Taulukko 23. Vapon Kokemäenjoen vesistöalueen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset vuonna 2016.
CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P brutto mg/l mg/l µg/l µg/l
35 Kokemäenjoen vesistöalue 0,20 0,03 4,3 0,15
35.1 Kokemäenjoen alue 0,02 0,002 0,6 0,03
35.12 Kokemäenjoen yläosan alue 0,01 0,001 0,3 0,004
35.127 Sonnilanjoen va Lammisuo Köyliö 2,11 0,28 104,4 1,18
35.18 Sammunjoen va 1,93 0,15 41,3 3,09
35.181 Sammaljoen alaosan aVittassuo Huittinen 0,12 0,01 3,1 0,12 35.181 Sammaljoen alaosan aNanhiansuo Huittinen 1,67 0,12 35,8 2,90
35.181 Sammaljoen alaosan aHakasuo Huittinen 0,14 0,02 2,4 0,07
35.5 Ikaalisten reitin valuma-alue 0,58 0,07 10,1 0,31
35.52 Kyrösjärven alue 0,03 0,008 0,7 0,02
35.522 Mylly-Kartunjoen vaVuorenpään-Vatilähteenneva Ikaalinen 1,04 0,11 21,2 0,57 35.522 Mylly-Kartunjoen vaLauttaneva-Haukkaneva Ikaalinen /Jämijärvi 0,44 0,38 10,9 0,53
35.54 Jämijärven valuma-alue 1,58 0,27 30,9 1,34
35.544 Kivijoen - Jämijoen vaHirvikeidas Kankaanpää 0,71 0,04 18,4 0,26
35.545 Koikonojan va Viheräperä Kankaanpää 2,65 0,53 46,0 4,59
35.547 Palojoen va Saarikeidas Ikaalinen 0,57 0,27 12,3 0,67
35.547 Palojoen va Jämiänkeidas Kankaanpää 4,68 0,67 86,7 3,55
35.55 Kovesjoen valuma-alue 0,10 0,01 3,5 0,08
35.555 Kuusijoen va Saarikeidas Ikaalinen 0,34 0,05 11,6 0,27
35.9 Loimijoen valuma-alue 0,17 0,07 5,5 0,24
35.91 Loimijoen alaosan alue 0,04 0,01 1,3 0,07
35.916 Hanhijoen va Haaroistensuo Oripää 1,08 0,34 37,5 2,02
35.918 Matkusjoen va Matkussuo Köyliö 0,22 0,06 9,2 0,71
35.94 Punkalaitumenjoen valuma-alue 0,05 0,01 1,3 0,05
35.942 Punkalaitumenjoen keskiosan vaIsosuo Punkalaidun 0,06 0,02 1,5 0,05
35.95 Kourajoen valuma-alue 0,82 0,50 26,8 1,45
35.952 Palojoen va Isosuo Punkalaidun 1,67 1,08 56,8 2,97
35.952 Palojoen va Arkkuinsuo,Vihalaidansuo Punkalaidun 0,51 0,25 14,6 0,90
35.96 Kojonjoen valuma-alue 0,05 0,05 2,8 0,12
35.964 Koijoen yläosan a Letonsuo Forssa 0,16 0,16 8,7 0,39
Vesistöalue Suo Kunta Pitoisuusvaikutus, netto
8.1 Kokemäenjoen alue 35.1
Sonnilanjokeen laskevan ojan veden laatu on ollut erittäin heikkoa, vesi on ollut same-aa, runsasravinteista ja varsin rauta- sekä humuspitoista (taulukko 24). Turvetuotannolla on vaikutusta ojan veden laatuun, sillä yleensä kuivatusvesiin liittyvät ammoniumtyppi-pitoisuudet ovat olleet korkeita. Vuonna 2016 ylemmän ojan veden laatu oli selvästi pa-rempaa kuin aiemmin, sillä ravinteita ja rautaa oli huomattavasti vähemmän. Alempaan havaintopaikkaan tulevat vankilan jätevedet ovat lisänneet ojan typpipitoisuuksia huo-mattavasti, niin myös vuonna 2016. Alemman havaintopaikan ojan vesi oli vuonna 2016 laadullisesti heikkoa, vaikka fosforia olikin huomattavasti aiempaa keskitasoa vähem-män.
Lammisuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (28 kpl) perusteella Lammisuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 10,4 mg/l, Kok.N 2911 µg/l, Kok.P 54 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 42 mg/l O2. Lammisuon kuivatusvesien aiheuttama teoreettinen nettopitoisuuslisäys Sonnilanjoessa oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa kokonaisfosforilla 1,2 µg/l, kokonaistypellä 104 µg/l ja kiintoaineella 0,28 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn -arvon bruttolisäys oli 2,1 mg/l O2.
Taulukko 24. Lammisuon vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 1999–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Keskiarvo n = 37 5,9 27,7 431 23,0 11,3 3530 770 987 123 50 6554 56
Minimi 4,4 <1 170 1,8 3,0 1000 16 <5 23 4 500 24
Maksimi 7,7 370,0 900 89,0 28,3 9900 2300 7300 450 190 22000 108
26.4.2016 4,2 2,8 280 1,9 5,5 850 4 660 46
17.8.2016 4,2 3,6 420 2,7 4,3 1200 47 220 78 45 1600 64
12.10.2016 4,3 4,0 320 1,6 3,9 910 33 1500 53
Keskiarvo 2016 4,2 3,5 340 2,1 4,6 987 47 220 38 45 1253 54
Keskiarvo n = 41 6,4 17,5 427 28,0 10,4 3931 1963 532 108 41 6830 58
Minimi 5,3 2,0 100 2,1 6,3 1700 11 <5 24 8 450 22
Maksimi 7,0 75,0 650 85,1 18,0 7700 4200 2800 250 98 15000 180
26.4.2016 6,3 7,2 340 8,3 6,6 3000 44 3000 47
17.8.2016 6,4 5,6 440 19,0 6,6 2600 1300 300 44 13 4800 58
12.10.2016 6,5 6,9 320 27,0 9,5 3700 54 4800 33
Keskiarvo 2016 6,4 6,6 367 18,1 7,6 3100 1300 300 47 13 4200 46 Lammisuon alapuolinen oja, ylempi piste 1999-2015
Lammisuon alapuolinen oja, alempi 1999-2015
8.1.2 Nanhiansuo-Vittassuo (Huittinen)
Tuotantoalue muodostuu Nanhiansuosta ja Vittassuosta. Tuotantoalueelle on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 16/2004/4, dnro LSY-2002-Y-207). Ympäristöluvan tarkistusta koskevan päätöksen on ESAVI tehnyt 1.12.2014.
Nanhiansuo-Vittassuon alue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Sam-maljoen alaosan valuma-alueella (35.181). SamSam-maljoen alaosan valuma-alueesta (302,67 km2) peltojen osuus (3 328 ha) on 11 % ja turvetuotannon osuus on 0,5 %.
Nanhiansuon ja Vittassuon kuivatusvedet purkautuvat Sammaljokeen ja edelleen Ko-kemäenjokeen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskentät, joita on Nanhiansuolla kolme ja Vittassuolla yksi.
Vuonna 2016 Nanhiansuolla oli tuotannossa 170,6 ha ja Vittassuolla 52,9 ha. Tuotanto-alueiden vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Sammaljoessa Vittassuon
kuivatus-vesien purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Nanhiansuon purkukohdan ylä- ja alapuo-lella (Pitkäkoski).
Sammaljoki on rehevä ja savisamea joki keskellä maatalousaluetta. Rehevyyttä kuvaa-vat joen erittäin korkeat ravinnepitoisuudet (taulukko 25). Vuosien 2005–2015 vesinäyt-teiden mukaan vedenlaatu on ollut hieman heikompaa Sammaljoen alimmassa havain-topaikassa kuin ylempänä, mutta ainepitoisuuserot ovat olleet pieniä. Vuonna 2016 Sammaljoen havaintopaikoilla vedessä oli vuosien 2005–2015 keskimääräiseen tasoon nähden selvästi vähemmän ravinteita, mutta rautaa jopa hieman enemmän. Humusta Sammaljoen vedessä on ollut vuosina 2005–2015 vähän ja niin myös vuonna 2016.
Kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan (Vittassuo yp.) korkeat ravinnepitoisuudet kertovat vesistökuormituksen tulevan pääosin joen yläosalta. Vittassuon ja Nanhiansuon kuivatusvesillä on ollut ilmeisesti vuonna 2016 lieviä vesistövaikutuksia Sammaljoen veden laatuun, sillä typen ja fosforin pitoisuudet kohosivat hieman molempien soiden purkuojien alapuolisella havaintopaikalla verrattuna yläpuolisen havaintopaikkaan.
Taulukko 25. Nanhian- ja Vittassuon alueen havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2005–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 kes kiarvo n =31 7,1 13,4 169 26,7 12,2 1465 43 738 80 22 2316 19
minimi 6,5 3,7 80 5,6 7,6 480 5 <5 33 10 1200 8,6
maksimi 7,6 49,0 300 88,1 19,8 6700 180 5800 193 51 3800 32
19.4.2016 6,7 21,0 200 36,0 8,1 1800 71 2900 24
18.8.2016 7,4 4,3 130 9,7 12,8 480 5 21 64 27 2400 11
11.10.2016 7,2 7,5 150 18,0 12,1 1200 72 2200 14
keskiarvo 2016 7,1 10,9 160 21,2 11,0 1160 5 21 69 27 2500 16 kes kiarvo n =31 7,1 19,8 163 27,1 12,3 1558 49 759 83 21 2452 19
minimi 6,6 2,8 80 10,0 7,9 480 6 <5 42 8 1500 9,3
maksimi 7,6 160,0 300 78,0 17,5 6000 270 5000 194 37 6000 31
19.4.2016 6,7 26,0 200 38,0 8,4 2000 70 3100 24
18.8.2016 7,4 8,0 130 14,0 13,0 520 13 21 73 29 2600 11
11.10.2016 7,3 7,5 150 18,0 12,4 1300 75 2300 14
keskiarvo 2016 7,1 13,8 160 23,3 11,3 1273 13 21 73 29 2667 16 kes kiarvo n =31 7,2 18,7 165 31,0 12,7 1879 47 1230 92 22 2487 19
minimi 6,4 5,0 70 6,3 7,7 440 7 <5 43 8 1400 9,5
maksimi 7,6 66,4 300 110,0 17,5 11000 261 9700 218 38 5000 30
19.4.2016 6,8 26,0 200 45,0 8,4 2000 77 3200 24
18.8.2016 7,4 6,4 120 9,8 13,1 510 11 25 57 28 2300 11
11.10.2016 7,3 7,9 150 19,0 12,6 1500 84 2300 16
keskiarvo 2016 7,2 13,4 157 24,6 11,4 1337 11 25 73 28 2600 17 kes kiarvo n =33 7,1 18,4 182 30,9 12,7 1983 50 1253 94 24 2397 21
minimi 6,4 3,9 80 8,9 7,8 440 <5 <5 42 11 1300 10
maksimi 7,5 54,4 350 84,9 18,1 12000 273 9300 218 44 4100 48
19.4.2016 6,9 30,0 200 42,0 8,6 2000 77 3200 23
18.8.2016 7,3 5,2 160 9,4 12,9 550 21 25 80 37 2400 15
11.10.2016 7,3 8,0 160 19,0 12,9 1600 84 2300 16
keskiarvo 2016 7,2 14,4 173 23,5 11,5 1383 21 25 80 37 2633 18 Sammaljoki, Vittassuon yp. 2005-2015
Sammaljoki, Vittassuon ap. 2005-2015
Sammaljoki, Nanhiansuon yp. 2005-2015
Sammaljoki, Nanhiansuon ap. 2005-2015
Nanhiansuolla suoritettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua kaikilla kolmella pintava-lutuskentällä vuonna 2016. Otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella Nanhiansuon pin-tavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 12,0 mg/l, Kok.N 1 737 µg/l, Kok.P 167 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 74 mg/l O2. Nanhiansuon pintavalutuskentältä 2
pur-kautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat 26 näytteen perusteella kiintoaineen osalta 7,6 mg/l, Kok.N 1 596 µg/l, Kok.P 161 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen kes-kimääräinen CODMn-arvo oli 80 mg/l O2. Nanhiansuon pintavalutuskentältä 3 purkautu-van veden keskimääräiset pitoisuudet olivat 25 näytteen perusteella kiintoaineen osalta 12,0 mg/l, Kok.N 3 472 µg/l, Kok.P 353 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimää-räinen CODMn-arvo oli 138 mg/l O2. Kuivatusvesien ravinnepitoisuudet ja CODMn -arvot olivat korkeita.
Vittassuolla suoritettiin kuormitustarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella Vittassuolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoai-neen osalta 5,9 mg/l, Kok.N 1 979 µg/l, Kok.P 118 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 69 mg/l O2.
Nanhiansuon ja Vittassuon kuivatusvesien aiheuttama teoreettinen nettopitoisuuslisäys Sammaljoessa oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa kokonaisfosforilla 3,2 µg/l, ko-konaistypellä 40 µg/l ja kiintoaineella 0,13 mg/l. Pitoisuuslisäykset olivat vähäisiä Sammaljoen korkeisiin pitoisuuksiin nähden. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 1,8 mg/l O2.
Vittassuolta ja Nanhiansuolta lähtevissä vesissä oli vuonna 2016 erittäin runsaasti fosfo-ria Sammaljoen pitoisuuksin nähden. Kuivatusvesien virtaamat ovat vähäisiä Sammal-joen virtaamiin nähden, joten SammalSammal-joen fosforipitoisuuksiin kuivatusvedet vaikuttivat hyvin vähän.
8.1.3 Hakasuo (Huittinen)
Hakasuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 113/2009/4 dnro LSY-2009-Y-136 myönnetty 4.12.2009).
Hakasuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Sammunjoen valuma-alueeseen kuuluvilla Sammaljoen keskiosan (35.182) ja Sammaljoen alaosan (35.181) valuma-alueilla. Vuonna 2012 Hakasuolla aloitettiin kuntoonpanotyöt. Ne jatkuivat vuonna 2016 vielä 9,9 ha alalla, mutta tuotantoa oli jo 34,5 ha alalla. Koko tuotantoalan kuiva-tusvedet käsitellään ympärivuotisella kosteikolla. Vesistöhavaintopaikat ovat Sammal-joessa, Varasjoen yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella.
Sammaljoessa, Varasojan ylä- ja alapuolella tehtiin vedenlaadun ennakkotarkkailua vuosina 2006–2011 sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailua vuosina 2012–2015. Vuonna 2016 suurin osa Hakasuon turvetuotantoalueesta oli jo tuotantovaiheessa.
Sammaljoen vesi on ollut molemmissa havaintopaikoissa hyvin samanlaista; sameaa ja runsasravinteista (taulukko 26). Humusaineita on ollut hieman enemmän alapuolisessa havaintopaikassa. Vuonna 2016 Sammaljoen vesi oli laadullisesti samanlaista kuin kes-kimäärin vuosina 2006–2015. Molempien havaintopaikkojen vedenlaatu oli lähes ident-tistä. Hakasuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheiden vaikutukset Sammaljoen vedenlaa-tuun ovat olleet vähäiset havaintopaikkojen samanlaisen vedenlaadun perusteella.
Hakasuolla suoritettiin päästötarkkailua vuonna 2016. Otettujen näytteiden (26 kpl) pe-rusteella purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,0 mg/l, Kok.N 1 512 µg/l, Kok.P 50 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen CODMn-arvo oli 74 mg/l O2.
Varasojan valuma-alue on varsin pieni, noin 4,4 km2, ja Hakasuon kuivatusvesien aihe-uttama teoreettinen nettopitoisuuslisäys Varasojaan oli vuoden 2016 keskivirtaamatilan-teessa kokonaisfosforilla 4,8 µg/l, kokonaistypellä 164 µg/l ja kiintoaineella 1,3 mg/l.
Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 10,0 mg/l O2. Va-rasojasta ei ole otettu vesinäytteitä, mutta näin pienellä valuma-alueella kuivatusvesien
pitoisuuslisäykset näkyvät Varasojassa. Sen sijaan Sammaljokeen Hakasuon kuivatus-vesien vaikutukset olivat vuonna 2016 erittäin vähäiset (kiintoainelisäys 0,02 mg/l, typ-pilisäys 2,4 µg/l, fosforilisäys 0,07 µg/l ja CODMn-bruttolisäys 0,14 mg/l), kuten vesi-näytteiden perusteellakin voitiin päätellä.
Taulukko 26. Hakasuon havaintopaikkojen vedenlaatu vuosina 2006–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 keskiarvo n =28 7,1 14,6 162 23,2 11,6 1223 44 395 75 21 2375 18
minimi 6,5 2,7 80 6,8 7,7 490 10 <5 14 10 1200 9
maksimi 7,6 65,5 250 72,2 15,4 3129 170 2300 200 52 3700 31
19.4.2016 6,6 20,0 200 36,0 8,0 1800 70 2900 25
18.8.2016 7,4 6,4 130 13,0 12,7 530 8 41 64 27 2600 11
11.10.2016 7,2 9,6 140 19,0 12,1 1200 75 2500 14
keskiarvo 2016 7,1 12,0 157 22,7 10,9 1177 8 41 70 27 2667 17 keskiarvo n =28 7,1 12,3 154 22,8 11,6 1228 48 414 73 20 2293 22
minimi 6,4 3,5 10 6,1 7,7 480 11 <5 29 9 1200 9
maksimi 7,6 32,0 275 71,6 15,3 3047 210 2300 193 37 3800 95
19.4.2016 6,7 21,0 210 36,0 8,0 1800 68 2900 27
18.8.2016 7,4 7,2 140 13,0 12,8 520 5 39 66 28 2600 11
11.10.2016 7,2 10,0 140 19,0 12,0 1200 77 2400 15
keskiarvo 2016 7,1 12,7 163 22,7 10,9 1173 5 39 70 28 2633 18 Sammaljoki, Varasjoen yp. 2006-2015
Sammaljoki, Varasjoen ap. 2006-2015