.pdf
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2017). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talen-tia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/
Suomen evankelisluterilainen kirkko. Plus. Yhteiskunta ja kirkko+. Saavutetta-vuus. Saatavilla 22.9.2021 https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/saavutettavuus
Tietoarkisto. Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Graafinen esitys. Verk-kolähde. Saatavilla 15.8.21 Graafinen esitys (kuviot) - Tietoarkisto (tuni.fi)
Tietoarkisto. Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tilastollinen päättely.
Verkkolähde. Saatavilla 15.8.21 Tilastollinen päättely - Tietoarkisto (tuni.fi)
Tietoarkisto. Mittaaminen – mittarin luotettavuus. Verkkolähde. saatavilla Mittaa-minen: Mittarin luotettavuus - Tietoarkisto (tuni.fi)
Tietoarkisto. Mittarin validiteetti. Verkkolähde. Saatavilla Mittaaminen: Mittarin luotettavuus - Tietoarkisto (tuni.fi)
Timonen, T., Castrén, M. & Ärölä-Dithapo, M. (2019). Autismikirjo: Tausta, diag-nostiikka ja tutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Vaalijala. Aistitupa. Aistikas. Multisensorinen eli aistein koettava kuntoutus. Saa-tavilla 23.9.21 https://www.vaalijala.fi/aistitupa
Vaalijalan kuntayhtymä. (2019). Sipulin palvelukoti omavalvontasuunnitelma Valli, R. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Ps-kustannus
Vilkka, H. (2015). Tutki ja kehitä (4. uud. p.). PS-kustannus.