Ohjauksen orientaatiot

Tässä tutkimuksessa opinto-ohjaajat painottivat opiskelijoiden opiskelutaitojen ohjausta. Heidän mielestään opiskelijoiden erilaiset opiskelutaidot johtuvat osittain siitä, että heidän motiivinsa lukio-opiskeluun vaihtelevat sekä siitä, että lukioon ha-keudutaan nykyisin yhä huonommilla keskiarvoilla. Lukio-opiskelijoiden valmiudet ovat vaihtelevia ja osa opiskelijoista tarvitsisi paljon enemmän ohjausta kuin saa.

Ohjauksen puute voi johtua resurssien vähäisyydestä tai siitä, että opiskelija ei tuo ohjaustarvettaan esiin. Myös Opetushallituksen tukimuksessa arvioidaan ohjaustar-vetta olevan enemmän kuin mitä ohjausta on tarjolla. Tutkimuksessa lukion opinto-ohjaajat ja rehtorit arvioivat opiskelutaitojen ohjauksen eri tavoin kuin opiskelijat.

Erot opiskelijoiden ja toisaalta opinto-ohjaajien ja rehtoreiden opiskelutaitojen ohja-usta koskevissa arvioissa voivat tutkimuksen mukaan kuvastaa sitä, että opiskelijoi-den tarvetta ohjaukseen ei lukiossa ole riittävästi havaittu, eikä sen vuoksi pystytä kohdentamaan ohjausta opiskelijoiden ohjaustarpeen mukaan. Oletetaan, että opis-kelutaidot on hankittu jo peruskoulussa, jolloin niihin ei lukiossa enää tarvitse kiin-nittää huomiota. (Numminen ym. 2002, 119.)

Edellä mainitussa Opetushallituksen tutkimuksessa lukion opinto-ohjauksen si-sällössä kiinnittää erityistä huomiota työelämätietouden vähäisyys. Kolmasosa luki-on opiskelijoista ilmoitti, että opinto-ohjaus ei ollut lisännyt heidän tietojaan amma-teista ja puolet, että ohjauksessa ei saanut tietoa työelämästä. Myös siihen perehty-minen oli käytännössä ollut vähäistä, vain vajaalla neljäsosalla oli ollut työelämään tutustumista ja yleisimmin heilläkin vain päivän verran. (Numminen ym. 2002, 120.) Myös Pekkarin (2007, 207) tutkimuksen mukaan lukiolaisilla on selvä puute työelämään ja yrittäjyyteen tutustumisesta. Tässäkin tutkimuksessa kävi ilmi, että työelämään tutustuminen on vähäistä, eikä yrittäjyydestä puhuta juuri ollenkaan.

Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opinto-ohjauksen syventävä kurssi on kahdessa lukiossa suunnattu työelämään tutustumiseen, ja se on suunnitel-tu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näin ollen opiskelijoilla on suunnitel-tulevaisuudessa mahdollisuus saada entistä enemmän tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä. Pekkarin (2007, 207) mielestä opetussuunnitelman perusteissa mainittu tavoite työelämästä ja yrittäjyydestä on syytä ottaa ohjauksessa entistä vakavammin esiin ja paneutua ta-voitteen toteuttamiseen.

muutama ohjaaja mainitsi nimeltä myös psykodynaamisen, humanistisen, ratkaisu-keskeisen tai konstruktivistisen teoreettisen orientaation ohjaustoimintansa viiteke-hykseksi. Orientaatio valittiin usein oppilaan tai opiskelijan mukaan. Käytössä ei useinkaan ollut puhtaasti jokin tietty suuntaus tai teoria, vaan ohjauksessa sovellet-tiin eri suuntauksia tai teorioita itselle sopivalla tai opiskelijalle soveltuvalla tavalla.

Saman opinto-ohjaajan puheessa oli nähtävissä useita orientaatioita. Eräs heistä ku-vasi työtään metaforalla ”Ohjaus on kuin topparoikka rautateillä” tarkoittaen sillä sitä, että juna yritetään pitää kiskoilla kohti tiettyä päämäärää. Ohjauksessa on tär-keää tiedostaa tavoitteet ja myös menetelmät niiden saavuttamiseksi.

Tilannekohtaisuus näkyi usean opinto-ohjaajan puheenvuorossa. Ohjaajan esit-tämät kysymykset nähtiin interventioina, väliintuloina, ja vuorovaikutuksen työväli-neinä, joiden avulla oppilaalle tarjottiin tilaisuus omien kokemustensa ja tavoit-teidensa pohtimiseen ja muokkaamiseen. Ohjaustilanteessa voitiin myös edetä oppi-laan valmiuksien tai elämäntilanteen ehdoilla.

Ohjaus voi olla hyvin erilaista eri ihmisten kanssa…Varmistaa, että prosessi lähtee liikkeelle ja joillekin se on niin kuin…sytykkeiden antamista ja joillakin se on vähän keskustelua ja oh-jailemista ja vinkkien tarjoamista ja jollekin toiselle se ei ole mitään muuta kuin se tarvii jon-kun infon eikä se haluu se enempää….Vähän kyseenalaistat ja kyselet ja vähän niinku pistät pohtimaan….Se ei oo sellainen valmis resepti, vaan se on niinku suhtautumistapa ja kuuloste-lukysymys.” (Rauni 2/s. 1, 2, 3, 6)

Lähteä siitä yksilöstä liikkeelle ja muistaa, että se oppilas on siinä tilanteessa vain ja ainoas-taan kerran ja hakea siitä kohtaamistilanteesta se voima ja se tapa ohjata…Jännittävän oppi-laan, saa sen tilanteen laukeamaan tai jos sattumalta tietää, että se oppilas on just jokin kiva juttu tapahtunut sille, niin totta kai sitä lähtee semmosesta liikkeelle. (Tiina 1/s. 5, 7)

Jotkut pystyy…aika vahvaan kognitiiviseen itseohjautuvuuteen, niin sit voi enemmän ot-taa…sen tyyppisiä juttuja, et ne pystyy itse niinkun tiedollisesti ratkaseen….Jos… elämänhal-linta on hukassa opiskelijalta, sit pitää lähtee paljon sielt matalammalta tasolta…olla enem-män siellä emotionaalisella tasolla….Tuntuma siihen opiskelijan tilanteeseen on siinä lähtö-kohtana. (Matti 2/s. 3)

Opinto-ohjaajat, joiden ohjauksen orientaatio oliintuitiivinen, korostivat kokemuk-sen ja intuition merkitystä ohjaustilanteissa.

En ole vannoutunut mihinkään menetelmän käyttöön…ehkä itse sitä luottaa siihen omaan ne-näänsä. (Leena 2/s. 3, 4)

Se on enemmän tämmönen mutu. (Tiina 1/s. 7)

Myös Ojanen (2000, 63) painottaa sitä, että niin opettajan kuin opinto-ohjaajankin työssä oma ajattelu, kokemukset ja intuitio ovat tärkeitä persoonallisia välineitä.

Raija Nurminen on puolestaan eritellyt hoitotieteen väitöskirjassaan intuitiivisen se-kä hiljaisen tiedon luonnetta ja asemaa ihmisen hoitamisessa. Hän perustelee niiden merkitystä mm. sillä, että käytännön tilanteet edellyttävät herkkyyttä, eläytymisky-kyä ja lineaarisesta ajattelusta poikkeavaa ajatuksellista keskittymistä. Intuitiivinen tietäminen perustuu eri tiedonlajeihin sekä inhimillisen elämän muokkaamaan

ko-kemukseen. Vaikka intuitiolle on luonteenomaista epäselvyys ja selkeytymättö-myys, sen avulla voidaan saavuttaa uudenlainen ja laajempi toisen ihmisen koko-naistilannetta koskeva ymmärrys kuin normaalien aistien välityksellä. (Nurminen 2000, 17, 34.) Myös opinto-ohjaaja tarvitsee ohjaustilanteissaan intuitiivista tilanne-herkkyyttä ja oivaltamista.

Muutamat opinto-ohjaajat kertoivat soveltavansa eri teorioita ja menetelmiä it-selle sopivaksi lähestymistavaksi.

Mä en osaa määritellä ollenkaan, et mitä se vois olla näistä ohjaussuunnista…vuosien varrella vaatteeseen on tarttunut kaikenlaista. (Tiina 2/s. 5)

Käytännönläheisessä orientaatiossa ohjaajat korostivat ohjausta jokapäiväisenä kanssakäymisenä oppilaiden kanssa, jolloin käsiteltiin oppilaille ajankohtaisia asioi-ta ja ohjaus oli konkreettisasioi-ta kuten kurssivalinnoissa ohjaamisasioi-ta. Useimmat opinto-ohjaajat pitivät ohjausta käytännön työnä.

Ohjaus ei saa olla kauhean juhlavaa, eikä muodostettuja varattuja aikoja vaan päivittäistä tai jaksottaista kanssakäymistä. (Rauni 1/s. 13)

Se on tämmöstä käytännön laastaritoimintaa, että tuota yritetään sen opiskelijan ehdoilla men-nä ja katsoo, et mitenkä saadaan asiat hoidettua. (Sirkka 1/s. 14)

Käytännönläheisyyttä kuvasi metafora ohjauksesta, jossa sitä kuvattiin ”luotsina”, joka ohjaa laivan satamaan; tavoitteellisella ja tarkoituksenmukaisella ohjauksella vältetään lukiossa virheelliset ainevalinnat ja opiskelijat pystyvät hakeutumaan heil-le soveltuviin jatko-opintoihin.

Kasvatuksellinen orientaatio ohjaukseen korosti nuoren hyvinvoinnin ja kasvu-ympäristön ottamista huomioon ohjauksessa, tai käyttäytymistapoja, joita ohjaaja aktiivisesti opetti oppilailleen niin luokkatilanteissa kuin henkilökohtaisessa ohjauk-sessakin.

Lähtee sen lapsen kokonaishyvinvoinnista…kokonaisvaltaisemmin….ottaa siihen ohjaukseen mukaan sen lapsen kenttää että missä se toimii ja sitä pyrkiä eri tavoin selvittämään. (Tiina 1/s. 6)

Mut, mää oon heille yrittäny lohduttaa ja sanoo, jos te osaatte näillä systeemeillä toimia, mitä mä teilt vaadin, ni teil ei oo mitään ongelmaa mennä kesätyöpaikkaa esimerkiks kysymään, et-tä te tiijätte sillon, miten aikuisen ihmisen kans ollaan. (Leena 1/s. 12)

Tietopainotteisuus ohjauksen orientaationa ilmeni tiedon merkityksen korostamise-na. Toiset opinto-ohjaajat kuvasivat toimintaansa enemmän tiedonjakajina, toiset taas painottivat itseohjautuvuutta tiedon etsinnässä ja tulkinnassa. Tietoa tulisi kui-tenkin käsitellä yhdessä, jotta se ymmärrettäisiin oikein. Ohjaajat korostivat ohjaa-jan merkitystä tiedon merkityssisältöjen tulkitsiohjaa-jana opiskelijoille.

Pyrin välittämään informaatiota niin tiiviisti. (Rauni 1/s. 20)

Osittain se on tietojen jakamista….Se on valtavan tietomäärän suodattamista sellaiselle tasol-le, että opiskelijat voisivat saada irti jotain. (Eero 1/s. 6)

Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tarjoava orientaatio tuli esiin, siinä, että kuvattiin oppilaan itsetuntemusta, päätöksentekoprosessia ja tulevaisuuden suunnittelua; oppi-laalle annettiin tietoa tuomalla esille erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, mutta korostettiin sitä, että oppilas oli itse vastuussa ratkaisuistaan. Ohjaus nähtiin myös oppilaan ajatteluun ja asenteisiin vaikuttamisena. ”Ohjaus on kuin veteen piirretty viiva” metaforana kuvasi sitä, että ohjaus on moniulotteista – kuka lopultakin mää-rittelee, mikä on ohjausta ja mikä ei.

Siihen tulisi…aikuisen vähän semmonen laajempi kuva…nuorilla on kapea ajatus mones-ti….Saisin siinä viritettyä sitä laajempaa käsitystä, vähän niinku rikottua niitä ajatuksia, mitkä nuorella voi ennakolta olla…, että ei nuoret tiedä. (Leena 1/s. 14)

Luokaton lukio on tuonut tätä työtä…tekniseksi neuvonantajaksi…tiedon jakaminen….Pyrin antamaan uskoa…ja mahdollisuuksien tarjoamista….Et nuori sitte tekis aktiivisesti päätöksen omasta tahdostaan. (Matti 1/s. 8, 9)

Ongelmanratkaisuun suuntautunut orientaatio ilmeni mm. siinä, että ohjaajat pu-huivat ohjauksesta ratkaisujen löytämisenä opiskelijoiden esiin tuomiin ongelmiin.

Kaksi opinto-ohjaajaa nimesi ratkaisukeskeisen orientaation erääksi lähtökohdak-seen ohjauksessa. He painottivat voimavarakeskeisyyttä sekä nykyisyyden ja tule-vaisuuden tarkastelun merkitystä ohjauksessa. (Ks. esim. de Shazer 1995.)

Katseen siirtäminen tulevaisuuteen ja niihin päätöksenteon seurauksiin mitä eteenpäin nuori yrittää hahmottaa….Ratkaisukeskeinen lähestymistapa, missä pyritään hahmottamaan sitä polkua eteenpäin eikä kovin kiinnostuneita olla persoonallisuuden rakenteista tai siihen liitty-vistä kysymyksistä menneisyydestä ja sen vaikutuksista eteenpäin. (Timo 2/s. 6)

Eräs opinto-ohjaaja kuvasi ohjausta metaforalla ”Ohjaus on kuin palapeli, välillä sujuu kuin leikki ja välillä saa yhtä puuttuvaa palaa etsiä hartiavoimin”. Hän perus-teli kuvaustaan sillä, että ohjauksessa rakennetaan tietoa, jota saadaan eri lähteistä.

Tietoa sovitetaan yhteen ja rakennetaan kokonaisuutta. Tässä on nähtävissä sekä tie-topainotteisen että ongelmanratkaisuun suuntautuneen orientaation piirteitä.

Muutaman opinto-ohjaajan puheenvuorossa oli konstruktivistisen orientaation piirteitä. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ihminen muokkaa ja prosessoi omaa subjektiivista todellisuuttaan aktiivisesti, ja tämä subjektiivinen maailmanku-va ohjaa merkittävästi ihmisen toimintaa. Ihmisen todellisuuden sisäisen represen-taation nähdään rakentuvan ja muokkautuvan yksilön ja ympäristön vuorovaikutuk-sessa. Oppilaan tapa kertoa omasta elämästään heijastaa hänen käsitystään itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Oppilas ja opinto-ohjaaja kohtaavat ohjaustilanteessa, ja samalla kohtaavat myös kummankin todellisuudesta tekemät subjektiiviset tul-kinnat. Molemmat antavat merkityksiä asioille omista kokemuksistaan lähtien.

Kommunikoinnin kautta sosiaalista todellisuutta myös rakennetaan yhdessä. (Ks.

esim. Peavy 2000.)

Tapa tarkastella kokonaisuutta on läsnä enemmän tai vähemmän niissä konkreettisissa kysy-myksissä, mitä käsitellään….Tietosesti läsnä tai sitten… tiedostamatta läsnä. Se tapa millä ta-valla yksilöt tarkastelee todellisuutta on se viitekehys, jossa sitten ne tulkinnat ja tarkastelut saa…muotonsa.…Ohjaustoiminnassa aivan oleellista on se, että ymmärtää, että mistä käsin lähestyn tätä mun ohjattavaa, ja minkälaisena tää ohjattava näkee maailman ja todellisuuden.

Et tämmösen niinkun metatason ymmärtäminen on äärettömän tärkeetä. (Timo 2/s. 5, 6)

Esillä oli myös psykodynaamisen orientaation piirteitä. Psykodynaamisessa näke-myksessä painotetaan ihmisen persoonallisuutta ja tunteiden vaikutusta eri tilanteis-sa. Ohjaajan kysymykset edistävät opiskelijan itseymmärrystä ja omien tunteiden merkityksen tiedostamista. Psykodynaaminen psykologia korostaa myös elämänhis-toriallista tarkastelua: menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan.

(Ks. esim. Gladding 1996.)

Psykodynamiikkaa, et elämässä kuitenkin…erilaiset psyykkiset voimat aika paljon ohjaa mei-tä, mihin on voimakasta motivaatiota ja halua, mihin taas pelkoja ja esteitä. Näitten selvittä-minen on kyllä yks sellanen mikä mun mielestä on olennaista. (Matti 1/s. 9)

Usean opinto-ohjaajan puheenvuoroissa nousi esiin humanistiseen orientaatioon liittyviä asioita, kuten myönteinen ihmiskäsitys ja ihmisen ainutkertaisuus.

Perusoletusta elämisestä…ihminen on täällä maailmankaikkeudessa, tässä elämässä niin kuin ainutkertainen olento….Vastuu omasta elämästään. Hänet on luotu tähän järjestelmään jotakin tiettyä tarkoitusta varten….Ihmisessä on jatkuvaa kypsymistä, valtava potentiaali olemassa.

Siis nuoressa on valtava potentiaali olemassa ja sitten on sellaisia lukkoja, jotka estää sen po-tentiaalin esille tulemisen. (Timo 1/s. 8)

Edellä esitetyt ajatukset ovat lähellä Carl Rogersin asiakaskeskeistä terapiaa, joka voidaan liittää eksistentiaalis-humanistiseen teoriasuuntaukseen. Rogersilaisen oh-jauksen lähtökohtana on se, että ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja kykenevä it-seymmärrykseen, ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon, muutokseen ja kasvuun.

Ohjaaja auttaa ohjattavaa ymmärtämään itseään ja selkeyttää hänen ilmaisemiaan tuntemuksia ja asenteita sekä auttaa ohjattavaa toimimaan todellisten arvojensa mu-kaisesti. (Ks. esim. Nelson-Jones 1995.)

Yksi opinto-ohjaaja kuvasi ohjausta metaforalla ”Ohjaus on kuin tunturin huippu, josta näkee koko maiseman”. Hänen mielestään ohjauksen lähtökohtana on koko-naisvaltaisuus. Ohjauksen avulla yksittäiset kysymykset ja prosessit nivotaan suu-rempaan kokonaisuuteen, kuten hyvän elämän käsitykseen, todellisuuden tulkintaan ja maailmankatsomukseen. Tämä sopii hyvin humanistisen ohjauksen orientaatioon.

Taulukossa 6 on opinto-ohjaajien esiin tuomia ohjauksen orientaatioita molemmilta haastatteluajankohdilta.

Taulukko 6. Yhteenveto ohjauksen orientaatioista eri haastatteluajankohtina.

Ohjauksen orientaatio Timo Rauni Leena Tiina Sirkka Matti Eero Yht.

Haastattelu 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2.

1. Käytännöllinen orientaatio 1.1. Intuitiivinen

1.2. Eri menetelmiä soveltava 1.3. Käytännönläheinen 1.4. Kasvatuksellinen 1.5. Tietopainotteinen 1.6. Mahdollisuuksia ja vaih-toehtoja tarjoava

1.7. Ongelmanratkaisuun suuntautunut

1.8. Tilannekohtainen

x x x

x x

x x x

x

x x

x x x x x x x

x x x x x x x

x x

x x x x x x x x x

x x x x x x

x

x x x x

x x x

2 2 1 1 4 3 5 4 7 3 3 2 2 3 2 6 2. Teoreettinen orientaatio

2.1. Humanistinen 2.2. Psykodynaaminen 2.3. Ratkaisukeskeinen 2.4. Konstruktivistinen

x x x x x

x

x

x x x x x x x x

3 6 1 1 2 2

Ohjauksen orientaatioissa tapahtunut muutos on yksilöllistä, opinto-ohjaajakohtaista, vaikkakin vähäistä. Selvintä se on Raunin orientaatioissa. Hän ko-rostaa ensimmäisessä haastattelussa käytännönläheistä, kasvatuksellista ja tietopai-notteista orientaatiota, mutta toisessa painotusta saavat tilannekohtainen, humanisti-nen ja konstruktivistihumanisti-nen orientaatio. Myös Timon puheessa konstruktivistihumanisti-nen ote on vahvasti läsnä toisessa haastattelussa. Leenan orientaatiot ovat muuten saman-suuntaisia molemmissa haastatteluissa, mutta toisessa näkyy myös suuuntautuminen ongelmanratkaisuun sekä tilannekohtaisuus ja humanistisuus. Tiinan orientaatioihin on tullut toisessa haastattelussa eri menetelmien soveltamista ja käytännönläheisyyt-tä, Matilla puolestaan tilannekohtaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Selvää yhteistä muutostrendiä ei voida nähdä yleisellä tasolla tarkastelemalla kaikkien opinto-ohjaajien ohjauksen orientaatioita. Opinto-ohjaajat korostavat kuitenkin tilannekoh-taiseen ja humanistiseen orientaatioon liittyviä asioita enemmän toisessa haastatte-lussa ja tietopainotteiseen orientaatioon liittyviä ensimmäisessä. Käytännönläheinen ja kasvatuksellinen orientaatio painottuvat molemmissa haastatteluissa.

In document Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksen kuvaajana (sivua 84-89)