10.3 Sektorikohtaiset toimenpiteet
10.3.5 Metsätalous
Vesienhoidon toimenpidevalikoima kaudelle 2016–2021
Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet ovat toisella suunnittelukaudella pääosin samat kuin ensimmäisel-lä kaudella (taulukko 10.3.5.1). Uutena toimenpiteenä esitetään ojitettujen soiden ennallistumaan jättämistä.
Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta oli ensimmäisellä suunnittelukaudella sekä nykykäytännön
mukaise-na toimenpiteenä että lisätoimenpiteenä. Toisella suunnittelukaudella tästä jaottelusta on luovuttu. Toimenpi-de ’hakkuiToimenpi-den suojavyöhyke’ on nyt ’uudistushakkuiToimenpi-den suojakaista’. Aiemmat toimenpiteet lannoituksista ja maaperän muokkauksesta pidättäytymisestä pohjavesialueilla on poistettu. Ne käsitellään ohjauskeinoina.
Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteistä ainoastaan kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet ovat muita perustoimenpiteitä, muut toimenpiteet ovat täydentäviä toimenpiteitä. Vuoden 2012 alusta lähtien on kirjallisesti tullut ilmoittaa muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukseen. Ilmoituksen sisällöstä on tarkemmin säädetty valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista.
Ehdotus vesienhoitoalueen toimenpiteiksi kaudella 2016–2021
Metsätaloudella ei ole varsinaista toiminnan vesiensuojelua ohjaavaa erillislainsäädäntöä tai lupakäytäntöä.
Metsätalouden hanketoiminnassa toteutettavat pinta- ja pohjavesien vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat metsälain ohella kestävän metsätalouden rahoituslakiin, metsäsertifiointiin ja toimenpiteiden toteuttajien omiin laatujärjestelmiin, valtioneuvoston periaatepäätöksiin sekä erilaisiin suosituksiin hyviksi käytännöiksi.
Nykyiset vesiensuojeluohjeistukset ja -keinot toimivat yleensä kohtuullisen hyvin, mutta pääasiassa van-hat ojitukset ja perkaukset ovat turmelleet monia vesiä. Paikoin löytyy edelleen vanhojakin metsäojia, jotka ovat syöpyneet ja edelleen kuormittavat vesistöjä. Usein varsinkin pienempien virtavesien uomat ovat tuk-keutuneet aiemmasta metsäojitusten kiintoainekuormituksesta ja tällaisten kohteiden inventointi ja kunnos-taminen olisi tarpeen.
Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet on suunniteltu alueellisena toimenpiteenä vesienhoidon suunnit-telun osa-alueille tai vastaaville valuma-aluekokonaisuuksille kohdennettuna.
Pohjavesialueilla keskeisimmäksi ongelmaksi on todettu ojitukset, etenkin kivennäismaahan asti kaivet-tujen ojien osalta.
Taulukko 10.3.5.1. Toisella hoitokaudella vesienhoitoalueella käytettävät metsätalouden toimenpiteet.
Toimenpide Kuvaus
Kunnostusojituksen vesiensuojelun
perusrakenteet (ha) Vesiensuojelutoimenpiteinä ovat lietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot, laskeutusaltaat sekä pienimuotoinen pintavalutus.
Lannoitusten suojakaista (ha)
Muokkaamattoman suojakaistan jättäminen uudistushakkuualan ja vesistön välille.
Uudistushakkuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä hakkuita, jotka toteutetaan uuden puusukupolven aikaansaamiseksi. (tarkemmin metsätalouden toimenpiteiden suun-nitteluohjeessa)
Uudistushakkuiden suojakaista (ha) (aik. hakkuiden suojavyöhyke)
Lannoitettavan alueen ja vesistön väliin jätettävä lannoittamaton suojakaista. Lannoi-tettaessa huolehditaan, ettei lannoitteita levitetä vesistöihin tai pienvesiin. Lannoit-teiden levityksessä tulee ottaa huomioon myös pintavesien purkautumissuunta ja maaston kaltevuus, jotta vältetään lannoitteiden kulkeutumista vesistöihin. (tarkem-min metsätalouden toimenpiteiden suunniteluohjeessa)
Metsätalouden eroosiohaittojen
torjun-ta (vesiensuojelurakenteiden lkm) Toimenpide sisältää pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot, joilla py-ritään vähentämään eroosioherkillä alueilla jo toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia Kunnostusojituksen tehostettu
vesien-suojelu (vesienvesien-suojelurakenteiden lkm)
Toimenpiteellä tehostetaan yksittäisten kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelua lisäämällä pohja- ja putkipatojen, pintavalutuskenttien ja kosteikkojen käyttöä erityi-sesti metsätalouden kuormittamilla alueilla, joilla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu
(ha)
Toimenpiteeseen kuuluvat esimerkiksi Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA) toteutettujen luonnonhoitohankkeiden suunnittelu sekä muu valuma-aluekohtainen suunnittelu.
Ojitusten haittojen ehkäiseminen poh-javesialueilla (pohjavesialueiden lkm)
Toimenpiteillä estetään pohjaveden laadun vaarantumista ja pohjaveden pinnan ale-nemista erityisesti pohjavesimuodostumissa, joissa pohjavesi on lähellä maanpintaa ja joissa ojitukset ovat ulottuneet kivennäismaahan.
Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvot-tomien soiden jättäminen ennallistu-maan (ha)
Uuden metsälain mukaan heikkotuottoisilta ojitusalueilta poistuu uudistamisvelvoite.
Ojituksen seurauksena syntynyt puusto voidaan poistaa ja jättää alue ennallistu-maan. Ennallistumista voidaan myös aktiivisesti edistää luonnonhoitohankkeena.
Alueita voidaan myös tapauskohtaisesti käyttää vesiensuojelutarkoituksiin, esi-merkiksi pintavalutuskenttinä tai vesistöjen varsilla puskurivyöhykkeinä tai laajoina suojakaistoina.
Koulutus ja neuvonta (määrä) Metsätalouden vesiensuojelun koulutus suunnittelijoille, toimihenkilöille ja urakoitsi-joille sekä neuvonta metsänomistajille
Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan toimenpidemäärät (kunnostusojitus, lannoitus, uudistushakkuut) 2. suunnittelukaudella aikaisempien vuosien toteutustietojen perusteella. Tästä poikkeuksena on metsien lannoitus, joka on ollut Lapissa melko vähäistä mutta Metsähallituksen arvion mu-kaan lähivuosina lannoitusmäärät kasvavat vesienhoitoalueen valtion mailla noin 760:een ha/v.
Lisätoimenpiteiden tarvetta arvioidaan hyvää huonommassa tilassa olevien vesimuodostumien valuma-alueil-la ja niillä tiedossa olevilvaluma-alueil-la alueilvaluma-alueil-la, missä esim. on edelleen vesistöä kuormittavia metsäojia. Tieto alueista, mitkä ovat vesienhoidon kannalta erityisesti huomioitavia, tulee olla myös metsätalouden suunnittelijoiden käytössä.
Ehdotus ohjauskeinojen kehittämiseksi
Keskeinen metsätalouden ohjauskeinojen kehittämistarve koskee keinoja, joilla edistetään ja mahdolliste-taan teknis-taloudellisesti parhaiden ja kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden käytön laajenta-mista erityisesti yksityismailla. Kuormituksen ja muuttavan toiminnan vähentämiseksi tarvitaan myös valta-Taulukko 10.3.5.2. Metsätalouden vesiensuojelun investointikustannukset suunnittelukaudella, käyttökustannukset vuodessa sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Tornionjoen vesienhoitoalueella.
Toimenpiteet Määrä Investoinnit vuosina
2016–2021 (1 000 €) Käyttö- ja
ylläpitokustannuk-set vuodessa (1 000 €) Vuosikustan-nus (1 000 €) Metsien kunnostusojituksen
vesien-suojelun perusrakenteet (ha) 4 650 107 9 20
Metsälannoitusten suojakaista (ha) 125 - 21 21
Metsätalouden tehostettu
vesien-suojelusuunnittelu (ha/vuosi) 7 900 - 47 47
Ojitettujen, mutta jatkokasvatus-kelvottomien soiden jättäminen
ennallistumaan (ha) 8 500 1 700 - 164
Uudistushakkuiden suojakaista (ha) 36 146 2 16
Metsätalouden koulutus ja
neuvonta (hlö/vuosi) 240
Kaikki yhteensä 21 451 1 953 79 268
Taulukko10.3.5.3. Metsätaloussektorin toimenpiteiden toteutusta edistävät ohjauskeinot hoitokaudelle 2016–2021.
Ohjauskeino
Vastuuta-hot Yhteistyötahot KEMERA-lakia muutetaan niin, että tukea suunnataan erityisesti
vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaamansäädön,
pintavalutuksen ja kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen. MMM Suomen metsäkeskus, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Hyödynnetään uudistamisvelvoitteen poistuminen ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden osalta käyttämällä tällaisia kohteita tilanteen salliessa mahdollisimman laajasti vesiensuojelussa pintavalu-tuskenttinä ja suojakaistoina.
MMM Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Metsätaloustoimenpiteiden toteuttajat Viedään käytäntöön valtakunnallisesti yhtenäinen
metsätaloustoimen-piteiden vesiensuojelun laadunvarmennus ja omavalvontamalli, jota
toimijat voivat soveltaa organisaatiokohtaisesti. MMM Hankkeiden toteuttajatahot: SMK metsäpalvelut, metsänhoitoyhdistykset, yhtiöt, Metsähallitus, Tapio
Laajennetaan luonnonhoitohankkeiden soveltamispiiriä ja turvataan niiden riittävä rahoitus. Käytetään luonnonhoitohankerahoitusta
nykyis-tä laajemmin vesiensuojelu- ja hoitotoimiin. MMM Suomen metsäkeskus, Tapio Järjestetään rahoitus pintavalutuskenttien ja kosteikkojen
yleissuunnit-telulle. MMM Suomen metsäkeskus, Tapio
Tehostetaan olemassa olevien paikkatietotyökalujen käyttöä
metsäta-loustoimenpiteiden ja niiden vesiensuojelun suunnittelussa. MMM Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalvelu-yrittäjät
Kehitetään paikkatietosovelluksia ja tehostetaan esimerkiksi
laserkei-lausaineistojen käyttöä metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa. MMM Tapio, Suomen metsäkeskus, metsähal-litus, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, GTK, ELYt
Kehitetään metsätalouden vesiensuojelumenetelmiä erityisesti turvemaiden uudistamisen yhteydessä vapautuvan typen ja fosforin
vähentämiseksi. MMM Tapio, LUKE, Suomen metsäkeskus,
Metsähallitus, firmat, metsätaloushank-keiden toteuttajat
Kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä metsätaloustoimenpiteiden
aiheuttaman elohopeakuormituksen vähentämiseksi. MMM Tapio, LUKE, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, firmat, metsätaloushank-keiden toteuttajat
MMM=maa- ja metsätalousministeriö, LUKE=luonnonvarakeskus, GTK=geologian tutkimuskeskus, ELY=elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
kunnallisia ja alueellisia hallinnonalojen yhteisiä projekteja huuhtoumien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi.
Metsätalouden (puunkorjuu, maanmuokkaus) aiheuttamia haittoja vesistöille metallien (erityisesti elohopea) kuormituksen muodossa tulee selvittää, jotta pystytään arvioimaan ohjauskeinojen kehittämistarve. Monet ehdotetuista taloudellisista ohjauskeinoista edellyttävät etukäteen tehtäviä selvityksiä ja kehittämistyötä.
Myös tilakohtaiseen neuvontaan esitetään lisäpanostusta.
Toisella suunnittelukierroksella maaperän muokkauksessa ja lannoituksessa noudatetaan Tapion ja met-sähallituksen sekä metsäsertifioinnin mukaisia suosituksia pohjavesialueilla.
Metsätalouden rahoitusjärjestelmät ja niiden kehittäminen
Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA-lain) asettamien ehtojen mukaan maksettavat tuet muodos-tavat nykyisin keskeisen metsätalouden vesiensuojelua tukevan rahoitusjärjestelmän. Vuoden 2013 lopulla päättyvän KEMERA-lain voimassaolojakson jälkeen tarvitaan uusi rahoituslaki. Tavoitteena on ollut, että uusi laki tulisi voimaan 2015.
Suunnittelutuki: Voimassa olevassa laissa on ollut vesiensuojelun osalta mahdollisuus saada enintään 50 % korotettua suunnittelutukea mikäli vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa vaaditaan tavanomai-sesta suunnittelusta poikkeavia ja vaativampia lisätoimenpiteitä, suunnittelutukea voidaan korottaa enintään 50 % vastaamaan lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Tukea ei ole maksettu tavanomaiseen, hak-kuun jälkeiseen metsänuudistamiseen, vaan metsänomistaja vastaa omin varoin uudistamistöiden suunnit-telusta ja toteutuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Toteutustuki: Kunnostusojitushankkeisiin sisältyvien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen myön-nettävä tuki on määräytynyt samalla tavalla kuin muidenkin hankkeella tehtävien toteutustöiden tuki. Yh-teishankkeina toteutetuissa kunnostusojitushankkeissa tuki on I rahoitusvyöhykkeellä 40 % ja II rahoitus-vyöhykkeellä 55 % todellisista toteutuskustannuksista. Rahoitusrahoitus-vyöhykkeellä III tuki on 65 % todellisista toteutuskustannuksista. Tuettavia kustannuksia ovat tällä hetkellä lähinnä vesiensuojelutoimenpiteiden to-teutuskustannukset (esim. laskeutusaltaat, lietekuopat, pintavalutusalueen syöttöojat, patorakenteet yms.).
Myös rakenteiden alle jäävästä pinta-alasta on mahdollista saada korvaus.
Metsäluonnon hoito: Valtion talousarvioissa on viime vuosina suunnattu rahoitusta metsäluonnon hoi-don edistämiseen vuosittain 6,5–11 milj eur ja suunta on ollut vuosina 2012–2013 laskeva. Metsätalouden vesiensuojelua on mahdollista tehostaa yksityisten metsänomistajien mailla metsäluonnon hoitohankkeisiin myönnettävällä tuella, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle. Luonnonhoitohankkeen kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan rahoituslain mukaisella tuella.
Tukea on voitu myöntää yksityisten maanomistajien metsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään valta-kunnallisesti merkittävään kokeilu- ja selvitystoimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen myön-tämisestä hankkeille vuosittain. Koska määrärahalla rahoitetaan myös useampia vuosia kestäviä hankkeita, varat voivat olla sidottuja useiksi vuosiksi eteenpäin. Viime vuosina määrärahaa on myönnetty muun muassa metsätalouden vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin. Hyvinä esimerkkeinä tästä voidaan mainita vuonna 2006 alkanut hanke ”Metsätalouden kustannustehokkaat vesiensuojelumenetelmät” ja Keski-Suomen ELY-keskuksen vuodesta 2011 vetämä TASO-hanke.
Rahoituslain uudistus: Valtioneuvoston ehdotus uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaik-si (nro 544/2007) on ollut jo pitkään vireillä ja se odottaa edelleen EU:n komisrahoituslaik-sion päätöstä laista pienpuun energiatuesta. KEMERA-lakiehdotuksen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetukses-sa tullaan tarkemmin säätämään valtion tuen suuruudesta eri toimenpiteisiin. Lakiehdotuksesasetukses-sa nostusojitus työlaji laajenisi suometsän hoidoksi, jonka osana voitaisiin edelleen rahoittaa myös kun-nostusojitusta.
Suometsien hoitohankkeissa voitaisiin vaativan suunnittelutuen lisäksi kokonaan valtion tuella rahoittaa vesiensuojelutoimenpiteiden (mm. laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, padot, yksittäisten ojien umpeen kai-vu) tekemisestä aiheutuneet työ- ja materiaalikustannukset. Tämä koskisi myös rakenteiden alle jäävien maa-alueiden korvaamista (esim. pintavalutuskentät). (Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden ra-hoituksesta, luonnos 20.5.2008).
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tuet myönnetään lakiehdotuksen mukaan jatkossakin met-sänomistajille, eikä tukivaroja voida myöntää esim. jollekin organisaatiolle. Kestävän metsätalouden rahoi-tuslakia tullaan uudistamaan vesienhoidon ohjelmakaudelle 2016–2021. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että esimerkiksi suometsien hoidon osalta tuki suunnattaisiin erityisesti kunnostusojituksen vesiensuojelura-kenteiden suunnittelun ja toteuttamisen rahoittamiseen.
Valtion rahoittamiin kunnostusojitushankkeisiin sisältyvät pakolliset vesiensuojelusuunnitelmat sisältä-vät yksityiskohtaiset kuvaukset kunnostusojituksessa toteutettavista vesiensuojelutoimenpiteistä. Alueel-liset ja paikalAlueel-liset ympäristöviranomaiset ovat valvoneet vaihtelevasti lähinnä vapaaehtoisen ilmoitusme-nettelyn keinoin ojitushankkeiden vesiensuojelua. Uuteen, 1.1.2012 voimaan tulleeseen vesilakiin sisältyy pykälä ojituksista ilmoittamisesta. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on kirjallisesti ilmoitettava ELY-kes-kukselle. Valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista on tarkemmin säädetty ilmoituksessa vaaditta-vista asioista.
Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutus- ja seurantavastuut
Vastuu metsätalouden käytännön toteutuksesta on metsänomistajilla. Myös maa- ja metsätalousministeriöl-lä, metsähallinnolla ja neuvontajärjestöillä on keskeinen rooli toiminnan ohjauksessa.
Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on suureksi osaksi maa- ja metsätalousministeriöllä sekä ympäristöministeriöllä. Muita vastuutahoja ovat alueelliset ympäristöviranomaiset, kuntien ympäristövi-ranomaiset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskus, MTK:n alaiset metsänomistajien liitot, metsänhoitoyhdistykset, Metsäntutkimuslaitos, metsäalan ympäristötutkimus ja opetus yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä metsäalan oppilaitokset (taulukko 10.3.5.3).
Metsätalouden toteumatietoja ei saada suoraan tietojärjestelmistä vaan SYKEn ja ELY-keskusten on koot-tava ne toimenpiteestä riippuen valvontailmoituksista, Metlan tilastoista tai suoraan metsätalousorganisaati-oilta. Metsätalouden tietojärjestrelmien yhteensopivuutta ja tilastointia tulee kehittä jotta tietojen kokoaminen saadaan helpommaksi ja keskitetymmäksi.