Autismikuntoutus on moniammatillista työtä, ja kuntoutuksessa tulee huomioida yksilöllisyys. Jo varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutuksen on todettu olevan tärkeää tulosten saavuttamiseksi ja esimerkiksi kommunikaation kehittäminen on tärkeää. (Moilanen ym., 2012.) Peruskuntoutukseen kuuluu keskeisenä osana kommunikaation tukeminen. Autistiselle henkilölle etsitään kommunikaatiotapa, jolla hän saa ilmaistua itseään. Tallaisia voivat olla esimerkiksi kuvien, esineiden ja viittomien käyttö. Autismin peruskuntoutukseen liittyy myös sosiaalisten tilan-teiden ja vuorovaikutuksen harjoittelu esimerkiksi sosiaalisten tarinoiden avulla.
(Autismiliitto, 2021.)
Kommunikaatio ja vuorovaikutuksen haasteet tuovat haasteita autismikuntoutuk-sen hoitotyöhön. Työntekijällä itsellään tulisi olla hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky huomioida asiakas yksilöllisesti. Työntekijän tulisi opetella autismin kirjon yksilölliset toiminta- ja ajattelumallit. Näiden hahmottaminen helpottaa työtä, koska näin ollen asiakas tulee paremmin ymmärretyksi. (Ikonen ym., 2015, s.6–
7.)
Autismikuntoutuksessa tärkeää on myös ympäristön ja toiminnan strukturointi.
Työntekijä käyttää ohjauksessa autistiselle henkilölle sopiviksi arvioituja keinoja, esimerkiksi kuvien käyttöä. (Autismiliitto i.a., luku Kuntoutus.) Arjen strukturointi eli selkeyttäminen tuo tukea autisminkirjon henkilön arkeen ja hän saa sitä kautta esimerkiksi tietoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Autismityössä tavoitteellinen ja kuntouttava työote on tärkeää. (Ikonen ym. 2015, s.6.) Sairaanhoitajan ja so-sionomin opinnoissa kuntouttavaa työotetta korostetaankin paljon, joten sen hyö-dyntäminen autismityössä tulee käyttöön.
Autismityö on haastavaa työtä, jossa on otettava huomioon autistisen henkilön yksilölliset erityispiirteet ja tarpeet. Työntekijällä on oltava tietoa muun muassa aistierityisyyksistä ja haastavasta käytöksestä ja sen ennalta ehkäisystä. (Ikonen ym., 2015, 7.)
Autismikuntoutuksen perusteisiin sisältyy yli- ja aliherkkyyksien huomiointi ja ais-tiviestien tunnistamisen harjoittelu. Autistisella henkilöllä voi olla myös haasteita hahmottaa omaa kehoaan. Jokainen autismin kirjon henkilö tarvitsee yksilöllisen tuen. (Autismiliitto, 2020.) Autismikuntouksen saatavuudessa on alueittaisia eroja ja puutteellisuutta Suomessa. Lasten autismikuntoutukseen panostetaan enem-män kuin aikuisiin, nuoriin ja iäkkäisiin. (Autismisäätiö, 2021.)
3.1 Autisminkirjon asiakkaan huomioiminen terveydenhuollossa
Terveydenhuollossa tulisi löytää autisminkirjon takana oleva mahdollinen ter-veysongelma. On tärkeää, että autisminkirjon henkilö kohdataan terveydenhuol-lossa yhtä arvokkaasti kuin muukin väestö. Autisminkirjo tuo kuitenkin erityispiir-teitä tutkimus- ja hoitoprosesseihin, jotka tulisi huomioida. Autisminkirjo voi vai-kuttaa esimerkiksi siihen, miten hoito-ohjeet kannattaa antaa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi kuvia ja selkokieltä. (Savon Vammaisasuntosäätiö, 2017 s.
31, 37, 83.)
Ennakoimalla voi helpottaa autisminkirjon potilaan mahdollisuutta suhteuttaa toi-mintaansa tilanteeseen sopivaksi. Hoitaja voi esimerkiksi antaa yksinkertaiset oh-jeet siitä, minne saavutaan ja miten vastaanotolle kutsutaan. Autisminkirjon hen-kilö saattaa kuormittua jo esimerkiksi odotustilojen hälinästä ja kirkkaista valoista, jolloin autisminkirjon henkilön stressitaso saattaa nousta jo ennen vastaanottoa.
(Autismiliitto, Autisminkirjon henkilön kohtaaminen terveydenhuollossa, 2020 s.
5–7.)
Sairaalassa tapahtuvat tutkimustilanteet ovat haastavia autisminkirjon henkilölle, koska niissä pitää päästää vieras henkilö lähelle ja erilaiset tutkimukset voivat tuntua epämiellyttäville etenkin jos kärsii tuntoyliherkkyydestä. Sairaanhoitaja voi valmistautua tähän tekemällä tilanteesta mahdollisimman rauhallisen ja kertoa mitä tapahtuu. On tärkeää käydä rauhassa läpi tutkimuksen kulku sekä tutkimuk-sessa tarvittavat välineet. On hyvä mainita myös laitteiden pitämistä äänistä. (Ha-vukainen, 2016 s. 14–16.)
3.2 Aistipoikkeavaisuuksien huomiointi diakonin ja sosionomin työssä
Jokainen ihminen on ainutkertainen, joten myös autistiset piirteet näkyvät yksilöl-lisesti. Tärkeää on selvittää henkilön tuen tarve sekä vahvuudet. Autistisen hen-kilön kanssa työskennellessä voidaan hyödyntää eri aistien kautta välittyviä ais-tikokemuksia. (Arola ym, 2015, s. 8.) Diakonian viranhaltijan yksi ydinosaamisen osa-alue on vuorovaikutusosaaminen, millä tarkoitetaan esimerkiksi kykyä selko-kielen käyttöön ja kykyä kohdata ihminen kommunikaation haasteista huolimatta.
Diakonilla on oltava kykyä ohjata erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ryhmiä ja edistää heidän vuorovaikutustaan. (Kirkkohallitus, 2020, s. 11.) Diakoniatyössä voi kohdata myös autistisia henkilöitä, jolloin on tärkeää huomioida heidän eri-tyispiirteensä.
Diakonian viranhaltijan ydinosaamiseen kuuluu mahdollistaa osallisuus kaikille Jumalanpalvelukseen. Diakonian viranhaltija voi olla esimerkiksi mukana avusta-massa Jumalanpalveluksissa ja olla osallisena yhteistä saavutettavaa messua.
Diakonin ydinosaamista on pyhän läsnäolon tekeminen näkyväksi. (Kirkkohalli-tus, 2020 s.6, 12.) Esteettömyys ja saavutettavuus kuuluvat seurakunnan tehtä-viin. Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön suunnittelua ja rakentamista siten, että se tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden toimia ympäristössä. Saavutettavuu-della viitataan yhdenvertaisuuteen osallistua tai olla osallisena. (Suomen evan-kelisluterilainen kirkko, 2017.)
Vaalijalassa on kehitetty aistialttari, joka on Suomen ensimmäinen. Se on kehi-tetty vastaamaan etenkin aistimonivammaisten tarpeisiin. Kristinuskon sanomaa voidaan välittää eri aistien kautta. Aistialttaria rakennetaan kirkkovuoden teemo-jen mukaan niin, että niihin voi tutustua viiden perusaistin kautta. On huomattu, että aistialttarista on ollut hyötyä myös muille henkilöille. (Suomen evankelislute-rilainen kirkko, 2017.)
Diakoni voi toimia myös erityisvirassa seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä.
Tällöin työnkuva diakonilla painottuu joko vammaistyöhön tai viittomakieliseen työskentelyyn. Osallisuus ja osallistuminen seurakunnan tai kirkon toimintaan yh-denvertaisesti on tämän työn tavoite. Kirkon erityisvirassa työntekijän on osattava
hyödyntää käytännössä moniaistisuutta. ”Jokainen ihminen on luotu Jumalan ku-vaksi” kiteyttää kirkon vammais- ja viittomankielisen työn arvopohjan. (Kirkkohal-litus 2020, s.5, 9.) Seurakunnan eritysvirassa luonnollisesti korostuvat myös au-tismityön pääperiaatteet. Esimerkiksi aistipoikkeavuuksien huomioinnin merkitys on tärkeää erilaisten kommunikaatiokeinojen tuntemisen lisäksi. Diakoni voi olla myös erityisrippileireillä työntekijänä.
Sipulin palvelukodin pappina toimii Risto Tabell. Ennen koronapandemiaa hän ja seurakunnan erityispalvelujen diakoni kävivät pitämässä hartaushetkiä palvelu-kodissa. Korona-aikana hartaushetket tulevat YouTuben kautta videoiden muo-dossa, joita asiakas voi halutessaan katsoa.
Sosionomi voi työskennellä autististen tai kehitysvammaisten parissa esimerkiksi päivätoiminnassa tai asumispalveluissa. Autismikuntoutuksessa ja kehitysvmatyössä on otettava huomioon asiakkaiden aistiherkkyydet. Sosionomin am-mattieettisiin ohjeisiin kuuluu osallisuuden edistäminen. Osallisuus kehittyy toi-minnassa. (Talentia, 2017.) Aistityöskentely edistää osallisuutta (Helsingin kau-punki, 2019).