5 TUTKIMUKSEN TULOKSET
5.4 Omahoitoa tukevat ja heikentävät tekijät ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa
5.4.2 Omahoitoa tukevat tekijät
Tulosten mukaan omahoitoa tukivat konkreettisiin keinoihin ja omaan pystyvyyteen sekä yhteisöön liittyvät tekijät. Keskeisimmät omahoitoa tukevat tekijät olivat mielekkäät tekemiset ja sosiaalinen vuorovaikutus ja kattoivat yhteensä 43,1 % kaikista maininnoista.
(Taulukko 11.)
Taulukko 11. Ryhmäterapian potilaiden kuvauksia ahdistuneisuushäiriöiden omahoitoa tukevista tekijöistä ja kvantifioinnin tulokset f-arvona (F=232) ja prosentteina.
Yläluokka Alaluokka Pelkistys
Konkreettisiin
keinoihin liittyvät tekijät f=65 / 28,0 %
Mielekkäät tekemiset (f=46; 19,8 %)
Rutiinit (f=13; 5,6 %)
Harrastukset Kirjoittaminen Lukeminen
Käsitöiden tekeminen Musiikki
Media Pelaaminen Valokuvaus Liikunta Geokätköily Saunominen Suihku Oma aika
Säännöllinen elämänrytmi Riittävä uni
Terveelliset elämäntavat Keinot häiriön hallintaan
(f=6; 2,6 %)
Altistusharjoittelu Vasta-ajatukset
Keskittymisharjoitukset Rentoutumisharjoitukset Läsnäoloharjoitukset
Omaan pystyvyyteen liittyvät
Kyky olla myötätuntoinen itseä kohtaan Avoimuus ja rehellisyys
Tavoitteet, jotka haluaa saavuttaa Kiinnostus kehittää itseään Halu pysyä työelämässä Halu elää tavallista elämää Koulunkäynnin aloittaminen Riittävän hyvä terveys (oma ja läheisten)
Hengellinen yhteys ja hengellisten harjoitteiden tekeminen tukee jaksamista Yhteisölliset tekijät
Avulias ja ymmärtäväinen kumppani Perheen merkitys
Lähimmäiset Vanhemmat
Ystävien antama tuki Lapset/lapsenlapset Työkaverit Luonto
Lemmikin hoitaminen ja silittäminen Työssä käyminen
(f=14; 6,0 %)
Psykiatrinen hoitokontakti (f=12; 5,2 %)
Muut hyvinvointipalvelut (f=5; 2,2 %)
Mahdollisuus tehdä osa-aikaista työaikaa/etätyötä
Itseä kiinnostavat opinnot Vapaaehtoistoiminta Työkyvyttömyyseläke Oma psykoterapia Poliklinikkakontakti Ryhmäterapiassa käyminen Vertaisryhmässä käyminen
Lähellä olevat liikuntamahdollisuudet Erilaiset sovellukset ja nettiterapiat
Konkreettisiin keinoihin liittyviä tekijöitä oli mainittu yli neljänneksessä (28,0 %) vastauksissa. Mielekkäinä tekemisinä näyttäytyivät harrastukset, jotka olivat merkittävimpiä omahoitoa tukevia tekijöitä sosiaalisen vuorovaikutuksen jälkeen ja kattoivat lähes viidenneksen (19,8 %) kuvauksista. Omiin mielenkiinnon kohteisiin keskittyminen tuki oirehallintaa ja tuotti hyvää mieltä.
”Omiin mielenkiinnon kohteisiin keskittyminen.”
”Kirjoitusharrastukseni on ollut minulle todella merkittävä keino purkaa ahdistuksen tunteita.”
”Liikuntatottumukset tuovat voimavaroja.”
Rutiinit, kuten säännöllinen elämänrytmi ja riittävä uni sekä terveelliset elämäntavat tukivat omahoitoa. Vain reilussa kahdessa prosentissa (2,6 %) vastauksista kuvattiin sairauden hallintaa tukevien keinojen, kuten vasta-ajatusten tai altistumis- ja rentoutumis- sekä läsnäoloharjoitusten merkitystä omahoitoa tukevina tekijöinä.
”Lisäksi omahoitoa tukee säännöllinen elämänrytmi.”
”Rutiinit… Riittävä uni.”
”…halu elää terveellistä elämää”
”altistusharjoittelu”
Reilu neljännes (28,5 %) maininnoista liittyi omaan pystyvyyteen liittyviin tekijöihin. Oman luonteen vahvuudet oli merkittävin osa-alue omaan pystyvyyteen liittyvissä tekijöissä sisältäen hieman vajaa kymmenesosan (8,2 %) maininnoista. Oman luonteen vahvuudet näyttäytyivät päättäväisyytenä, analyyttisuutena, itsesuojeluvaistona ja kykynä sanoittaa asioita. Lisäksi vastauksissa ilmeni potilaiden sitkeys, luovuus, sosiaalisuus ja optimismi.
Myös itsemyötätunto, avoimuus, rehellisyys ja herkkyys mainittiin oman luonteen vahvuuksina.
”Analyyttinen luonteeni on ollut suurena apuna..”
”Sanoisin myös, että olen sen verran sitkas, että jaksan puskea omahoidon kanssa eteenpäin.”
Kiinnostuneisuus, aktiivisuus, halu muutokseen ja sitoutuneisuus paranemiseen tukivat omaa motivaatiota toteuttaa omahoitoa. Myös sairauden ymmärtäminen ja tiedon saanti tukivat pystyvyyttä omahoitoon. Lisäksi omahoitoa tukevana tekijänä ilmeni toivo, mikä näyttäytyi uskona muutoksen mahdollisuuteen. Toivoa vahvistivat omat aiemmat selviytymiskokemukset ja uteliaisuus tulevaisuuden suhteen.
”Olen kiinnostunut siitä ja motivoitunut.”
”Olen kyllästynyt tähän paskaan.”
”…ja sitoutunut paranemiseen.”
”Uteliaisuuteni ja elämänpaloni vie eteenpäin.”
”Tieto, että olen voittanut ongelmia ennenkin.”
”Uskoni muutoksen mahdollisuuteen on aiempaa vahvempi.”
”Oman sairauden ymmärtäminen.”
”Se, että mindfulness, itsemyötätunto on muotia ja siitä tulee jatkuvasti tietoa, artikkeleita jne. muutenkin kuin sairauteen liittyen.
Tavoitteet ja unelmat sekä halu toimintakyvyn säilymiseen tukivat omahoitoa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Lisäksi onnistumisen tunne ilmeni pystyvyyttä tukevana tekijänä. Onnistumisia saatiin muun muassa positiivisista muutoksista elämässä ja kokemuksesta, että on tarpeellinen ympäristölleen.
”Halu pysyä työelämässä, halu olla ns. normaali.”
”Minulla on tavoitteita, jotka haluan saavuttaa…”
”Onnistumiset elämässä.”
”…tunteen itsensä edes jollakin tapaa tarpeelliseksi.”
Pystyvyyttä tukivat myös vakaa elämäntilanne, positiivisuus ja hengellisyys. Riittävän hyvä terveys, tasapainoinen perhetilanne, hyvinvointia tukevat mahdollisuudet ja taloudellinen varmuus tukivat omaa pystyvyyttä. Lisäksi huumori ja positiiviset ajatukset olivat pystyvyyteen liittyviä tekijöitä. Myös hengellisyyden myönteisiä vaikutuksia minäpystyvyydelle kuvattiin vajaassa prosentissa (0,9 %) vastauksissa.
”Se, että asiat olisivat ylipäänsä hyvin. Ei olisi niin paljon huolenaiheita.”
”Tällä hetkellä suhteellisen hyvä vointi.”
”Turvattu toimeentulo”
”Huumori”
”Yhteistyö Herran kanssa, ilman sitä jäisin kotiin makaamaan odottamaan loppua.”
Hieman alle puolet (43,5 %) vastauksista liittyivät yhteisöllisiin tekijöihin, joissa sosiaalinen vuorovaikutus oli luokista merkittävin ja kattoi lähes neljänneksen (23,3 %) maininnoista.
Omahoitoa vahvisti turvallinen, avulias ja ymmärtäväinen kumppani sekä perhe ja muut lähimmäiset. Saatu tuki ja ymmärrys vanhemmilta ja ystäviltä sekä työkavereilta koettiin tärkeiksi omahoidon toteutumisen kannalta. Lisäksi lapset ja lapsenlapset antoivat voimavaroja omahoidon toteuttamiseen. Myös luonnossa oleminen ja eläinten hoitaminen tukivat omahoitoa.
”Äitini kannustaa ja auttaa minua.”
”Minulla on turvallinen ja rakastava parisuhde, muutama läheinen ystävä.”
”Ulkoillessa luonto on rakas.”
”Ja koiran hoitaminen on tärkeää.”
Omahoitoa tukivat myös psykiatrinen hoitokontakti, kuten psykoterapia, kontakti poliklinikalle, ryhmäterapia ja vertaisryhmissä käyminen. Muita hyvinvointipalveluja olivat lähellä olevat liikuntamahdollisuudet ja nettiterapiat sekä sovellukset. Yhteisöllisiin tekijöihin liittyivät myös työssä käyminen ja mahdollisuus osa-aikaiseen työhön sekä työkyvyttömyyseläke. Lisäksi itseä kiinnostavat opinnot ja vapaaehtoistoiminta tukivat omahoitoa. Kuviossa 22 on esitetty pelkistykset tutkimukseen osallistuneiden näkemyksistä liittyen omahoitoa tukeviin tekijöihin.
”Ryhmäterapia.. olin myös yksilöterapiassa…,”
”Kännykässä meditaatioita.”
”Nettiterapia, joka alkaa piakkoin”
”Lähelläni on kohtuullisen hyvät liikuntamahdollisuudet.”
”Se että jaksaa käydä töissä.”
Kuvio 22. Ahdistuneisuushäiriöiden omahoitoa tukevia tekijöitä potilaiden kuvausten mukaan.