Kuva 24. Leppisuot 2:n havaintopaikkojen kemiallinen hapenkulutus (CODMn) vuosina 2004–2016.
Leppisuot 2 -tuotantoalueella suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella Leppisuot 2:lta purkautuvan veden kes-kimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,6 mg/l, Kok.N 900 µg/l, Kok.P 43 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 27 mg/l O2. Teoreettisten laskelmien perusteella kuivatusvesien vaikutukset olivat vähäisiä. Vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat laskennalliset pitoisuusnousut olivat Samminjokeen kokonaisfosforilla 0,2 µg/l, kokonaistypellä 5 µg/l ja kiintoaineella 0,03 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon brutto-lisäys oli 0,3 mg/l O2.
Lupikistonnevalla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 80/2005/4, dnro LSY-2002-Y-346). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset 12.6.2006 annetulla päätöksellä (nro 06/0171/4). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 25.4.2007 (dnro 2017/1/06) ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.
Lupikistonnevan tuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotanto 1987.
Turvetuotantoalue sijoittuu Karvianjoen vesistöalueen Nummijoen keskiosan valuma-alueelle (36.072). Vuonna 2016 Lupikistonnevalla oli levossa 58,4 ha. Kuivatusvedet käsitellään sulanmaan aikana kasvillisuuskentällä ja talvisin laskeutusaltaalla ja johde-taan lyhyen oan kautta Nummijokeen Nummikosken yläpuolelle.
Hormanevan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 27/2006/4, dnro LSY-2002-Y-343, myönnetty 3.3.2006). Hormanevan tur-vetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1979. Tuotannossa vuonna 2016 oli 470,7 ha.
Hormaneva sijaitsee osittain Hormaluoman valuma-alueella (36.045) ja Nummijoen keskiosan valuma-alueella (36.072). Hormaluoman valuma-alueella sijaitsevan 112,5 ha:n tuotantoalan kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentäl-lä. Myös Nummijoen keskiosan valuma-alueella 358,2 ha:n tuotantoalan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Hormaluomassa, Nummijoessa (2 kpl) ja Karvianjärvessä. Hormaluomaan ja Karvian-järveen kohdistuvia vesistövaikutuksia on käsitelty erikseen Hormanevan vesistövaiku-tuksien yhteydessä.
Koihnannevan vesistötarkkailupiste sijaitsee kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nummijo-en Jokelanperällä. NummijoNummijo-en Jokelaan tulee turvetuotannon kuivatusvesiä myös Nummijärven suunnasta Viitalannevalta ja Kampinkeitaalta. Koihnannevan, Säkkinevan ja Lupikistonnevan alapuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee Nummijoen Nummikos-kessa, ja se on samalla Hormanevan yläpuolinen tarkkailupiste. Hormanevan ja myös kaikkien Nummijoen valuma-alueen muiden tuotantoalueiden kuivatusvesien alapuoli-nen Nummijoen vesistötarkkailupiste sijaitsee Koskelassa.
Nummijoen Jokelanperällä vesi on ollut vuosina 2010–2015 hieman hapanta ja ravin-teikasta. Happea kuluttavaa orgaanista ainetta (CODMn) vedessä on ollut vähän, ja siten vesi on ollut väriltään vaaleanruskeaa (taulukko 18). Turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset Nummijokeen ovat ilmeisen lieviä, sillä kuivatusvesille tyypillisen humuk-sen määrä vedessä on erittäin vähäinen. Nummijoen vesi Jokelanperällä oli vuonna 2016 laadultaan parempaa kuin aiempina vuosina, sillä ravinteita ja rautaa oli aiempaa vähemmän.
Nummijoen Nummikoskessa ja Koskelassa vesi on ollut hieman hapanta ja varsin fosforipitoista. Humusaineita vedessä on ollut suhteellisen vähän, mutta hieman enem-män kuin ylempänä Jokelanperällä (taulukko 18). Vuonna 2016 vedenlaatu oli aiempien tarkkailuvuosien keskitasoa. Nummijoen alimman havaintopaikan (Koskela) vedenlaa-dun perusteella vuonna 2016 kuivatusvesien vaikutukset Nummijoen vedenlaatuun oli-vat vähäiset.
Koihnannevan kosteikon alapuolella suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016.
Otettujen näytteiden (21 kpl) perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,9 mg/l, Kok.N 755 µg/l, Kok.P 51 µg/l ja kemi-allisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 18 mg/l O2. Kuivatusvesissä oli varsin vähän typpeä ja humusta.
Hormanevalla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua Nummijokeen laskevista vesistä vuonna 2016. Otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella Hormanevalta purkautu-van veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,7 mg/l, Kok.N 1755 µg/l, Kok.P 61 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 43 mg/l O2.
Teoreettisten laskelmien perusteella kuivatusvesien vaikutukset Nummijokeen olivat vähäisiä vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa. Kaikkien Nummijokeen laskevien Va-pon turvetuotannon (590,1 ha) kuivatusvesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusnou-sut olivat kokonaisfosforille 1,1 µg/l, kokonaistypelle 42 µg/l ja kiintoaineelle 0,2 mg/l.
Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,5 mg/l O2.
Taulukko 18. Nummijoen havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2008–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2
keskiarvo n= 25 6,7 6,8 107 5,4 3,4 862 112 57 37 2,6 950 14
minimi 6,5 2,0 40 1,4 2,6 490 29 <5 25 <2 470 9
maksimi 6,9 18,0 175 21,2 4,0 1600 310 180 64 6,0 1400 21
10.5.2016 6,6 6,0 125 2,9 2,9 540 22 730 15
2.8.2016 6,6 2,4 130 3,6 2,9 850 150 23 33 <3 800 12
14.9.2016 6,5 6,7 120 4,7 3,0 770 41 730 14
keskiarvo 2016 6,6 5,0 125 3,7 2,9 720 150 23 32 <3 753 14 keskiarvo n= 25 6,7 10,2 124 7,8 4,8 952 100 107 54 10 1480 17
minimi 6,1 2,4 70 2,0 3,4 580 5 <5 25 4 870 9
maksimi 7,0 40,0 200 24,9 8,9 1600 370 450 87 28 1900 30
10.5.2016 6,6 11,0 170 4,4 3,3 620 43 1100 16
2.8.2016 6,8 2,0 160 4,8 3,8 860 87 100 49 14 1380 14
14.9.2016 6,8 6,0 130 5,9 4,3 790 55 1390 16
keskiarvo 2016 6,7 6,3 153 5,0 3,8 757 87 100 49 14 1290 15
keskiarvo n= 25 6,7 9,0 134 7,0 4,7 987 105 121 52 9 1573 18
minimi 6,1 1,9 80 1,9 3,3 562 <5 6 24 5 930 9
maksimi 7,0 26,0 200 22,0 7,1 1700 330 480 78 13 1900 29
10.5.2016 6,7 12,0 170 4,7 3,3 650 49 1170 18
2.8.2016 6,9 2,0 180 4,7 3,9 890 68 140 55 17 1590 17
14.9.2016 6,9 5,0 150 5,3 4,3 780 54 1490 14
keskiarvo 2016 6,8 6,3 167 4,9 3,8 773 68 140 53 17 1417 16
Nummijoki, Nummikoski, Koihnannevan, Säkkinevan ja Lupikistonnevan ap, Hormanevan yp. 2008 - 2015
Nummijoki, Koskela, Hormanevan ap. 2008 - 2015 Nummijoki, Jokelanperä 2010 - 2015, Koihnanneva
7.6.2 Viitalanneva ja Kampinkeidas (Kauhajoki)
Viitalanneva-Kampinkeitaan -turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella Nummijoen Nummijärven (36.073) ja Ylimysluoman (36.077) valuma-alueella. Viita-lannevan ja Kampinkeitaan alueiden ojitukset aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1979.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (päätös nro 9/2013/1, dnro LSSAVI/269/04.08/2010) myöntänyt ympäristöluvan Viitalannevan ja Kampinkeitaan turvetuotantoalueelle.
Vuonna 2016 Viitalannevalla oli tuotannossa 88,1 ha ja Kampinkeitaalla 34,7 ha. Viita-lannevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ojaa pitkin Ylimysluomaan, josta ve-det laskevat Nummijärveen. Kampinkeitaan veve-det laskevat Lapinluoman kautta Num-mijärveen. Vesien käsittely tapahtuu pintavalutuskentillä.
Viitalannevan ja Kampinkeitaan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat läheisessä Nummi-järvessä ja kuivatusvesien purkureiteillä Ylimysluomassa ja Lapinluomassa.
Nummijärvi (478 ha) on matala (alle 3 m) keskellä viljelysmaita sijaitseva järvi. Num-mijärven vedet virtaavat Nummijokea pitkin Karvianjokeen. NumNum-mijärven vesi on ollut hieman hapanta ja ravinnepitoista (taulukko 23). Nummijärven pintaveden ravinnepitoi-suudet ovat olleet keskimäärin fosforilla 39 µg/l ja typellä 1060 µg/l. Humusaineita Nummijärven vedessä on ollut suhteellisen vähän. Nummijärvi on rehevä, mitä kuvaa-vat ravinnetason lisäksi erittäin runsas levätuotanto ja pintaveden lopputalviset happiva-jeet. Vuonna 2016 Nummijärven happitilanne oli kuitenkin hyvä. Nummijärven veden-laatu oli vuonna 2016 vuosien 1999–2015 keskimääräistä tasoa.
Lapinluoman vesi on ollut tummanruskeaa, ravinteikasta ja CODMn:n perusteella hu-muspitoista (taulukko 23). Ajoittaisista korkeista ammoniumtypen pitoisuuksista ja CODMn-arvoista päätellen kuivatusvesillä on ollut ajoittain lieviä vesistövaikutuksia La-pinluomassa. Vuonna 2016 Lapinluoman vesi oli laadullisesti samanlaista kuin keski-määrin vuosina 2010–2015. Kampinkeitaalla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (28 kpl) perusteella Lapinluomaan purkautuvan veden kes-kimääräiset pitoisuudet olivat alhaisia eli kiintoaineen osalta 4,8 mg/l, Kok.N 582 µg/l, Kok.P 22 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 28 mg/l O2. Kampinkeitaalta lähtevien kuivatusvesien laatu oli vuonna 2016 lähes luonnontilais-ten soiden tasoa ja siluonnontilais-ten huomattavasti parempilaatuista kuin Lapinluoman vesi, joluonnontilais-ten tarkkailutulosten mukaan kuormittavia vesistövaikutuksia ei esiintynyt lainkaan Lapin-luomassa.
Ylimysluoman vesi on ollut erittäin hapanta, ruskeaa, ravinteikasta ja vedessä on ollut paljon happea kuluttavaa orgaanista ainetta (taulukko 19). Vedenlaatu on ollut happa-muudesta huolimatta kuitenkin parempaa kuin Lapinluomassa. Vuonna 2016 Ylimys-luoman vedenlaatu oli parempaa kuin vuosina 2010–2015 keskimäärin, sillä ravinteita, rautaa ja humusta oli aiempaa vähemmän.
Viitalannevalla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (22 kpl) perusteella Ylimysluomaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,8 mg/l, Kok.N 1 275 µg/l, Kok.P 75 µg/l ja kemiallisen hapenkulu-tuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 43 mg/l O2. Viitalannevan kuivatusvesien laatu oli vuonna 2016 heikompi kuin Ylimysluoman vedenlaatu, ja kun Ylimysluoman valu-ma-alue on pienehkö (18,7 km2), niin lieviä kuivatusvesivaikutuksia on esiintynyt, mitä kuvaavat myös teoreettiset laskelmat. Viitalannevan kuivatusvedet kohottivat laskelmi-en mukaan vuonna 2016 Ylimysluoman vedlaskelmi-en kokonaistyppipitosuutta 51 µg/l, koko-naisfosforipitoisuutta 2,5 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,11 mg/l. Kemiallista hapenkulu-tusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 2,3 mg/l O2.
Viitalannevan kuivatusvesillä on vesistövaikutuksia Nummijärven tilaan, mutta ne peit-tyvät alueen maa- ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksien alle. Viitalannevan kuivatusvesien aiheuttamat vesistövaikutukset olivat vähäisiä purkuvesistöihin ja erit-täin vähäisiä Nummijärveen. Kampinkeitaalta lähtevä vesi oli vuonna 2016 kohtalaisen hyvälaatuista, ja ne eivät heikentäneet Lapinluoman eivätkä Nummijärven veden laatua lainkaan.
Taulukko 19. Nummijärven, Lapinluoman ja Ylimysluoman vedenlaatu vuosina 1999–2016.
Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-kloro- COD
paikka kyll aine luku meus johtok. N N N P P fylli Mn
% mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2
keskiarvo n=34 60 6,4 6,8 141 8,4 3,6 1059 39 5 39 5 1312 47,3 19
minimi 4 5,2 <1 50 1,0 2,8 500 <5 <5 17 <2 550 4,2 10
maksimi 115 7,4 21,5 250 34,3 4,8 3204 170 29 84 13 2500 119,8 29
29.2.2016 86 5,8 <2 125 0,8 3,7 870 32 1050 21
21.8.2016 100 7,0 15,0 140 10,0 7,0 1200 <5 <5 49 3 910 40,0 18
Lapinluoma 2010-2015
keskiarvo n=18 6,5 25,6 299 4,9 3,6 957 153 48 68 29 1973 38
minimi 5,8 1,1 175 2,1 2,3 530 <5 5 32 14 1100 18
maksimi 7,0 146,5 400 18,0 5,8 1500 420 180 160 43 2700 55
10.5.2016 6,3 13,0 375 3,6 3,2 830 51 1670 36
2.8.2016 6,8 12,0 430 7,0 3,3 970 68 61 92 37 2460 35
14.9.2016 6,6 <2 300 3,6 3,2 600 48 1650 29
keskiarvo 2016 6,6 8,7 368 4,7 3,2 800 68 61 64 37 1927 33
Ylimysluoma 2010-2015
keskiarvo n=18 5,6 3,2 215 1,6 2,1 706 37 4 37 13 1334 29
minimi 4,9 <2 140 0,8 1,7 460 8 3 15 <3 550 20
maksimi 6,4 6,9 300 5,0 2,9 920 79 6 110 40 2400 39
10.5.2016 5,2 3,5 250 1,1 1,7 580 28 900 28
2.8.2016 5,6 2,0 220 1,9 1,5 670 12 7 31 9 950 21
14.9.2016 5,3 <2 250 1,7 1,8 630 32 1170 28
keskiarvo 2016 5,4 2,2 240 1,6 1,7 627 12 7 30 9 1007 26
Nummijärvi (1 m) 1999-2015
Nummijärven kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysytelleet korkeina koko tarkastelujak-son 1999–2016 ajan. Fosforipitoisuuksissa on lievää laskusuuntausta, mutta typpipitoi-suuksissa puolestaan noususuuntausta (kuvat 25–26). Levätuotannon runsautta kuvaa-van a-klorofyllin pitoisuuksissa on myös laskusuuntaus (kuva 27), joka johtunee fosfo-rin vähentymisestä. Nummijärven pintaveden typen noususuuntauksen syyt ovat muual-la kuin turvetuotannossa, sillä Ylimysluoman ja Lapinluoman kautta tulevien vesien typpipitoisuudet ovat olleet luomien tarkkailuvuosina 2010–2016 keskimäärin alempia (Ylimysluoma 690 µg/l, Lapinluoma 935 µg/l) kuin Nummijärven pintavedessä (1060 µg/l).
Kuva 25. Nummijärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016.
Kuva 26. Nummijärven pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 1999–2016.
Kuva 27. Nummijärven pintaveden levätuotanto (a-klorofylli) vuosina 2000–2016.