5. OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS
5.6 Kyselyn vastaukset & aineiston analyysi
Analysoimme kyselytutkimuksen tiedon tilastollisen analyysin keinoin. Tilastolli-selle analyysille on tyypillistä esittää tulokset graafisesti. Esimerkiksi ilmiöiden yleisyys tai jakautuminen voidaan esittää tilastollisen analyysin avulla. (Jyväsky-län yliopisto 2015.) Määrällisen sisällön analyysin toteutimme ottamalla tulosten diagrammit tarkasteluun. Käytimme pääasiassa sektoridiagrammia. Sektoridia-grammi korostaa etenkin prosenttiosuuksia ja se sopii tilanteisiin, joissa ei tarvitse korostaa muuttujien arvojen järjestystä (Tietoarkisto, luku Graafinen esitys). Tä-män aineiston määrällisen aineiston analyysi oli helppo, sillä saimme tulokset suoraan prosentteina. Avasimme vielä diagrammien alle tulokset tekstin muo-dossa. Tilastollinen päättely on kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston analyysiä (Tietoarkisto, luku Tilastollinen päättely).
Avointen kysymysten vastausten kohdalla teemme laadullisen tutkimusmenetel-män mukaisesti sisällönanalyysiä (Saaranen-Kauppinen&Puusniekka, 2006.) Si-sällönanalyysin ensimmäisessä vaiheessa materiaali pelkistetään eli saadusta
tiedosta etsitään tutkimustehtävään liittyviä kuvaavia ilmaisuja ja otetaan olennai-nen tieto talteen (Tuomi & Sarajärvi, 2002, s.92). Jaottelimme avointen kysymys-ten vastaukset omiin luokkiinsa tekemällä taulukon ja etsimme jokaisen kysely-tutkimuksen kysymyksen kohdalla yhteisiä ilmaisuja. Sisällöltään samankaltaisia luokkia voi yhdistää, mikä tarkoittaa aineiston tiivistämistä. Tiivistäminen on jär-kevää, sillä se selkeyttää aineistomme analysointia. Aineistosta saattaa olla vai-keaa etsiä selkeitä pääseikkoja, joten sisällönanalyysillä siitä pyritään saamaan selkeää ja yhtenäistä. (Tuomi& Sarajärvi 2002, s. 94.)
Pelkistämisen jälkeen aineistosta tehdään ryhmittelyä eli klusterointia etsimällä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ja muodostetaan näistä luokkia. Kluste-roinnin jälkeen aineistoon tehdään abstrahointi eli käsitteellistäminen. Tässä vai-heessa tehdään ryhmitellystä aineistosta käsitteitä ja johtopäätöksiä. (Tuomi &
Sarajärvi, 2002, s. 92.) Luokittelimme kyselyn avointen kysymysten vastaukset.
Teimme alkuperäisilmauksista pelkistetyt ilmaukset, joista muodostimme alaluo-kat. Alaluokista teimme yläluokat ja yläluokista saimme pääluoalaluo-kat.
Avoimia kysymyksiä olivat: ” Näettekö tarpeelliseksi, että aistihuonemateriaaleja päivitettäisiin? Kuuloaistimateriaali-, näköaistimateriaali, tuntoaistimateriaali, ha-juaistimateriaali, jotain muuta, mitä?”, ”Tiedän miten aistikuormaa voi purkaa?
Voit kertoa esimerkin.” ja ”Mitä kehittämisehdotuksia sinulla on aistihuonee-seen?”. Näiden kysymysten vastaukset luokittelimme laadullisen sisällön analyy-sin mukaisesti. Luokittelu helpotti tulosten analysointia.
Taulukko 1. Esimerkki tutkimuksemme luokittelusta
ALKUPERÄISIL-MAUKSET
PELKISTETTY ILMAUS
ALALUOKKA YLÄLUOKKA PÄÄLUOKKA
kuunnellut
6.TULOKSET
Oletko käyttänyt Sipulin palvelukodin aistihuonetta?
Kyselyyn vastanneista kaikki (100%) ovat käyttäneet palvelukodin aistihuonetta.
Kuvio 1. Aistihuoneen käyttö
Kuinka monen asukkaan kanssa olet käyttänyt aistihuonetta?
Osa henkilökunnasta on käyttänyt aistihuonetta jopa kahdentoista asukkaan kanssa, ja kaikki ovat käyttäneet sitä usean asukkaan kanssa.
24 % vastaajista on käyttänyt aistihuonetta kuuden asukkaan kanssa.
16.7 % vastaajista on käyttänyt aistihuonetta kymmenen asukkaan kanssa 16.7 % vastaajista on käyttänyt aistihuonetta seitsemän asukkaan kanssa 14,7 % vastaajista on käyttänyt aistihuonetta neljän asukkaan kanssa 12,5 % vastaajista on käyttänyt aistihuonetta kolmen asukkaan kanssa 7,1 % vastaajista on käyttänyt kahdeksaan asukkaan kanssa
4,1 % vastaajista on käyttänyt kahdentoista asukkaan kanssa 4,1 % vastaajista on käyttänyt viiden asukkaan kanssa
Kuinka monta kertaa viikossa käytät aistihuonetta?
Aistihuoneen viikoittainen käyttötiheys vaihtelee yhdestä viiteen kertaan viikossa.
Yksi käyttökerta viikossa oli yleisin vastaus.
Noin neljäsosa ohjaajista on käyttänyt aistihuonetta kuuden asukkaan kanssa.
Kukaan vastaajista ei ole käyttänyt aistihuonetta vain yhden asukkaan kanssa.
21,7 % vastaajista kertoi käyttävänsä aistihuonetta 5 kertaa viikossa, 17,4 % vastaajista 2 kertaa viikossa
47,3 % vastaajista kerran viikossa, 13 % vastaajista kolme kertaa viikossa
Minkä verran koet saaneesi perehdytystä/koulutusta aistihuoneeseen?
56,5 % koki saaneensa perehdytystä tai koulutusta aistihuoneen käyttöön vähän, 34,8 % sopivasti ja 8,7 % ei ollenkaan.
Kuvio 2. Saatu perehdytys/koulutus aistihuoneeseen
Osaan käyttää aistihuonetta?
56,5 % vastanneista koki osaavansa käyttää aistihuonetta hyvin ja 43,5 % koh-talaisesti. Tämä kysymys osoittaa, että vain noin puolet ohjaajista osaa käyttää aistihuonetta hyvin. Myös tämän kysymyksen tuloksen perusteella perehdytystä ja koulutusta aistihuoneen käyttöön tulisi saada enemmän.
Kuvio 3. Aistihuoneen käytön osaaminen
Mitä aistihuoneella voi tehdä?
Kyselyyn vastanneista 78,3 % vastasi tietävänsä, mitä aistihuoneella voi tehdä.
4,34 % vastasi tietävänsä jotain sinne päin, 4,34 % vastasi tietävänsä muun ke-hitysvammatyön puitteissa tietävänsä, mutta autismiin liittyen tietävänsä kohta-laisesti. 4,34 % vastasi, että tieto mitä kunkin asiakkaan kanssa on tehty ja mikä olisi tekemisen tavoite.
Kuvio 4. Mitä aistihuoneella voi tehdä
Millaiseksi koet tietämyksesi aistipoikkeavuuksista ja niiden huomioimisessa työssäsi?
52,2 % kyselyyn vastanneista koki tietämyksensä aistipoikkeavuuksista ja nii-den huomioinnista autismityössä hyväksi, 34,8 % kohtalaiseksi ja 8,7 % vä-häiseksi.
4,34 % vastasi tietävänsä jonkin verran, mutta enemmänkin tietoa voisi saada, 4,34 % tietää, mitä voisi tehdä, mutta olisi kiva saada uusia ideoita ja vinkkejä.
Tulosten mukaan reilu puolet vastanneista kokee tietonsa hyväksi ja vain 8.7 % huonoksi.
Kuvio 5. Tietämys aistipoikkeavuuksista ja niiden huomiointi työssä
Haluatko saada lisäkoulutusta?
95,7 % eli lähes kaikki kyselyyn vastanneista kertoivat haluavansa lisää koulu-tusta aistipoikkeavuuksista autismityössä.
Tulosten perusteella siis lähes kaikki haluavat lisäkoulutusta, tämä tieto on tärkeä työnantajalle koulutuksia suunnitellessa ja perehdytyksen suunnittelussa. Myös teorialähteistämme nousi tärkeänä osana esiin, että aistihuoneen käyttö koetaan haastavana, jos siihen ei ole osaamista. Henkilökunta toivoo saavansa lisää kou-lutusta aistipoikkeavuuksiin ja aistihuoneeseen liittyen.
Kuvio 6. Lisäkoulutustarve
6.1 Avointen kysymyksien vastaukset
Avoimia kysymyksiä olivat: ” Näettekö tarpeelliseksi, että aistihuonemateriaaleja päivitettäisiin? Kuuloaistimateriaali-, näköaistimateriaali, tuntoaistimateriaali, ha-juaistimateriaali, jotain muuta, mitä?”, ”Tiedän miten aistikuormaa voi purkaa?
Voit kertoa esimerkin.” ja ”Mitä kehittämisehdotuksia sinulla on aistihuonee-seen?”
Tulosten perusteella ohjaajat ovat tehneet aistihuoneella eri aistien, kuulo- näkö, haju- ja tuntoaistien aktivointia ja rentoutusta. Makuaistin aktivointia ei tutkimuk-sen vastauksissa ilmennyt. Vastauksissa korostui etenkin kuuloaistin aktivointi ja rentoutus aistityöskentelyssä aistihuoneella. Menetelminä oli käytetty rentoutus-musiikkia, luonnon ääniä, Taikofonia, äänileluja, kirjan lukua ja soittorasiaa.
Tuntoaistia aktivoivat ja rentouttavat menetelmät nousivat kyselyn tuloksista esiin käytetyimpinä menetelminä aistityöskentelyssä. Tuntoaistivälineinä olivat olleet käytössä aistilelut, tunnusteluseinän käyttö, rasvaus, esineiden tunnustelu, pallo-hieronta, Neurosonic-patja ja painopeitto. Myös näköaistia aktivoivia menetelmiä oli käytetty kyselyn perusteella. Välineistä valot ja projektori olivat olleet ohjaajilla
käytössä aistihuoneella. Lisäksi hajuaistia aktivoivaa aistityöskentelyä oli tehty tuoksupurkkien avulla.
Tuloksista ilmeni myös vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin edistäminen ja yllä-pitäminen asukkaan kanssa esimerkiksi HYP-hetkien (huomioivaa vuorovaiku-tusta päivittäin) avulla. Muita toimintoja, joita ohjaajat aistihuoneella tekivät, olivat tulosten mukaan rentoutustuokiot ja venyttelyt. Asiakkaan omien mielenkiinnon kohteiden ja itsemääräämisen huomiointi tulivat myös esiin tärkeiksi koettuina asioina aistihuonetyöskentelyssä.
Aistikuorman purkamiseen liittyvässä aistityöskentelyssä korostuivat tuloksissa rauhallinen, kiireetön ja stressitön hetki, jota tehostetaan esimerkiksi painopeiton tai Neurosonic-patjan avulla. Hyväksi koettiin myös se, että ohjaaja karsii ympä-ristön ärsykkeitä ja huomioi tilanteen olemalla rauhallinen ja vähentämällä pu-hetta ja sulkemalla verhoja. Tuloksista ilmeni, että ohjaajan olisi hyvä tuntea asu-kas, jolloin ohjaajalla on tieto esimerkiksi asiakkaan aistiyliherkkyyksistä. Ohjaa-jien välistä keskustelua pidettiin merkityksellisenä, sillä kokemusten ja vinkkien jako koettiin tärkeäksi. Tuloksista tulee myös ilmi, että tietoa aistityöskentelystä ja aistipoikkeavuuksista on niukalti ja lisätietoa kaivataan.
Henkilökunnalla oli useita ideoita aistihuoneen kehittämiseksi. Tuloksista tuli ilmi, että henkilökunta toivoo kuulo-, näkö-, tunto- ja hajuaistimateriaalien päivitystä.
Materiaaleja toivottaisiin olevan myös enemmän ja monipuolisemmin erilaisten aistikokemusten aikaan saamiseksi. Näköaistin aktivointiin liittyvänä ideana vas-tauksista tuli ilmi valojen lisääminen ja fosforikuvioiden hankkiminen. Kuuloaisti-materiaaleihin liittyen tuli idea niiden päivittämiseksi hankkimalla erilaisia rauhoit-tavaa musiikkia sisältäviä cd:tä, kuunnelmia, satuja, tuulikello ja musiikkilattia.
Myös äänieristeiden hankkiminen aistihuoneelle nousi yhdeksi ideaksi tuloksista.
Tuntoaistimateriaaleista tunnusteluseinän uudistamista kestävämmäksi ja suu-remmaksi aistihuoneessa ehdotettiin. Aistihuoneen kehittämisehdotuksena tuli esille myös ajatus hierontatuolin ja erilaisten hierontavälineiden hankinnasta.
Neurosonic-patja on koettu hyväksi hankinnaksi aistihuoneelle.
Tuloksista nousi kehittämisehdotuksiksi yksinkertaiset vinkit aistihuoneella toimi-miseen, ja että aistityöskentelyssä tulisi olla selkeämpää sen, mitä kenenkin asi-akkaan kanssa tehdään. Yksi idea tähän oli kansio aistihuoneen kaappiin, josta näkisi mitä kunkin asiakkaan kanssa aistihuoneella tehdään. Esiin nostettiin myös oppaan laatiminen, jossa olisi vinkkejä yleisesti aistihuoneella työskente-lyyn.
Tärkeäksi koettiin, että aistihuoneen siisteyteen panostettaisiin enemmän. Ehdo-tuksena henkilökunnalla oli myös, että aistihuonetyöskentelyssä ohjaaja kävisi laittamassa tilan ja välineistön valmiiksi ennen asiakkaan saapumista. Välineistön päivittämiseen ehdotettiin tiimiä, joka pitäisi välineistön ajan tasalla.
7. TULOSTEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tuloksista kävi ilmi, että aistihuone ei ole kovin aktiivisessa käytössä, joten tätä voisi parantaa aktivoimalla ohjaajia aistihuoneen käytössä. Jokainen vastaajista oli käyttänyt aistihuonetta, mutta 47,3 % vastaajista vain kerran viikossa eli aisti-huoneen käyttöaste jää lähes puolella vastaajista vähäiseksi. Toki on huomioi-tava, että tutkimuksessamme ei tutkittu muualla aistihuoneen ulkopuolella tapah-tuvan aistityöskentelyn määrää.
Tulosten mukaan vain noin puolet kyselytutkimukseen osallistujista kokee osaa-vansa käyttää aistihuonetta hyvin. Myös tämän kysymyksen tuloksen perusteella perehdytystä tai koulutusta aistihuoneen käyttöön tulisi saada enemmän. Tulos-ten perusteella siis lähes kaikki haluavat lisäkoulutusta. Lisäkoulutushalukkuus on mielestämme erittäin myönteinen asia, koska autismikuntoutus on jatkuvaa oppimista. Koulutushalukkuudesta voimme päätellä myös sen, että henkilökunta suhtautuu positiivisesti työnsä kehittämiseen. Työtapojen kehittäminen on mie-lestämme nykyisin merkittävä osa työelämää. Tuloksista käy myös ilmi, että hen-kilökunta on motivoitunutta aistihuonetyöskentelyyn. Tämä tieto on tärkeä myös
työnantajalle koulutuksia suunnitellessa ja perehdytyksen suunnittelussa. Myös teorialähteistämme nousi tärkeänä osana esiin, että aistihuoneen käyttö koetaan haastavana, jos siihen ei ole riittävää osaamista.
Tulosten perusteella Sipulin palvelukodissa tulisi kiinnittää huomiota uuden tekijän perehdytyksessä myös aistihuoneen käyttöön. Hyvä perehdytys on tekijälähtöistä. Sipulin palvelukodissa kaikki työntekijät perehdyttävät uusia työn-tekijöitä. Aistihuonevastaavat voisivat pitää perehdytyksen uusille työntekijöille, jolloin osaamisen siirto uudelle työntekijälle olisi taattu. Aistihuoneen käyttöön pe-rehdyttämisen tärkeys olisi hyvä ilmetä myös työpaikan yleisessä perehdytyslo-makkeessa. Sipulin palvelukodissa on myös poreamme, jonka käytön perehdytys voitaisiin yhdistää aistihuoneperehdytykseen. Poreamme toimii asukkaille ren-touttavana elementtinä, kuten esimerkiksi aistihuoneella oleva Neurosonic-patja.
Perehdyttäminen on tärkeää, koska siinä työntekijälle annetaan tarvittavaa tietoa ja taitoa työssä suoriutumiseen. Onnistunut perehdytys tarjoaa hyvän ja sujuvan alun työsuhteelle. Perehdytystä voi tehostaa havainnollistamalla, joka esimerkiksi aistihuoneen kohdalla olisi tärkeää. (Pellinen 2019.)
Yksikään vastaaja ei ollut täysin tietämätön aistipoikkeavuuksien huomioimisesta autismikuntoutuksessa, mikä on mielestämme positiivinen tulos. Esimerkiksi sai-raanhoitajan olisi hyvä tietää aistipoikkeavuuksista, koska ne vaikuttavat suuresti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Myös diakonin työhön voi kuulua autismin kir-jon henkilöiden ohjaaminen ja aistipoikkeavuuksien huomiointi. Sosionomin teh-täviin voi kuulua esimerkiksi aistikuntotus.
Tulosten perusteella tuli selville, että henkilökunnalla on jo valmiiksi osaamista aistityöskentelystä, joskin osaamisen määrä vaihtelee. Henkilökunnan kesken jaetaan kokemuksia, joka on koettu hyödylliseksi työkaluksi, mutta kokemusten jakamista voisi vielä tehostaa. Aistipoikkeavuuksien huomiointi on keskeinen osa autismityötä. Tuloksista nousi esille, että henkilökunta on valmis tekemään työtä ja antamaan asukkaalle aikaa esimerkiksi aistikuorman purkuun.
Sipulin palvelukodin aistivälineistöä tulisi päivittää säännöllisesti. Sipulin palvelu-kodissa on ammattitaitoiset aistihuonevastaavat, joiden osaamista voisi hyödyn-tää lisää esimerkiksi varaamalla heille enemmän työaikaa aistihuoneen välineis-tön läpikäymiseen. Tuloksista tuli esiin idea kansiosta, jossa olisi yksilölliset kir-jaukset siitä, mitä kunkin asiakkaan kanssa aistihuoneella on tehty. Tässä olisi huomioitava asianmukainen tietoturvallinen säilytys lukkokaapissa. Toinen mie-lestämme rakentava ehdotus oli opas aistihuonetyöskentelyyn, jossa olisi ylei-sesti kuvailtuna mitä aistihuoneella voi tehdä erilaiset aistipoikkeavuudet huomi-oiden. Tässä olisikin jatkokehittämistyön aihe esimerkiksi opinnäytetyölle.
Henkilökunnalla oli tulosten perusteella paljon kehittämisideoita aistihuoneeseen.
On hienoa huomata, että henkilökunta on kehittämismyönteinen. Näkö-, tunto-, haju- ja kuuloaistien aktivointiin ja rentouttamiseen liittyviä ideoita nousi esiin.
Vastauksista tuli konkreettisia ideoita aistityöskentelyyn. Näköaistimateriaalia tar-vitaan lisää ja hajuaistiin liittyen olisi hyvä päivittää ”tuoksupurkkeja”, koska ne ovat olleet pitkään samat. Tuoksupurkkeihin ehdotettiin erilaisia mausteita. Ke-hittämisideoina mainittiin esimerkiksi musiikkilattian ja äänieristeiden hankinta, tuntoaistitaulun uudistaminen käytännöllisemmäksi sekä hajuaistia aktivoivien materiaalien päivitys. Erityisesti Neurosonic-patja on saanut paljon kehuja, ja se on vastausten perusteella ollut paljon käytössä. Tämä on mielestämme myöntei-nen tulos, sillä Neurosonic-patjan hyödyistä löysimme tutkimustietoa.
Tuloksista oli mielenkiintoista huomata, ettei makuaistin aktivointi ilmennyt aisti-työskentelystä lainkaan. Ehdotammekin, että aistihuoneella voisi olla esimerkiksi eri makuja sisältäviä tuotteita, jotta jokainen aisti tulee hyödynnetyksi aistityös-kentelyssä. Myöskään liike-, tasapaino- ja asentoaistiin liittyvää aistityöskentelyä tai välineistöä ei mainittu tuloksissa. Myös näiden aistien aktivointiin voisi kiinnit-tää enemmän huomiota aistityöskentelyssä aistihuoneessa. Toisaalta näiden ais-tien aktivointiin on tärkeää varata tarpeeksi iso fyysinen tila, esimerkiksi tasapai-nolautojen käyttö tai jättipallon heittely vaatii suuremman tilan kuin mitä aisti-huone tällä hetkellä tarjoaa. Näitä aisteja voisi aktivoida muussa tilassa, esimer-kiksi käytävällä tai sisäpihalla. Välineistön päivittäminen esimeresimer-kiksi vaihtuvien teemojen mukaan voisi tuoda uudenlaisia aistielämyksiä asiakkaille ja toisaalta myös henkilökuntaa voidaan osallistaa teemojen suunnittelussa.
Jäimme pohtimaan sitä, voisiko jokaisen asiakkaan kohdalla kirjoittaa esimerkiksi heidän Minun elämäni suunnitelmiinsa aistipoikkeavuuksien huomioinnista ar-jessa. Kuinka asiakkaiden aistikuormaa vähennetään ja millä keinoilla, tapahtui se sitten aistihuoneella tai muualla. Voisiko päivästrukturointiin lisätä päivän mit-taan enemmän ohjattuja aistituokioita aistikuorman purkuun ja aistien aktioivoin-tiin. Lisäksi pohdimme sitä, että aina ei ole mahdollista mennä asiakkaan kanssa aistihuoneelle, joten voisivatko tällöin tiimit hyödyntää aistivälineistöä lainaamalla niitä tiimeihin.
Jatkossa tutkimustamme voidaan hyödyntää kehittämistarkoituksessa esimer-kiksi työnantajan järjestämiin koulutuksiin ja perehdytystarkoituksiin. Aistihuo-neen ja aistityöskentelyn kehittäminen on varmasti jatkuva prosessi, joten tutki-muksestamme tulleita ideoita voidaan hyödyntää suunnitellessa aistihuoneen päivittämistä tai uuden yksikön aistihuoneen suunnittelussa.