• Ei tuloksia

Kuten Minna Canthin katu 1 myös Minna Canthin katu 3 on valmistunut vuonna 1936 ja sen on suunnitellut Ole Gripenberg. Ullakkotilojen pääsuunnittelija on arkkitehti Eveliina Sarapää. Kuten Minna Canthin katu 1:n ullakkokerrokseen, niin myös tähän kohteeseen päätettiin tehdä taloyhtiön saunaosasto ullakkoasuntojen rakentamisen yhteydessä. Erona Minna Canthin katu 1:een on saunaosaston pienempi koko ja se, että ullakkoasuntoja on rakennettu yksi porraskäytävien molemmille puolille (kuva 16). Arkkitehdin antamien tietojen mukaan rakennuslupa kohteeseen oli haettu jo vuonna 1994. Tätä suunnitelmaa ei koskaan toteutettu, mutta se vähensi neuvottelun tarvetta viranomaisten kanssa, kun uutta ullakkorakennussuunnitelmaa ehdotettiin kaupungille. Kohde on kirjoittaessa ke-väällä 2021 vielä rakenteilla, ja sen on arvioitu valmistuvan kesällä 2021.

Saunatilat

Kuva 16. Minna Canthin katu 3 ullakkokerros, 1:200. C’

53

4.3.1 Valoisuus, ikkunat ja näkymät

Asunnoissa silmäänpistävää on ulkoseinien lähes lattiasta kattoon ulottuvat lasipinnat ja niitä reunustava asunnon pituinen kattoterassivyöhyke (kuva 17). Näin mittavat la-situkset ovat harvoin ullakkorakentamisessa toteutettavissa – varsinkaan julkisivujen molemmille puolille. Kyseisessä kohteessa viranomaiset näyttävät kuitenkin katsoneen, että katon sisäänvedetty muoto kestää suuremmat aukotukset. Ilmeisimpiä etuja ovat tilojen valoisuus ja useisiin suuntiin avautuvat näkymät. Varsinkin näkymät rauhalliseen Linnakoskenpuiston vaikuttavat hyvin viehättäviltä ja isot lasipinnat yhdistävät asunnon oleskelutilat ulkotiloihin.

Toisaalta näin laajan ikkuna-aukotuksen vaarana on asunnon ylikuumenemi-nen kesähelteillä, josta esimerkiksi Tommiylikuumenemi-nen (1990, 55) varoittaa. Sarapää ei itse näe aikaisempien kokemuksiensa perusteella kuumentumista ongelmaksi. Hän huomauttaa, että kesäisin puusto varjostaa asuntoja suoralta auringon säteilyltä ja suuret lasiliukuovet voidaan avata asunnon viilentämiseksi. Asunnon kapea runkopituus vähentää osaltaan sen kuumentumista. Suuret ikkunapinnat voivat aiheuttavat helposti yksityisyyden tun-teen menetyksen, jos esimerkiksi viereisestä rakennuksesta on näkymälinjoja sisätiloi-hin. Rakennus aukeaa kuitenkin yksityisyyden kannalta otollisiin ilmansuuntiin, sillä pohjoispuolella näkymät avautuvat suoraan Linnankoskenpuistoon ja myös takapihan rakennukset ovat 90 asteen kulmassa rakennukseen, mikä parantaa merkittävästi yk-sityisyyden tunnetta makuuhuoneissa. Asunnon pituisia kattoterasseja on hyödynnetty kokonaisvaltaisesti; lähes jokaisesta tilasta, jopa yhdestä kylpyhuoneesta, on yhteys par-vekkeelle (kuva 16). Ratkaisu on epätyypillinen mutta viehättävä.

Huone

Kattoterassi Oleskelutila Kattoterassi

4.3.2 Rakenteet

Rakennuksen katto on uusittu ja korotettu 40 sentillä muutostöiden yhteydessä. Katon korotus on harvinaisempi ratkaisu, jonka on mahdollistanut viereinen Minna Canthin katu 5:n rakennus, jossa kattoa oli jo aikaisemmin korotettu. Uudella korotuksella räys-täslinjat saatiin jälleen yhtenäistettyä.

Hormiryhmät eivät ole asunnoissa vapaita tilallisia elementtejä, sillä ne sijait-sevat asunnon ulkoseinän lähellä kohdassa, johon makuuhuoneet sijoittuvat. Samalla ne aiheuttavat tilallisia ongelmia asuntojen pienissä makuuhuoneissa, sillä helposti käytet-täviä suorakulmaisia tiloja ei ole (kuva 18 & kuva 19). Minimimitoitetuissa huoneissa tämä olisi äärimmäisen tärkeätä. Sarapää sanoo, että kyseisessä kohteessa hormit eivät olleet merkittävä suunnittelua inspiroinut tekijä, toisin kuin joissain muissa kohteissa, joissa koko tilaohjelma voi syntyä hormien ympärille. Persoonallisimmin tilanjakaja-na toimiva hormi näkyy asunnon A30 kylpyhuoneessa, jossa se jakaa kylpyhuonetilaa (kuva 16).

55

4.3.3 Tilasuunnittelu

Rakennuksen porraskäytävä jakaa ullakkotilat kahteen eri osaan. Taloyhtiön saunatilat sijaitsevat keskellä porraskäytävää vastapäätä (kuva 16). Asuntojen tilasuunnittelu nou-dattaa aiemmista kohteista tuttua kaavaa. Eteisestä on suora yhteys avaraan yhdistettyyn olohuone- ja keittiötilaan, josta vuorostaan on pääsy parvekkeelle ja tilan yhdellä seinällä on pienehkö I-keittiö. Kylpyhuonetilat avautuvat syrjäisempään eteiseen ja makuuhuo-neet taas avoimeen tilaan. Asuntoihin ei synny hukkatilaa, sillä niissä ei ole pitkiä käy-täviä tai epämääräisiä välitiloja. Osaksi tähän vaikuttaa suotuisa porraskäytävän sijainti, joka mahdollistaa huoneiden sijoittelun eteisen molemmin puolin. Asuntojen oleskelu- ja keittiötilat avautuvat lounaaseen ja saavat näin enemmän aurinkoa. Makuuhuoneet taas sijoittuvat viileämmälle koillispuolelle.

Asuntojen tilasuunnittelu on syntynyt tiukan tilaohjelman sanelemana, joka näkyy makuuhuoneiden määrässä (kuva 16). Suurimmat ongelmat syntyvät näissä tilois-sa aiemmin mainituista hormien sijainneista, kun pieniin tiloihin muodostuu ylimääräistä seinäpintaa.

Makuuhuoneiden tiukasta mitoituksesta huolimatta – tai ehkä juuri siitä joh-tuen – tilasuunnittelussa on päädytty mielenkiintoisiin ratkaisuihin. Asuntojen muun-tojousteltavuus on huomioitu Sarapään mukaan esimerkiksi niin, että pienien makuu-huoneitten seinät ovat purettavia. Makuuhuoneet voidaan tarpeiden muuttuessa yhdistää isommiksi tiloiksi, mikä parantaa huomattavasti asunnon käytettävyyttä asumistarpeiden muuttuessa. Tilan tarpeen vuoksi asunnon A30 porraskäytävän viereinen huone jatkuu porraskäytävän päälle niin, että se muodostaa parven noin 0,7 metrin korkeudelle huo-neesta (kuva 16).

4.3.4 Sisustussuunnittelu ja kalustettavuus

Sarapää kokee tärkeänä tyylisuunnan merkityksen sisustus-, valaistus- ja detaljisuunnit-telussa. Hänen mielestään uusien lisäyksien tulisi olla sopusoinnussa vanhan arkkiteh-tuurin kanssa, mikä näkyy esimerkiksi kohteen materiaalivalinnoissa.

Asuntojen kalustettavuus näkyy suoraan tilojen koossa. Avoimissa ruokai-lu- ja oleskelutiloissa kalustettavuus on pääosin hyvä (kuva 18 & kuva 19). Toisaalta tiloissa on kaksi seinäpintaa, jotka eivät sovellu hyvin kalustamista varten. Toinen näistä seinistä on lähes kokonaan lasi- ja liukuovi pintaa ja toisella taas sijaitsevat keittiöka-lusteet. Asuntoon jää silti paljon oleskelutilaa ja kalustettavaa pintaa, joihin oleskelu- ja keittiötilojen vaatimien huonekalujen sijoittamisen pitäisi onnistua vaivatta. Asuntojen I-keittiöt ovat nykystandardeilla pienikokoisia. Makuuhuoneiden sisustaminen tuottaa enemmän päänvaivaa (kuva 18 & kuva 19). Makuuhuoneisiin saadaan sijoitettua sänky, mutta huoneiden kompakti koko ja hankala geometria ei itsessään ohjaa käyttöä muuhun kuin nukkumiseen. Makuuhuone on nukkumisen ohella usein muiden toimintojen, kuten henkilökohtaisten harrastusten ja kotiaskareiden tekemisen paikka (Kahri & Pyykkönen, 1994, 181). Tässä kohteessa kuitenkin tulevien asukkaiden toiveena on oli tiukkojen huonevaatimusten täyttäminen. Vaikka kattoterassit ovat poikkeuksellisen pitkiä, ne ovat kapeita ja siksi hieman vaikeasti kalustettavia (kuva 18 & kuva 19). Esimerkiksi ruoka-pöydän asettaminen kattoterassille ei onnistu.

57 Saunatilat

+0,7

A30 A31

C

Kuva 18. Minna Canthin katu 3, asunto A33:n mallikalustus 1, 1:100.C’

Saunatilat +0,7

A30 A31

C

C’

Kuva 19. Minna Canthin katu 3, asunto A33:n mallikalustus 2, 1:100.

59

Kuva 20. Etualalla Minna Canthin katu 1. Taka-alalla rakentumisvaiheessa olevat Minna Canthin katu 3:n ullakkoasunnot.