Mielikuvat ohjaustoiminnasta

eli just tähän materiaalipuoleenkin….Tänä päivänä…työtä voi muotoilla enemmän it-se…semmoista…vastuuta enemmän….Opo voi joutua käpertymään sinne koulun sisälle ko-konaan, kun koulun sisällä tapahtuu niin valtavan paljon enemmän. …Koko ajan on…kuitenkin…verkottumisen vaatimus ja tämä tietämisen määrä…on huomattavasti suu-rempi tänä päivänä…. On aina…epävarmuus, pieni kaaos. (Tiina 1/s. 5)

Oppilaiden ja opiskelijoiden lisääntyneet ongelmat, monikulttuurisuus ja kansainvä-listyminen vaikuttavat ohjauksen toteuttamiseen. Ohjaus on entistä yksilöllisempää myös lisääntyneen valinnaisuuden takia. Työelämä, työtehtävät ja ammattien sisällöt ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Opinto-ohjaajat toivoivatkin enemmän yh-teistyötä koulujen ja elinkeinoelämän välille, jotta he pysyisivät ajan tasalla työelä-män muutoksissa ja vaatimuksissa. Myös työelämältä vaadittiin vastuuta ohjaukses-sa. Jotta työvoimapulasta kärsivät alat saisivat koulutettua työvoimaa tulevaisuudes-sa, niiden tulee markkinoida alaansa ja tehdä se nuorten silmissä houkuttelevaksi.

Yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita, ja tulevaisuus aiheuttaa edelleen epävar-muutta.

Miten mä välitän nuorille semmoisen positiivisen tulevaisuuden kuvan, kun tällä hetkellä meidän nuoret elävät siinä tilanteessa, että heidän vanhemmilta menevät työpaikat alta ja muuttuvat tilanteet. (Leena 2/s. 18)

Myös koulutuksessa on tapahtunut koko ajan uudistuksia, joiden tietäminen on oleellista ohjauksessa. Opinto-ohjaajat arvostelivat suomalaista koulutuspolitiikkaa lyhytjänteiseksi, pinnalliseksi ja eriarvoiseksi. Siinä korostetaan yksilöllisiä opiske-lusuunnitelmia, mutta niitä ei opinohjaajien mielestä todellisuudessa pystytty to-teuttamaan, koska resurssit olivat liian vähäiset ja oppilaat siksi kouluissa eriarvoi-sessa asemassa ohjauksen saantiin nähden. Ohjaajat vaativatkin resursseihin valta-kunnallista ohjetta tai normia. Vain siten voitaisiin turvata samanarvoinen ohjauksen saatavuus oppilaille ja opiskelijoille. Eräs opinto-ohjaaja kuvasi metaforalla ohjausta

”siivoukseksi”. Kun ohjaus hoidettiin kohtalaisesti, sitä ei oikeastaan havaittu, mutta sen puuttuessa alkoivat pahoinvointi ja viihtymättömyys nopeasti lisääntyä. Ohjauk-sen tarve tunnustettiin, mutta ohjausresursseja ei annettu riittävästi. Kaiken kaikki-aan opetustoimeen käytettäviä resursseja oli supistettu, ja se oli johtanut koulujen ja oppilaiden eriarvoiseen asemaan, ei pelkästään ohjauksen saatavuudessa, vaan muissakin kouluasioissa, esimerkiksi ryhmäkokojen kasvussa. Koulutuspoliittiset tavoitteet ja toteutuva käytäntö eivät aina kohdanneet.

Ohjaukseen liittyvät odotukset ovat lisääntyneet niin koulun sisäisessä toiminnas-sa kuin yhteiskunnastoiminnas-sakin. Yhteiskunnan tasolla ohjauksesta ja sen tärkeydestä pu-hutaan paljon ja kuvitellaan, että ohjauksella ratkaistaan hyvinkin erilaisia ja vaikei-ta ongelmia. Toisaalvaikei-ta opinto-ohjaajat pitivät hyvänä asiana sitä, että ohjauksen merkityksestä ja tärkeydestä puhutaan, mutta kokivat samalla, että ohjaukselta vaa-ditaan liikaa. Yhteiskunnassa on paljon ongelmia, joita ei voida ratkaista ohjauksen avulla. Myös resurssien epätasainen jakautuminen valtakunnan tasolla asettaa rajoi-tuksia ohjaukseen liittyviin odotuksiin.

Toisaalta siltä odotetaan pelastusta kaikkiin asioihin ja toisaalta se nähdään helposti syyllisenä kaikkiin asioihin. Ja se ei oo ohjaajan työn tekemisen kannalta kauheen miellyttävää olla syn-tipukkina tai kaikkien toiveiden tynnyrinä. (Rauni 2/s. 7)

Ohjaukseen liittyvissä odotuksissa ongelmiksi koettiin myös se, että peruskoulun jälkeisiä koulutuspaikkoja ei ollut riittävästi tai ne olivat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti. Oppilailla oli myös suosikkikohteita, joihin pääseminen oli vaikeutu-nut lisääntyneen hakijamäärän vuoksi. Oppilaat joutuivat yhä tarkemmin pohtimaan omaa toivejärjestystään yhteishaussa saadakseen jatko-opiskelupaikan. Yhteiskun-nassa opinto-ohjaajan kuviteltiin opastavan nuoria valitsemaan koulutusaloja, joilla oli työvoimapulaa joko parhaillaan tai tulevaisuudessa. Ohjauksen lähtökohtana ovat kuitenkin oppilaan omat kiinnostuksen kohteet.

Yhteiskunnallinen ajatus, että opot pystys…tai haluais…kauheesti määrätä asioista ja suunna-ta ja olla semmoisia ennussuunna-tajaeukkoja ja –ukkoja, jotka krissuunna-tallipallon kanssa katsoo….Se on nuoren elämä, hänenhän se täytyy elää. Ei oo mun tehtäväni olla se, joka määrää tai…suuntaa liian voimakkaasti. (Leena 2/s. 18)

Opinto-ohjaajien mielestä tulevaisuuden ohjauksessa joudutaan entistä enemmän pohtimaan ohjauksen ydintehtäviä ja ohjausvastuun jakamista. Ohjaukseen toivottiin valtakunnallisesti säädeltyjä resursseja, mutta toisaalta ohjauksen haluttiin toteutu-van koulukohtaisesti kullekin oppilaitokselle sopivalla tavalla. Yhteiskunnalliset, työelämän ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat läsnä tulevaisuudessakin ja tuo-vat paineita ohjaukselle. Globalisaation vaikutukset työelämään, ammattialojen työntekijätarpeeseen, työn tekemisen tapoihin, ihmisten elämänmuotoon ja päätök-siin ovat kysymyksiä, joita ohjauksessa joudutaan pohtimaan koko ajan. Opinto-ohjaajan pitäisi osata ennakoida tulevaisuutta, mutta myös olla kriittinen. Perusam-matteja tarvitaan tulevaisuudessakin, ja tämä viesti on välitettävä myös nuorille. Tu-levaisuus on epävarma, mutta opinto-ohjaajan pitää seurata aktiivisesti muutoksia, jotta hän pystyy välittämään nuorille monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja ja mah-dollisuuksia opintopolkujen rakentamiseen.

Monimuotoistunut yhteiskunta ja kouluverkosto sekä yksilölliset opinto-ohjelmat ja toisaalta oppilaan ja opiskelijan ohjaustarpeisiin vastaaminen vaativat verkosto-työtä ja -osaamista entistä enemmän. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen li-sääntyvät koko ajan eri puolella Suomea. Opinto-ohjaajat tarvitsevat jatkossa vielä enemmän monikulttuurista ohjausosaamista. Perinteisten ohjauksen työmuotojen rinnalle tarvitaan uusia innovatiivisia muotoja, kuten tieto- ja viestintäteknisten so-vellusten ja internetin hyödyntämistä ohjauksessa. Yksi opinto-ohjaaja kuvasi työ-tään ”mustekalaksi”. Hänen mukaansa mustekala ojentaa lonkeronsa tunnustellen uusia paikkoja ja alueita sekä etsii tarttumapintoja edistääkseen matkaansa. Samoin ohjaus etsii uusia konteksteja, sisältöjä ja teorioita. Olen koonnut taulukkoon 20 yh-teenvedon siitä, miten opinto-ohjaajien puheissa esiintyi ohjaustoimintaan liittyviä mielikuvia eri haastatteluajankohtina.

Taulukko 20. Yhteenveto ohjaustoimintaan liittyvistä mielikuvista eri haastattelu-ajankohtina.

Mielikuvat ohjaustoiminnasta Timo Rauni Leena Tiina Sirkka Matti Eero Yht.

Haastattelu 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2. 1. 2.

1. Yhteiskunnassa ja

koulutuspoli-tiikassa tapahtuneet muutokset x x x x x x x x 4 4

2. Ohjausresurssit x x x x x x x x x x 5 5

3. Ohjauksen saatavuus x x x x x 3 2

4. Ohjaukseen liittyvät odotukset x x x x x x x 2 5 5. Tulevaisuuden ohjaus x x x x x x x x x x x x 6 6

Opinto-ohjaajat tuovat molemmissa haastatteluissa vahvasti esiin tulevaisuuden oh-jaukseen liittyviä asioita. Myös ohjausresurssit sekä yhteiskunnassa ja koulutuspoli-tiikassa tapahtuvat muutokset puhuttavat molemmissa haastatteluissa. Ohjaukseen liittyvät odotukset painottuvat enemmän toisessa. Yksittäisten opinto-ohjaajien koh-dalla ohjaustoimintaan liittyvien mielikuvien muutokset ovat vähäisiä kahtena eri hastatteluajankohtana. Ne ilmenevät kuitenkin Matin ja Eeron puheessa siten, että Matti mainitsee niitä vain ensimmäisessä haastattelussa ja Eero toisessa.