9. Lopputarkastelu
9.4 Lopuksi
sekä analyysiin liittyviä vaiheita yksityiskohtaisesti, jolloin lukija voi siirtää tuloksia muihin vastaaviin tilanteisiin.
Tutkimuksenteon etiikka velvoittaa tutkijan rakentamaan tutkimusraporttinsa si-ten, että esitetyt tutkimustulokset vastaavat tutkimusaineistoa ja siitä tehtyjä tulkin-toja. Pyrkimyksenäni on ollut välittää tutkimusraportissa opinto-ohjaajan ohjausajat-telua sellaisena kuin se aineistoanalyysin ja siitä tehtyjen tulkintojen kautta minulle ilmeni.
käytännössä. Myös muiden ohjaustyöhön osallistuvien, kuten ryhmänohjaajien tai luokanvalvojien ohjausajattelun tutkiminen olisi hedelmällistä. Jälkeenpäin ajatellen tässä tutkimuksessa olisi voinut keskittyä vain jompaan kumpaan koulukontekstiin, lukioon tai peruskouluun, koska toimintaympäristöt ovat erilaiset ja hyvin moniulot-teiset. Ohjausajattelun tutkiminen vielä syvällisemmin toimintaympäristöstä lähtien on sekin mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Lähteet
Aaltonen, K. 2003. Pedagogisen ajattelun ja toiminnan suhde. Opetustaan integroivan opet-tajan tietoperusta lähihoitajakoulutuksessa. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kas-vatustieteellisiä julkaisuja 89.
Aaltonen, K. & Pitkäniemi, H. 2001. Opettajan ajattelun ja opetuksen toteutuksen välinen mysteeri: voidaanko se paljastaa. Kasvatus 32 (4), 402–418.
Ahteenmäki-Pelkonen, L. 1997. Kriittinen näkemys itseohjautuvuudesta. Systemaattinen analyysi Jack Mezirowin itseohjautuvuuskäsityksistä. Helsingin yliopisto. Helsingin yli-opiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 157.
Aittola, T. 1998. Nuorten arkipäivän oppimisympäristöt. Teoksessa L. Laurinen (toim.) Koti kasvattajana, elämän opettajana. Juva: Atena, 172–189.
Ala-Harja, P. 1998. Suomalaiset teknonuoret ja puhe modernista ja postmodernista. Nuori-sotutkimus 16 (1), 30–42.
Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 3. painos. Tampere: Vastapaino.
Alexander, P. A., Schaller, D. L. & Hare, V. C. 1991. Coming to terms: How researchers in learning and literacy talk about knowledge. Review of Educational Research 61 (3), 315–343.
Amundson, N. E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Suom. P.
Auvinen. Helsinki: Psykologien kustannus.
Anderson, J. R. 1995. Cognitive psychology and its implications. 4. painos. New York: W.
H. Freeman and Company.
Anttonen, S. 1996. Arvokasvatus monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Habermasin diskurs-sietiikan avaamia näköaloja. Teoksessa P. Pitkänen (toim.) Kasvatuksen etiikka. Helsin-ki: Edita, 67–87.
Barnett, J. & Hodson, D. 2001. Pedagogical context knowledge: Towards a fuller under-standing of what good science teachers know. Science Teacher Education 85, 426–453.
Baron, J. 1994. Thinking and deciding. 2. painos. Cambridge: Cambridge University Press.
Bauman, Z. 1996. Postmodernin lumo. Suom. J. Vainonen. Jyväskylä: Vastapaino.
Bengtsson, J. 1995. Theory and practice – two fundamental categories in the philosophy of teacher education. European Journal of Teacher Education 18 (2/3), 231–238.
Beijaard, C., Verloop, N. & Vermunt, J. 2000. Teachers’ perception of professional identity:
an exploratory study from a personal knowledge perspective. Teaching and Teacher Education 16 (7), 749–764.
Bereiter, C. 2002. Education and mind in the knowledge age. Mahwah, NJ: Erlbaum.
Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves. An inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago, IL: Open Court.
Boshuizen, H. P. A., Bromme, R. & Gruber, H. 2004. On the long way from novice to ex-pert and how travelling changes the traveller. Teoksessa H. P. A. Boshuizen, R. Bromme
& H. Gruber (toim.) Professional learning: Gaps and transitions on the way from novice to expert. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers, 3–8.
Briscoe, C. 1991. The dynamic interaction among beliefs, role metaphors and teaching prac-tices: A case study of teacher change. Science Education 75 (2), 185–199.
Bruer, J. T. 1997. Schools for thought. A science for learning in the classroom. Cambridge:
MIT Press.
Bryan, L.A. & Abell, S.K. 1999. Development of professional knowledge in learning to teach elementary science. Journal of Research in Science Teaching 36 (2), 121–139.
Calderhead, J. 1981. Stimulated recall: A method for research on teaching. British Journal on Educational Psychology 51, 211–217.
Calderhead, J. 1988. Knowledge and discourse: The evolution of research on teacher think-ing. Teoksessa C. Day, M. Pope & P. Denicolo (toim.) Insights into teachers’ thinking and practice. London: Falmer Press, 15–42.
Cavanagh, S. 1997. Content analysis: Concepts, methods and applications. Nurse Re-searcher 4, 5-16.
Clandinin, D. J. 1985. Personal practical knowledge: A study of teachers’ classroom im-ages. Curriculum Inquiry 15 (4), 361–385.
Clandinin, D. J. & Connelly, F. M. 1986. What is “personal” in studies of the personal.
Teoksessa M. Ben-Peretz, R. Bromme & R. Halkes (toim.) Advances of research on teacher thinking. Lisse: Swets & Zeitlinger, 21–35.
Clark, C. M. & Peterson, P. L. 1986. Teacher’s thought processes. Teoksessa M. C. Wit-trock (toim.) Handbook of research on teaching. 3. painos. New York: MacMillan, 255–
296.
Clarke, D. & Hollingsworth, H. 2002. Elaborating a model of teacher professional growth.
Teaching and Teacher Education 18, 947–967.
Cohen, L. & Manion, L. 2001. Research methods in education. London: Routledge.
Cole, A. L. 1989. Making explicit implicit theories of teaching: Starting points in preservice programs. Paper presented at the Annual Meeting of the American Educational Research Association. 27.–31.3.1989. San Francisco, CA.
Compas, B.E. 1995. Promoting successful coping during adolescence. Teoksessa M. Rutter (toim.) Psychosocial disturbances in young people. Changes for prevention. Cambridge:
Cambridge University Press, 247–273.
Connelly, F. M. & Clandinin, D. J. 1985. Personal practical knowledge and the modes of knowing: Relevance for teaching and learning. Teoksessa E. Eisner (toim.) Learning and teaching the ways of knowing. Eighty-fourth yearbook of the national society for the study of education. Part II. Chicago: University of Chicago, 174–198.
Connelly, F. M., Clandinin, D. J. & He, M. F. 1997. Teachers’ personal practical knowledge on the professional knowledge landscape. Teacher and Teacher Education 13 (7), 665–
675.
Copeland, W. D., Birmingham, G., De la Gruz, E. & Lewin, B. 1993. The reflective practi-tioner in teaching: Toward a research agenda. Teaching & Teacher Education 9 (4) 347–
359.
Cornett, J. W. 1990. Teacher thinking about curriculum and instruction: A case study of a secondary social studies teacher. Theory and Research in Social education 28 (3), 248–
273.
Coy, D. R. 1991. The role of the Secondary school counselor. Teoksessa D. R. Coy, C. G.
Cole, W. C. Huey & S. J. Sears (toim.) Toward the transformation of Secondary school counseling. Michican: ERIC, 186–193.
Day, C. 1990. The development of teachers’ personal practical knowledge through school-based curriculum development projects. Teoksessa C. W. Day, M. Pope & P. Denicolo (toim.) Insights into teachers’ thinking and practice. London: Falmer Press, 213–239.
Day, C. & Hadfield, M. 1995. Metaphors for movement: Accounts of professional devel-opment. Paper presented at the 7th Biennial Conference of the International Study Asso-ciation on Teacher Thinking (ISATT). 30.7.–3.8.1995. Brock University, St Catharines.
Ontario, Canada
Day, C. & Leitch, R. 2001. Teachers and teacher educators’ lives: the role of emotion.
Teaching and Teacher Education 17, 403–415.
Deshler, D. 1996. Käsitekartat. Teoksessa J. Mezirow et al. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Suom. L. Lehto. 2. painos. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 356–373.
De Shazer, S. 1995. Ratkaisevat erot. Suom. M. Makkonen. Jyväskylä: Gummerus.
De Vries, Y. & Beijaard, D. 1999. The development of teacher beliefs about student learn-ing. Teoksessa M. Lang, J. Olson, H. Hansen & W. Bünder (toim.) Changing
schools/changing practices: perspectives on educational reform and teacher professional-ism. Louvain: Garant, 201–208.
Dunderfelt, T. 1995. Elämänkaaripsykologia. Porvoo: WSOY.
Edson, C. H. 1988. Our past and present: Historical inquiry in education. Teoksessa R.
Sherman & R. B. Webb (toim.) Qualitative research in education: Focus and medhods.
London: Falmer Press, 44–58.
Edwards, E. & Usher, R. 2000. Globalisation and pedagogy: space, place and identity. Lon-don: Routledge. Viitattu 24.4.2006.
http://site.ebrary.com/lib/tampere/Doc?id=10054073&ppg=147
Elbaz, F. 1983. Teaching thinking: A study of practical knowledge. London: Croom Helm.
Elbaz, F. 1990. Knowledge and discource: The evolution of research on teacher thinking.
Teoksessa C. Day, M. Pope & P. Denicolo (toim.) Insights into teachers’ thinking and practice. London: Falmer Press, 15–42.
Enkenberg, J. 2002. Uuden pedagogiikan perusta. Teoksessa M-L. Julkunen (toim.) Opetus, oppiminen, vuorovaikutus. 2. uusittu painos. Helsinki: WSOY, 157–178.
Entwisle, D. R. 1990. Schools and the adolescent. Teoksessa S. S. Feldman & G. R. Elliot (toim.) At the threshold: The developing adolescent. Harvard: Harvard University Press, 197–224.
Eräsaari, R. & Jokinen, R. 1997. Refleksioeliitit ja elämänpolitiikka. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan työpapereita 99.
Eskelinen, T. 1993. Opotunti. Opetusintentiot, mielekkyys ja vastavuoroisuuden kokemuk-set peruskoulun oppilaanohjaustunnilla. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasva-tustieteellisiä julkaisuja 15.
Eskola, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen tutkimuksen analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola. & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja ana-lyysimenetelmiin, 133–157. Jyväskylä: PS-kustannus.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eteläpelto, A. 1992. Mitä on asiantuntijuus. Teoksessa J. Ekola (toim.). Johdatusta ammat-tikorkeakoulupedagogiikkaan. Porvoo: WSOY, 19–42.
Eteläpelto, A. 1994. Work experience and the development of expertise. Teoksessa W. Ni-jhof & J. Streumer (toim.) Flexibility in training and vocational education. Utrecht: Uit-geverij Lemma BV, 391–341.
Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa. J. Kirjonen, P.
Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylän yliopisto. Koulutuk-sen tutkimuslaitos, 86–102.
Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) 1999. Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja kou-lutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY.
Fenstermacher, G. D. 1994. The knower and the known: The nature of knowledge in re-search on teaching. Review of Rere-search in Education 20 (1), 3–56.
Field, P.A. & Morse, J.M. 1985. Hoitotyön kvalitatiivinen tutkimus. Kirjayhtymä OY, Hel-sinki.
Friedman, S. L., Haywood, H. C. & Livesey, K. 1994. From the past to the future of devel-opmental follow-up research. Teoksessa Friedman, S. L. & Haywood, H.C. (toim.) De-velopmental follow-up. Concepts, domains, and methods, 3–26. San Diego. California:
Academic Press.
Forsberg, H. 2002. Tunteet – sosiaalityötä harjoittelevan häpeä? Aikuiskasvatus 22, 295–
305.
Fullan, M. G. 1997. Planning, doing, and coping with change. Teoksessa A. Harris, N. Ben-nett & M. Preedy (toim.) Organisational effectiveness and improvement in education.
Buckingham: Open University Press.
Giddens, A. 1991. Modernity and self-identity. Stanford: Stanford University Press.
Gladding, S. T. 1996. Counseling. A comprehensive profession. 3. painos. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.
von Glasersfeld, D. 1993. Questions and answers about radical constructivism. Teoksessa K. Tobin (toim.) The practice of constructivism in science education. Hillsdale, NJ:
Lawrence Erlbaum Associates, 23–38.
Goodwin, L. D. & Goodwin, W. L. 1984. Are validity and reliability “relevant” in qualita-tive evaluation research? Evaluation the Health Professions 7 (4), 413–426.
Greene, M. 1988. Qualitative research and the use of literature. Teoksessa R. Sherman & R.
B. Webb (toim.) Qualitative research in education: Focus and methods. London: Falmer Press, 175–189.
Grönfors, M. 1982. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Porvoo: WSOY.
Haapasalo, L. 1998. Oppiminen, tieto & ongelmanratkaisu. 3. tarkistettu painos. Joensuu:
Medusa-Software.
Habermas, J. 1971. The theory of communicative action. Boston: Beacon Press.
Hackney, L. H. & Cormier, L. S. 1996. The professional counsellor. A process guide to helping. 3. painos. London: Allyn & Bacon.
Hage, J. & Powers, C. 1992. Post-industrial lives. Newbury Park, CA: Sage.
Hakkarainen, K., Lipponen, L., Muukkonen, H. & Seitamaa-Hakkarainen, P. 2001. Oppi-misympäristöjen kognitiivinen tutkimus. Teoksessa P. Saariluoma, M. Kamppinen & A.
Hautamäki (toim.) Moderni kognitiotiede. Helsinki: Gaudeamus, 152–172.
Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY.
Hakkarainen, K., Palonen, T. & Paavola, S. 2002. Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tut-kimiseen. Psykologia 37, 448–464.
Hargreaves, A. 1994. Changing teachers, changing times. Teachers’ work and culture in the postmodern age. London: Cassell.
Heikkinen, H. 1999. Opettajuus narratiivisena identiteettinä. Teoksessa A. Eteläpelto & P.
Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Porvoo: WSOY, 275–290.
Hermanson, E., Karvonen, S. & Sauli, H. 1998. Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa – valtakunnalliset trendit 1990-luvulla. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-kus Stakes. Tilastoraportti 13/1998. Osa II. Helsinki.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 1988. Teemahaastattelu. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Hitchcock, G. & Hughes, D. 1995. Research and the teacher, A qualitative introduction to school-based research. London: Routledge.
Hoffman, D. 1996. Kasvatus ja moraali. Teoksessa P. Pitkänen (toim.) Kasvatuksen etiikka.
Helsinki: Edita, 7–12.
Hoikkala, T. 1993. Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe ja kult-tuurimallit. Helsinki: Gaudeamus.
Hornby, G. 2003. A model for counselling in schools. Teoksessa G. Hornby, C. Hall & E.
Hall (toim.) Counselling pupils in schools. Skills and strategies for teachers. London:
Routledge Falmer, 12–22.
Hurme, H 1992. Psykologia ja todellisuuden sosiaalinen konstruointi. Psykologia 27 (6), 468–475.
Husu, J. 2002. Navigating through pedagogical practice. Teachers’ epistemological stances towards pupils. Teoksessa C. Sugrue & C. Day (toim.) Developing teachers and teaching practice: International research perspectives. London: Routledge Falmer, 58–72.
Hytönen, J. 1989. Kasvatustieteen teorian merkitys ohjaustapahtumassa. Teoksessa S. Oja-nen (toim.) AkateemiOja-nen opettaja. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutus-keskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 4, 114–122.
Hytönen, T. 2002a. Exploring the practice of human resource development as a field of pro-fessional expertise. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 202.
Hytönen, T. 2002b. Henkilöstön kehittäjät aikuiskasvatuksen toimintakentillä. Aikuiskasva-tus 22, 274–285.
Hytönen, T., Poell, R. & Chivers, G. 2002. HRD as a professional career? Perspectives from Finland, the Netherlands and the United Kingdom. Teoksessa W. Nijhof, A. Heikkinen
& L. F. M. Nieuwenhuis (toim.) Shaping flexibility in vocational education and training:
Institutional, curricular and professional conditions. Dordrecht: Kluwer Academic, 227–
242.
Hämäläinen, K., Taipale, A., Salonen, M., Nieminen, T. & Ahonen, J. 2002. Oppilaitoksen johtaminen. Porvoo: WSOY.
Ivey, A. E., Ivey, M. B & Simek-Morgan, L. 1993. Counseling and psychotherapy: A mul-ticultural perspective. 3. painos. Boston, MA: Allyn & Bacon.
Jahnukainen, M. 1997. Koulun varjosta aikuisuuteen. Entisten tarkkailuoppilaiden perus-koulun jälkeiset elämänvaiheet. Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitos. Tutkimuksia 182.
Jallinoja, R. 1991. Moderni elämä. Ajankuva ja käytäntö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-ran toimituksia 550. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Jokinen, H. 2000. Koulutus ja opettajuus kuntien tulevaisuusskenaarioissa. Teoksessa J.
Välijärvi (toim.) Koulu maailmassa – maailma koulussa. Haasteet yleissivistävän ope-tuksen ja opettajankouluope-tuksen tulevaisuudelle. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuk-sen ennakointihankkeen (OPERO) selvitys 9. Helsinki: Opetushallitus, 52–116.
Jussila, J. & Saari, S. (toim.) 1999. Opettajakoulutus tulevaisuuden tekijänä. Yliopistoissa annettavan opettajankoulutuksen arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 11:1999. Helsinki: Edita.
Juutilainen, P. 2003. Elämään vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 92.
Järvinen, A. 1990. Reflektiivisen ajattelun kehittyminen opettajankoulutuksen aikana. Jy-väskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuksia 35.
Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo:
WSOY.
Kaikkonen, P. 1999. Hyvä vai huono opettaja? Teoksessa H. Heikkinen, P. Moilanen & P.
Räihä (toim.) Opettajuutta rakentamassa. Kirjoituksia Jouko Karin 60-vuotispäivänä. Jy-väskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Opetuksen perusteita ja käytänteitä 34, 85–
90.
Kallio, P. & Kurhila, A. 2000. Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien ohjaaminen. teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Oh-jauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, 131–149.
Kansanen, P. 1991. Pedagogical thinking: the basic problem of teacher education. European Journal of Education 26(3), 251–260.
Kansanen, P. 1992. Kohti koulupedagogiikkaa. Lisää kasvatuksen teoriaa didaktiikan näkö-kulmasta. Helsingin yliopisto. Opettajakoulutuslaitos. Tutkimuksia 112.
Kansanen, P. 1993. Onko pedagoginen ajattelu tutkimusta. Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja. Opettaja 21. vuosisadan ammattina. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 40–51.
Kansanen, P. 1995a. Kuorolaulu, lausunta, kansantanhut ja tanssi. Entä pedagoginen ajatte-lu. Teoksessa A. Vaahtokari & A. Vähäpassi (toim.) Tutki, vertaile, arvioi. Näkökulmia opetuksen suunnitteluun ja tutkimukseen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja kou-lutuskeskus, 9–23.
Kansanen, P. 1995b. Teachers’ pedagogical thinking – what is it about? Teoksessa C.
Stensmo & L. Isberg (toim.) Omsorg och engagemang. Uppsala: Uppsala universitetet, 32-45.
Kansanen, P. 1996. Opettajan pedagoginen ajattelu ja sen ”opettaminen”. Teoksessa S. Oja-nen (toim.) Tutkiva opettaja 2. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskes-kuksen julkaisusarja. Oppimateriaaleja 55, 45-50.
Kansanen, P. 1999. The way thinking is once again. Teoksessa P. Kansanen (toim.) Discus-sions on some educational issues VIII. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Research report 204, 29–40.
Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R. 2000. Teachers’
pedagogical thinking. Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang.
Kari, J. & Heikkinen, H. L. T. 2001. Opettajaksi kasvaminen. Teoksessa J. Kari, P. Moila-nen & P. Räihä (toim.) Opettajan taipaleelle. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslai-tos, 41–60.
Karila, K. & Nummenmaa, A. R. 2001. Matkalla moniammatillisuuteen. Helsinki: WSOY.
Karjalainen, A. 2005. Pedagoginen muutos yliopisto-organisaatiossa – idealismia vaiko rea-lismia? Teoksessa R. Jakku-Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Jyväskylä: PS-kustannus, 43–54.
Karjalainen, A. & Siljander, P. 1993. Miten tulkita sosiaalista interaktiota? Kasvatus 24 (4), 334–346.
Karjalainen, A. & Siljander, P. 1997. Pedagogisen tietoisuuden paradoksi. Teoksessa P. Sil-jander (toim.) Kasvatus ja sosialisaatio. Helsinki: Gaudeamus, 66–76.
Karvonen, S., Hermanson, E., Sauli, H. & Harris, H. (toim.) 2000. Lasten ja nuorten hyvin-vointi 1990-luvulla. Tilastointiraportti 2000:1. Helsinki: Stakes.
Kasurinen, H. 2004. Ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Helsinki:
Opetushallitus, 40-56.
Kasurinen, H. & Vuorinen, R. 2002. Ohjauksen toimintapolitiikka Suomessa – otteita OECD:n arviointihankkeen kansallisesta maaraportista. Teoksessa R. Vuorinen & H.
Kasurinen (toim.) Ohjaus Suomessa 2002. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 31–
49.
Katz, L. 1988. Where is early childhood education as profession? Teoksessa B. Spodek, O.
Saracho & D. Peters (toim.) Professionalism and the early childhood practitioner. New York: Teachers College Press, 75–83.
Keurulainen, H. 2006. Opettajan osaaminen opettajakoulutuksen lähtökohtana. Teoksessa A. R. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylän yli-opisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 221–231.
Kilpeläinen, A. 2000. Naiset paikkaansa etsimässä. Aikuiskoulutus naisen elämänkulun ra-kentajana. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 163.
King, N. 1994. The Qualitative research. Interview. Teoksessa V. Cassell & G. Symon (toim.) Qualitative methods in organizational research: a practical quide. London: SA-GE, 14–36.
Kirjonen, J., Mutka, U., Filander, K., Valkeavaara, T. 2000. Oppiminen työssä ja pääoman uudet muodot. Julkaisussa R. Raivola (toim.) Vaikuttavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Suomen Akatemian julkai-suja 2. Helsinki: Edita, 141–167.
Kiviniemi, K. 1991. Reflektiivisyys ja opettajankoulutuksen kehittäminen. Teoksessa K.
Kiviniemi (toim.) Kahdeksan näkökulmaa opettajankoulutuksen kehittämiseen. Kokkola:
Chydenius-instituutin tutkimuksia 2, 35–54.
Kiviniemi, K. 1997. Opettajuuden oppimisesta harjoittelun harhautuksiin. Aikuisopiskeli-joiden kokemuksia opetusharjoittelusta ja sen ohjauksesta luokanopettajakoulutuksessa.
Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 132.
Kiviniemi, K. 2000. Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle. Opetushalli-tus. Helsinki: OpetushalliOpetushalli-tus.
Knowles, M. 1990. Fostering competence in self-directed learning. Teoksessa R. M. Smith and associates. Learning to learn across the life span. San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Kontula, O. 1997. Huumeet Suomessa 1990-luvulla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvi-tyksiä 1997:27. Helsinki.
Korhonen, V. & Kaunonen, M. 2004. Intentionaalista oppimista verkossa – hoitotieteen opiskelijoiden oppimistavoitteet ja tavoitteiden saavuttaminen verkko-opinnoissa. Hoito-tiede 16 (1), 25–38.
Korpinen, E. 1990. Peruskoululaisen minäkäsitys. Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslai-tos.
Korpinen, E. 1993. Uskooko oppilas oppivansa. Lukioppilaan minäkokemukset ja minäkä-sitys peruskoulun päätösvaiheessa. Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylä: Kas-vatustieteiden tutkimuslaitos, 5–26.
Korpinen, E. 1995. Millainen opettaja minusta tulee? Luokanopettajaksi opiskelevien minä-käsityksen kehittyminen koulutuksessa. Teoksessa E. Korpinen (toim.) Opettajaksi op-pimaan – kasvattajaksi kasvamaan. Jyväskylä yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Ope-tuksen perusteita ja käytänteitä 7, 141–154.
Kortteinen, M. 1992. Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hel-sinki: Hanki ja jää.
Kosonen, P. 1989. Näkökulma oppilaanohjauksen didaktiikkaan. Teoksessa T. Hietavuo &
M. Yli-Vakkuri (toim.) Näkökulmia ohjauksen tutkimukseen. Helsinki: Yliopistopaino, 140–154.
Kosonen, P. 2000. Elämäntaidolliset haasteet ja ohjaus – näkökohtia habitaanin muotoutu-misesta ja auttamisen asiantuntijuudesta myöhäismodernissa. Teoksessa J. Onnismaa, H.
Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toiminta-kentät. Porvoo: PS-kustannus, 314–359.
Kosunen, T. 1994. Luokanopettaja kirjoitetun opetussuunnitelman käyttäjänä ja kehittäjänä.
Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 20.
Koulutus ja tutkimus vuosina 1999–2004. Kehittämissuunnitelma. Valtioneuvosto 29.12.1999.
Koulutus ja tutkimus vuosina 2003–2008. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6.
Krause, F. 1986. Subjective theories of teachers: Reconstruction through stimulated recall, interview and graphic representation of teacher thinking. Teoksessa M. Ben-Peretz, R.
Bromme & R. Halkes (toim.); Advances of research on teacher thinking. Lisse: Swets &
Zeitlinger.
Krokfors, L. 1997. Ohjauskeskustelu. Opetusharjoittelun ohjauskeskustelun toimintamallien tarkastelua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 171.
Kunnari, E. 2008. Kohti ulkorajoja. Lukion toimintakulttuurikuvaus ohjauksen ja johtami-sen näkökulmasta. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 289.
Kvale, S. 1996. InterViews. An introduction to qualitative research interviewing. London:
Sage.
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1), 3–12.
Lahdes, E. 1989. Opettaja työnsä tutkijana. Kasvatus 20 (6), 468–475.
Laine, K. 1999. ”Tunti vain”. Oppituntitila ja nuorten oppimiskokemukset. Teoksessa Tarja Tolonen (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Vastapaino, 117–134.
Lairio, M. 1988. Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus. Jyväskylän yliopisto. Kas-vatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuksia 19.
Lairio, M. 1992. Opinto-ohjaajan toimenkuva. Teoksessa M. Lairio (toim.) Opinto-ohjaajan työ ja koulutus. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 72, 29–38.
Lairio, M. & Penttinen, L. 1993. Rehtorit oppilaanohjauksen kehittäjinä: eri kouluasteiden rehtoreiden näkemyksiä opinto-ohjaajan työstä ja oppilaanohjauksen tulevaisuudesta.
Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 52.
Lairio, M. & Puukari, S. 1997. Haasteiden edessä. Teoksessa TET-opas työelämä tutuksi.
Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto.
Lairio, M. & Varis, E. 1998. Muutosten maailma – haaste oppilaanohjaukselle. AVO 1998, Ammatinvalinnanohjauksen vuosikirja, Helsinki: Oy Edita Ab, 65–74.
Lairio, M. & Puukari, S. 1999 (toim.) Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yhteiskun-nassa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 1. Jyväskylä.
Lairio, M., Puukari. S. & Varis, E. 1999. Opinto-ohjaajan toimenkuva. Teoksessa M. Lairio
& S. Puukari (toim.) Opinto-ohjaajan toimenkuva muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulu-tuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 1. Jyväskylä, 21–41; 65–72.
Lairio, M., Puukari, S. & Varis, E. 1999c. Opinto-ohjaajien ammattikunta osana suomalais-ta ohjausjärjestelmää. Jyväskylän yliopisto. Opetsuomalais-tajankoulutuslaitos. Opetuksen perustei-ta ja käytänteitä 32.
Lairio, M. & Puukari, S. 2001. Muutoksista mahdollisuuksiin. Ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Lairio, M. & Nissilä, P. 2002. Towards networking in counselling: a follow-up study of Finnish school counselling. British Journal of Guidance & Counselling; May 2002, Vol.
30 Issue 2, 159–172, 14p.
http://search.epnet.com/login.aspx?direct=true&db=afh&an=6726337. Luettu 10.3.2006.
Lairio, M., Puukari, S. & Nissilä, P. 2001. Ohjauksen tulevaisuuden näkymiä. Teoksessa M.
Lairio & S. Puukari (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 181–200.
Lairio, M. & Penttinen, L. 2005. Uuden ohjauskulttuurin haasteita korkea-asteen ohjauksen täydennyskoulutukseen – kokemuksia koulutusinterventioista. Teoksessa A. R. Num-menmaa, M. Lairio, V. Korhonen & S. Eerola (toim.) Ohjaus yliopiston oppimisympä-ristöissä. Tampere: Yliopistopaino – Juvenes Print, 231–250.
Lapan, R. T., Gysbers, N. & Petroski, F. 2003. Helping seventh grades be safe and success-ful: A statewide study of the impact of comprenhensive guidance and counseling pro-grams. Professional School Counseling 6 (3), 186–198. Luettu 7.1.2007.
http://search.epnet.com/login.aspx?direct=true&db=afh&an=9563835.
Launonen, L. 2000. Eettinen kasvatusajattelu suomalaisen koulun pedagogisissa teksteissä 1860-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psy-chology and Social Research 168.
Lehikoinen, A. 1998. Tieteenhistoria. Tieteenhistorian teoreettisista ja metodisista perusteita ja esimerkkejä tieteiden muutoksista kulttuurisissa yhteyksissä. Kasvatustieteiden tiede-kunnan opetusmonisteita n:o 27. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor – itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Jyväskylä: Atena.
Leinhardt, G., McCarthy Young, K. & Merriman, J. 1995. Integrating professional knowl-edge: The theory of practice and the practice of theory. Learning and Instruction 5, 401–
408.
Lincoln, Y. & Cuba, E. 1985. Naturalistic inquiry. Beverly Hills, CA: Sage.
Lukiolaki 629/1998. Suomen laki- ja asetuskokoelma.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Opetushallitus.
Luopa, P., Pietikäinen, M. & Jokela, J. 2008. Kouluterveyskysely 1998–2007. Nuorten hy-vinvoinnin kehitys ja alueelliset erot. Stakes. Raportteja 23/2008. Helsinki.
Marland, P. 1997. Towards more effective open and distance teaching. London: Kogan Page.
Marland, P. & Osborne, B. 1990. Classroom theory, thinking and action. Teaching and Teacher Education 6 (1), 93–109.
Marshall, P. 1988. Transition and continuity in the educational process. Lontoo: Kogan Pa-ge.
Martikainen, T. 2005. Inhimillinen tekijä. Opettaja eettisenä ajattelijana ja toimijana. Joen-suun yliopisto. JoenJoen-suun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 102.
Mayer, D. & Marland, P. 1997. Teachers’ knowledge of students: A significant domain of practical knowledge. Asian-Pacific Journal of Teacher Education 25 (1), 17–35.
McLeod, J. 1998. An introduction to counselling, 2. painos. Buckingham: Open University Press.
McNair, S. 1996. Introduction – living with diversity. Teoksessa S. McNair (toim.) Putting learners at the centre. Reflections from the guidance and learner autonomy in higher education programme. Sheffield: Department for Education and Employment, 7–23.
McRobbie, C. & Tobin, K. 1995. Restrains to reform: The congruence of teacher and stu-dent actions in a chemistry classroom. Journal of Research in Science Teaching 32 (4), 373–385.
Mehtäläinen, J. 1998. Luokattomuuden syvintä olemusta etsimässä. Luokattomuus lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Mehtäläinen, J. 2003. Joustavat koulutusväylät ja uravalinta. Loppuraportti. Helsingin kau-pungin opetusviraston julkaisusarja A2. Helsinki.
Mehtäläinen, J. & Halonen, R. 1999. Yksilölliset opinnot ja niiden toimivuus toisella asteel-la. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A5:1999. Helsinki.
Meijer, P. C., Verloop, N. & Beijaard, D. 1999. Exploring language teachers’ practical knowledge about teaching reading comprehension. Teaching and Teacher Education 15 (1), 59–84.
Meijer, P. C., Beijaard, D. & Verloop, N. 2002. Examining teachers’ interactive cognitions using insights from research on teachers’ practical knowledge. Teoksessa C. Surgue &
C. Day (toim.) Developing teachers and teaching practice. International research pers-pectives. London: Routledge Falmer, 162–177.
Merimaa, E. 2004. Oppilaan ja opiskelijan ohjaus perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ope-tussuunnitelmassa. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Helsinki: Opetushallitus, 71–81.
Meynert, M. 1998. Postmodernism and the moderniszation of tradition: pedagogical impli-cations. Education and Society 16 (2), 31–46.
Mezirow, J. 1981. A critical theory of adult learning and education. Adult Education Quar-terly 32, 3–25.
Mezirow, J. 1991. Transformative dimensions of adult learning. San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Mezirow, J. 1995. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa J.
Mezirov et al. Uudistava oppiminen. Suom. L. Lehto. Lahti: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus,17–39.
Mezirow, J. 1997. Transformative learning: Theory to practice. Teoksessa P. Cranton (toim.) Transformative learning in action: Insights from practice. San Francisco, CA:
Jossey-Bass, 5–12.
Mezirow, J. 2000a. Learning to think like an adult. Core concepts of transformation theory.
Teoksessa J. Mezirow ym. (toim.) Learning as transformation. Critical perspectives on a theory in progress. San Francisco, CA: Jossey-Bass, 3–33.
Mezirow, J. 2000b. Preface. Teoksessa J. Mezirow et al. (toim.) Learning as transformation.
Critical perspectives on a theory in progress. San Francisco, CA: Jossey-Bass, xi–xviii.
Mikkonen, A. 2000. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Joensuun yliopisto.
Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 57.
Miles, M.B. & Huberman, A.M 1994. Qualitative data analysis. 2. painos. Thousand Oaks:
Sage.
Mitchell, J. 1994. Teacher´s implicit theories concerning questioning. British Educational Research Journal 20, 69–83.
Mitchell, J. & Marland, P. 1989. Research on teacher thinking: The next phase. Teaching and Teacher Education 5 (2), 115–128.
Moallem, M. & Earle, R.S. 1998. Instructional design models and teacher thinking: To-wards a new conceptual model for research and development. Educational Technology (March-April), 5–22.
Moilanen, P. 1998. Opettajan toiminnan perusteiden tulkinta ja tulkinnan todellisuuden ar-viointi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Re-search 144.
Mostert, M. P. 1992. Personal teaching: Puzzles, images and stories for professional reform.
Preventing School Failure 36 (4), 16–20.
Murto, K. 1992. Prosessin johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä.
Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus.