Hormanevan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 27/2006/4, dnro LSY-2002-Y-343, myönnetty 3.3.2006). Hormanevan tur-vetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1979. Tuotannossa vuonna 2016 oli 470,7 ha.
Hormaneva sijaitsee osittain sekä Hormaluoman valuma-alueella (36.045) että Nummi-joen keskiosan valuma-alueella (36.072). Molemmat valuma-alueet kuuluvat Karvian-joen vesistöalueeseen. Hormaluoman valuma-alueella sijaitsevan (vuonna 2016 noin 112,5 ha) tuotantoalan kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutus-kentällä. Hormaluoman 13,2 km2 suuruisesta valuma-alueesta turvetuotannon osuus on vähentynyt aiemmasta noin 35 % ollen nykyisin noin 8,5 %. Hormanevan kuivatusvedet laskevat Hormaluoman kautta Karvianjärveen.
Hormanevan kuivatusvedet johdetaan pääosin Nummijoen keskiosan valuma-alueelle (36.072). Nummijoen keskiosan alueen (vuonna 2016 noin 358,2 ha) tuotantoalan kui-vatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä.
Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat Hormaluomassa, Nummijoessa (2 kpl) ja Karvianjär-vessä. Nummijokeen kohdistuvia vesistövaikutuksia on käsitelty Koihnannevan, Säkki-nevan ja LupikistonSäkki-nevan vesistövaikutuksien yhteydessä.
Hormaluoman veden laatu on ollut heikko. Vesi on ollut hapanta, runsasravinteista ja rauta- sekä humuspitoista (taulukko 10). Vuonna 2016 Hormaluoman vesi oli laadultaan heikkoa, vaikka typpeä ja humusta oli jonkin verran vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin.
Turvetuotannon kuivatusvesillä on ollut vaikutusta Hormaluoman veden laatuun, sillä korkean kemiallisen hapenkulutuksen lisäksi myös usein kuivatusvesien vaikutuksiin yleensä liittyvät ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet korkeita. Kuivatusvesien johta-minen Hormaluomaan vähentyi oleellisesti vuonna 2007, mikä on näkynyt veden alen-tuneina typpipitoisuuksina ja kemiallisessa hapenkulutuksessa. Hormaluomaan tulee myös maatalouden hajakuormitusvesiä, mikä näkyy veden korkeina fosfaattifosforipi-toisuuksina.
Hormanevalla suoritettiin Hormaluomaan johdettavista vesistä kuormitustarkkailua nel-jä kertaa vuonna 2016. Hormaluomaan lähtevästä vedestä otettujen näytteiden keski-määräinen kiintoainepitoisuus oli 2,9 mg/l, Kok.N 1850 µg/l, Kok.P 42 µg/l ja kemialli-sen hapenkulutukkemialli-sen CODMn-arvo oli 52 mg/l O2.
Hormanevan kuivatusvesien aiheuttama pitoisuuslisäys Hormaluomassa oli vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa kokonaisfosforilla 2,3 µg/l, kokonaistypellä 109 µg/l ja kiintoaineella 0,4 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 3,4 mg/l O2.
Taulukko 10. Hormaluoman keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 keskiarvo n= 46 6,0 9,7 355 8,1 4,0 1620 436 173 91 41 2368 50
minimi 4,5 2,0 200 2,2 2,8 880 15 <5 38 5 960 25
maksimi 7,1 95,0 650 63,8 6,2 4000 2200 1170 260 150 4800 100
10.5.2016 5,9 22,0 310 16,0 2,8 1000 69 1900 38
2.8.2016 6,7 4,8 520 11,0 3,8 1500 110 170 150 100 3340 44
14.9.2016 6,6 2,8 390 4,6 3,9 920 96 2460 39
keskiarvo 2016 6,4 9,9 407 10,5 3,5 1140 110 170 105 100 2567 40 Hormaluoma 1999-2015, Hormaneva ap.
Karvianjärvi on suuri (921 ha) ja suhteellisen matala (keskisyvyys 1,4 m, suurin sy-vyys 8,1 m.) viljelysmaiden keskellä sijaitseva järvi. Karvianjärven vedenlaatu määräy-tyy pitkälle Säkkijoen ja Mustajoen kautta tulevien vesien perusteella, sillä Karvianjär-ven valuma-alueesta (152 km2) Säkkijoen (48 km2) ja Mustajoen (50 km2) yhteinen osuus on noin 65 %. Hormaluoman valuma-alueen (13 km2) osuus Karvianjärven valu-ma-alueesta on pieni.
Karvianjärvi kärsii rehevöitymisongelmista, joiden seurauksena vedessä on esiintynyt suurta happivajetta. Karvianjärven rehevyyttä kuvaavat keskimääräiset pintaveden kor-keat ravinnepitoisuudet ja runsas levätuotanto. Jaksolla 1999–2015 kokonaisfosforia on ollut pintavedessä keskimäärin 75 µg/l, kokonaistyppeä noin 1360 µg/l ja a-klorofylliä 43 µg/l (taulukko 11). Ravinnepitoisuudet ovat lievästi laskeneet vuosien 1999–2016 välisenä aikana, mutta edelleen pitoisuudet ovat korkeita (kuvat 14–15). Vuonna 2016 Karvianjärven vedenlaatu oli hieman parempaa kuin keskimäärin jaksolla 1999–2015,
sillä ravinteita ja rautaa oli selvästi vähemmän. Talvella 2016 happea oli pintavedessä tyydyttävästi, mutta välivedessä (3,9 m) happitilanne oli huono. Alusvedestä talvella 2016 happimääritys oli jäänyt tekemättä. Elokuussa 2016 happitilanne oli erinomainen koko vesipatsaassa.
Taulukko 11. Karvianjärven pintaveden laatu vuosina 1999–2016.
Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-klor. COD
paikka kyll. aine luku meus johtok. N N NO4-N P P Mn
1 m % mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2
Keskiarvo n = 34 62 6,4 8,9 168 10,1 4,7 1358 62 45 75 4 1428 43,3 24
Minimi 2 5,7 <1 50 1,8 3,4 890 <5 <5 46 <2 790 18,8 16
Maksimi 132 8,3 26,0 320 43,5 6,8 2000 250 460 120 17 2300 118,1 35
29.2.2016 64 6,0 <2 250 2,7 4,5 1300 62 680 26
21.8.2016 97 7,0 5,5 140 5,0 7,0 830 < 5 < 5 48 <3 900 33,0 22 Karvianjärvi 1999-2015
Kuva 14. Karvianjärven pintaveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 1999–2016 ja muutosta kuvaa-va trendi.
Kuva 15. Karvianjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1999–2016 ja muutosta ku-vaava trendi.
Karvianjärveen tulee Vapon turvetuotannon kuivatusvesiä Hormanevalta ja Mustakei-taalta, mutta turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset Karvianjärven ravinnepitoi-suuksiin ovat teoreettisten laskelmien mukaan suhteellisen vähäiset. Karvianjärveen laskevien Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet aiheuttivat vuoden 2016 keskivir-taamatilanteessa seuraavat pitoisuusnousut: kokonaisfosfori 0,05 µg/l, kokonaistyppi 2,8 µg/l ja kiintoaine 0,01 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,1 mg/l O2.
7.3.2 Alkkia (Parkano/Karvia) ja Mustakeidas (Karvia)
Alkkian turvetuotantoalueen pääosat sijaitsevat Karvian kunnan alueella, mutta osa myös Parkanon kaupungin alueella.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Alkkian turvetuo-tantoon 21.12.2004 (päätös nro 111/2004/4, dnro LSY-2002-Y-381). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksel-lään 5.2.2007 (Nro 07/0049/1). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pää-töksellään 13.3.2008 (taltio nro 506) kumosi edellisen päätöksen ja palautti asian hallin-to-oikeudelle uudestaan käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään nro 08/0391/1 (22.12.2008) ratkaisi asian.
Alkkian turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1976. Tuo-tannossa oli 316,4 ha ja levossa 0,1 ha vuonna 2016.
Alkkian turvetuotantoalueen pohjoisosasta kuivatusvedet johdetaan Kyrönjoen vesistö-alueelle (42) ja kaakkoisosasta Kokemäenjoen vesistövesistö-alueelle (35). Karvianjoen vesis-töalueelle ei ole johdettu kuivatusvesiä enää vuoden 2014 jälkeen.
Kyrönjoen vesistöalueella kuivatusvedet johdetaan Ilvesjoen yläosan valuma-alueella (42.053) reitille Kärkiluoma-Ilvesjoki ja Kokemäenjoen vesistöalueella Vatajanjoen va-luma-alueella (35.563) reitille Kärppäjärvi-Kärppäluoma-Mustajoki-Ylinenjärvi.
Vesienkäsittelymenetelminä on Alkkian Ilvesjoen yläosan valuma-alueella (42.053) ympärivuotinen kosteikko vuonna 2016 tuotannossa olevalla 231,9 ha:n alalla. Vatajan-joen valuma-alueella (35.563) vuonna 2016 tuotannossa olevan 84,5 ha:n osalta on käy-tössä ympärivuotinen pintavalutus.
Mustakeitaan tuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 67/2005/4, dnro LSY-2002-Y-350, myönnetty 21.6.2005). Luvasta valitet-tiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätök-sellään 9.1.2007 (nro 07/0014/3). Ympäristöluvasta on tehty tarkistus, josta AVI on teh-nyt päätöksen 20.3.2015. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Lisäksi Mustakeitaan kemikaloinnilla on ESAVI 23.1.2012 myöntämä ympäristölupa.
Mustakeidas sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen Kattilajoen valuma-alueella (36.084) sekä Mustajoen valuma-alueella (36.047). Mustakeitaan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto 1997. Vuonna 2016 tuotannossa oli 151,8 ha ja le-vossa 2,1 ha.
Mustajoen valuma-alueelle johdettiin vuonna 2016 kuivatusvedet 53,3 ha tuotannossa ja 0,5 ha levossa olevalta alueelta. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pinta-valutus. Kattilajoen valuma-alueelle johdettiin vuonna 2016 Mustakeitaan kuivatusvesiä kasvillisuuskentän kautta 17,7 ha alalta ja pintavalutuksen kautta 72,3 ha alalta sekä kemikaloinnin kautta 8,5 ha alalta.
Mustakeitaan ja Alkkian vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Mustajoessa (2 kpl) ja Kärkiluomassa sekä Neva-Lylyssä. Neva-Lylyyn ei johdeta Alkkian kuivatusvesiä,
mutta se sijaitsee aivan tuotantoalueen vieressä ja mahdollisten tuotannosta johtuvien haittojen vuoksi se on mukana tarkkailussa. Mustajoen havaintopaikkoihin ei tullut enää vuonna 2016 Alkkian kuivatusvesiä, mutta kuivatusvesiä tulee niihin Mustakeitaalta.
Mustajoen vedenlaatu on ollut erittäin heikkoa. Vesi on ollut hyvin tummaa, humuspi-toista ja erittäin runsasravinteista (taulukko 12). Etenkin alajuoksun kokonaisfosforipi-toisuudet ovat olleet erittäin korkeita ja alajuoksun fosfaattifosforin korkeat pikokonaisfosforipi-toisuudet kuvastavat Mustajokeen kohdistuvaa suurta kuormitusta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen selvityksien mukaan kuormitus on peräisin Mustakosken puutarhalta.
Vuonna 2016 Mustajoen vedenlaatu oli ylemmällä havaintopaikalla vuosien 1999–2015 keskimääräistä tasoa. Kiintoainetta oli kuitenkin vedessä runsaasti. Mustajoen alaosan vesi oli vuonna 2016 laadullisesti erittäin heikkoa, sillä ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita, vaikkakin ne olivat vuosien 1999–2015 keskimääräräistä tasoa alempia. Erityi-sen heikkoa veden laatu oli lokakuussa 2016, sillä kokonaisfosforia oli Mustajoen ve-dessä 310 µg/l ja typpeä 2 700 µg/l.
Mustakeitaan tuotantoalueella suoritettiin vuonna 2016 kuormitustarkkailua Mustajoen suuntaan laskevista vesistä. Otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella Mustakeitaan pin-tavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,7 mg/l, Kok.N 1108 µg/l, Kok.P 24 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keski-määräinen CODMn-arvo oli 55 mg/l O2.
Mustakeitaan kuivatusvesien vaikutukset Mustajoen veden laatuun peittyvät täysin voi-makkaan muun kuormituksen alle. Myös teoreettisten laskelmien perusteella kuivatus-vesien vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Vuoden 2016 keskivirtaamatilanteessa Musta-keitaan turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat laskennalliset pitoisuusnousut olivat Mustajoessa kokonaistypellä 7 µg/l, kokonaisfosforilla 0,002 µg/l ja kiintoaineella 0,03 mg/l. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan CODMn-arvon bruttolisäys oli 0,4 mg/l O2.
Alkkian kuivatusvesiä johdetaan Kyrönjoen vesistöalueella Kärkiluoman kautta Ilves-jokeen. Vuonna 2016 Alkkian kuivatusvesiä johdettiin Kärkiluoman suuntaan 231,9 ha alalta. Kärkiluoman vesi on ollut runsasravinteista, rauta- ja humuspitoista (taulukko 12). Vesi on ollut väriltään hyvin tummaa. Vuonna 2016 Kärkiluoman vesi oli laadul-taan samaa tasoa kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin. Alkkian Ilvesjoen suunlaadul-taan me-neviä kuivatusvesiä tarkkailtiin kosteikolla vuonna 2016 ympärivuotisesti. Otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 9,7 mg/l, Kok.N 1041 µg/l, Kok.P 49 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen keski-määräinen CODMn-arvo oli 37 mg/l O2.
Alkkian kuivatusvesien teoreettiset vaikutukset vuoden 2016 keskivirtaamatilanteen mukaan olivat suuresta tuotantoalasta huolimatta vähäisiä Ilvesjoessa, sillä lisäykset oli-vat kokonaisfosforille 2,0 µg/l, kokonaistypelle 44 µg/l ja kiintoaineelle 0,9 mg/l.
Kärkiluomaan vesistövaikutukset ovat Ilvesjokea (valuma-alue 70,78 km2) selvästi suu-rempia, sillä Kärkiluoman valuma-alue on vain noin 15 km2. Teoreettiset lisäykset vuo-den 2016 tilanteessa Kärkiluomaan olivat kokonaisfosforille 9,4 µg/l, kokonaistypelle 208 µg/l, kiintoaineelle 4,3 mg/l ja humusainepitoisuudelle (CODMn brutto) 13,0 mg/l.
Alkkian vuoden 2016 kuivatusvesien ainepitoisuuksiin verrattuna Kärkiluoman veden laatu oli samankaltaista, joten teoreettiset laskelmat kuivatusvesivaikutuksista ovat oi-keaa suuruusluokkaa.
Taulukko 12. Mustajoen ja Kärkiluoman keskimääräinen vedenlaatu vuosina 1999–2016.
Havainto- pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD
paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn
mg/l mg/l Pt FTU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Keskiarvo n = 45 6,0 10,5 302 12,9 4,8 1208 218 81 95 37 3077 44
Minimi 4,9 2,5 200 2,3 3,1 830 22 <5 42 14 1250 33
Maksimi 6,8 65,0 450 99,0 9,0 2000 910 370 210 99 9000 65
28.4.2016 5,4 55,0 340 42,0 3,7 870 31 2700 45
22.8.2016 6,3 8,0 350 7,5 5,4 1600 57 120 210 130 2000 48
19.10.2016 6,3 3,0 270 5,8 4,5 960 77 2400 38
Keskiarvo 2016 6,0 22,0 320 18,4 4,5 1143 57 120 106 130 2367 44 Keskiarvo n = 45 6,4 15,6 273 15,1 8,3 3248 138 2077 406 289 2443 41
Minimi 5,2 2,0 150 2,8 3,5 1300 21 66 88 50 1250 21
Maksimi 7,2 220,0 420 230,0 25,2 15000 2000 1800 5200 68
28.4.2016 5,7 19,0 330 12,0 4,2 1600 96 1600 46
22.8.2016 6,1 8,8 440 6,2 5,5 1900 130 540 200 130 2900 57
19.10.2016 6,7 4,8 270 7,0 7,8 2700 310 2500 32
Keskiarvo 2016 6,2 10,9 347 8,4 5,8 2067 130 540 202 130 2333 45
Keskiarvo n = 15 6,3 6,1 311 5,8 3,9 911 68 14 51 23 2627 37
Minimi 4,8 3,0 160 2,5 2,7 660 14 3 24 6 1000 31
Maksimi 7,0 12,8 450 11,5 5,4 1200 160 59 96 39 4500 52
28.4.2016 5,3 14,0 300 10,0 2,9 1800 59 1500 39
22.8.2016 5,6 3,2 330 3,3 3,2 880 36 56 36 8 2000 43
19.10.2016 6,7 2,1 250 3,9 3,9 760 47 2300 28
Keskiarvo 2016 5,9 6,4 293 5,7 3,3 1147 36 56 47 8 1933 37
Mustajoki yläjuoksu 1999-2015
Mustajoki alajuoksu 1999-2015
Kärkiluoma 2011-2015
Neva-Lyly on aivan Alkkian turvetuotantoalueen tuntumassa oleva pieni suolampi, jolla on virkistyskäyttöarvoa (uimaranta ja kalastus). Kuivatusvesiä ei Neva-Lylyyn johdeta.
Neva-Lylyn veden laatu on ollut hyvää (taulukko 13). Vesi on ollut vaaleanruskeaa suoperäiseltä valuma-alueelta tulevien humusvesien vaikutuksesta. Keskimääräiset ra-vinnetasot ja a-klorofylli ilmentävät lieviä rehevyysvaikutuksia. Vuonna 2016 Neva-Lylyn vedessä oli vähän ravinteita, mutta levätuotanto oli runsasta. Pintavesissä oli hap-pea hyvin, mutta alusvedessä esiintyi talvella ja kesällä lievää happivajetta.
Vuonna 2016 Neva-Lylyn veden laadun perusteella (vähän ravinteita ja alhainen CODMn-arvo) ei Alkkian turvetuotannolla ollut vaikutusta lammen tilaan.
Taulukko 13. Neva-Lylyn pintaveden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2004–2016.
Havainto- Hapen pH Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE a-klor. COD
paikka kyll. aine luku meus johtok. N N N P P Mn
1 m % mg/l mg/l Pt FNU mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2
Neva-Lyly 2004-2015
Keskiarvo n = 22 85 6,2 1,0 122 0,7 2,0 487 19 <5 15 3 202 12,9 18
Minimi 20 5,5 <1 90 0,3 1,5 380 <5 <5 8 <2 87 3,9 14
Maksimi 115 6,9 3,6 160 1,7 3,0 740 63 <5 25 6 810 25,1 22
14.3.2016 89 6,1 <1 100 <1 1,7 470 7 140 17
24.8.2016 90 6,4 2,8 120 1,5 1,5 430 <3 8 15 <2 140 17,0 14
7.4 Tuorijoen valuma-alue 36.05