Verkkokysely pohjautui suurelta osin aiemmin muissa kyselyissä käytettyihin kysymyksiin. Verkkokyselyn toteuttaminen oli helppoa ja kyselyyn osallistuminen myös vastaajille oli tehty nopeaksi ja vaivattomaksi. Vastaajajoukon rajaamisesta ja kyselyn lähettämisestä vastasi Mela, joten henkilötietoja ei tarvinnut luovuttaa muille osapuolille tutkimuksen missään vaiheessa. Vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti.
Tutkimuksen valmistuttua vain Melalla on oikeus säilyttää tutkimusmateriaali. Paperista tutkimusmateriaalia ei käytetty.
Omatoimisesti vastattavien kyselyjen vastausprosentti on yleensä heikompi kuin haastattelun avulla tehty. Nykyisin postitettavissa kyselyissä vastausprosentti on alle 50 (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2011). Postitettaviin kyselyihin saadaan parempi vastausprosentti kuin verkkokyselyihin. Naiset vastaavat yleensä kyselyihin aktiivisemmin kuin miehet. Tutkimuksiin osallistujista on huomattu, että naisvastaajien iällä ei ollut merkitystä, mutta nuoret miesvastaajat jättivät useimmin vastaamatta kyselyyn kuin vanhemmat (Ruskoaho ym. 2010). Tässä tutkimuksessa nais- ja miesvastaajia oli suunnilleen samassa suhteessa kuin on maatalousyrittäjiäkin. Kyselyn 24,5 vastausprosenttia voidaan pitää normaalina sähköiselle kyselylle.
Ennakolta testatun mittarin tulokset ovat vertailukelpoisia muihin samalla mittarilla saatuihin tuloksiin (Metsämuuronen 2009). Kyselynä suoritetun tuki- ja liikuntaelimien kuormitukseen liittyvän tutkimuksen vastausten luotettavuutta on selvitetty uusintatestein, jotka ovat osoittaneet tulosten tarkkuuden riittävän tutkimuskäyttöön (Rosecrance ym. 2002). Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, että saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, etenkin kun huomioidaan otoksen laajuus.
Tavoitteena oli lähettää kyselyt lokakuun lopussa, jotta vastaamisajankohta olisi mahdollisimman suotuisa maatalousyrittäjien työtä ajatellen. Kysely lähetettiin jouluviikolla, mikä ei ollut vuoden otollisin aika, mutta maatalousyrittäjän kalenterissa vuoden rauhallisempia hetkiä. Kysely lähetettiin 999 maatalousyrittäjälle ja vastausprosentiksi kyselyssä saatiin 24,5 %. Ruskoahon ym. (2010) mukaan postikyselyn avulla saa paremmin vastausprosentin kuin verkkokyselyllä, mutta tarkkoja prosentteja on vaikea ennustaa, koska se riippuu myös monista muista
tekijöistä, kuten esimerkiksi kyselyn kohderyhmästä, vastaajien sukupuolesta kyselylomakkeen kielestä.
Webropol -kyselystä pystyi näkemään, että kyselyn linkki oli avattu yli 200 kertaa, mutta vastauksia ei ollut jätetty. Tässä joukossa voi hyvin olla myös niitä vastaajia, jotka jättivät vastauksensa. Kyselyjen vastausprosentteja selvittävässä tutkimuksessa huomattiin, että kolmasosa verkkokyselyn avanneista oli jättänyt vastaamisen kesken (Ruskoaho ym. 2010). Melan rekisterissä oleva sähköpostiosoite on voinut olla joillakin vastaajilla vähäisellä käytöllä ja vastaaminen on sen takia jäänyt.
Melan osallistuminen tutkimukseen mahdollisti kyselyn toteuttamisen nuorille maatalousyrittäjille laajana ja kattavana joukkona. Tutkimuksen haasteena oli kyselyn vaikea aihe, koska omien voimavarojen ja kuormittumisen tunnistaminen ja arvioiminen eivät ole yksiselitteistä. Tuloksissa ei eritelty mies- ja naisvastaajia, koska havaittavissa ei ollut sukupuoleen liittyvää vaihtelua.
Kyselyn palauteosiossa tuli esille, että sukupolvenvaihdos oli muutamilla tiloilla toteutettu vaiheittaisena prosessina ja vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen yleisyyttä olisi voinut selvittää. Epäselväksi jäi miten kysely oli lähtenyt muutamalle vastaajalle, jotka olivat tehneet sukupolvenvaihdoksen aiemmin. Tutkimusjoukon ulkopuolelta kyselyn postilistalle joutuneet paljastuivat, sillä että he eivät voineet syöttää oikeaa ikäänsä tai sukupolvenvaihdosvuotta, jotka oli rajoitettu kyselykaavakkeessa arvoihin, jotka täyttivät ehdot. Vastaajat laittoivat näistä lomakkeen puutteista palautetta ja asia paljastui.
Kysymyslomakkeella oli kysymys, että mistä seuraavista töistä tilanne saa tuloja?
Vastausvaihtoehdoista sai valita useita. Saadut vastaukset näyttävät oikean suunnan, mutta vastausvaihtoehtoja olisi pitänyt avata enemmän. Puutavaran jatkojalostus kohdan oli valinnut 10 vastaajaa, vaikka pienimuotoinen polttopuukauppa on yleistä.
Vastausvaihtoehdoissa ei ollut koneurakointia, eli esimerkiksi kasvinviljelytöiden tekemistä muille. Muu työ – vastausvaihtoehto pitää sisällään koneurakoinnin, mikä voi olla tiloilla yleistä. Esimerkiksi koneiden yhteisomistuksessa, rehut tehdään yhdessä molempien pelloilta yhteisillä koneilla tai lähialueella on yksi puimuri ja yksi lietevaunu ja niiden omistajat tekevät kaikille tiloille kyseisiä koneita vaativat työt.
Maatalousyrittäjiltä tuli paljon positiivista palautetta kyselystä. Kyselyn olisi odottanut saavan enemmän kritiikkiä näinä maatalousyrittäjien vaikeina aikoina. Kyselyn lopussa oli muutama harkitsematon kysymys, joiden tulkinta tutkimuskysymyksiä silmällä pitäen osoittautui mahdottomaksi.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen tulokset oikeuttavat seuraaviin johtopäätöksiin.
1. Fyysistä kuormitustekijöistä pölyt haittasivat useimmin nuoria maatalousyrittäjiä. Pölyjen lisäksi työtä kuormittivat erityisesti vaihtuvat työskentelylämpötilat sekä raskaat nostot ja taakat. Keskeisiä fyysisiä kuormitustekijöitä on mahdollista vähentää hyvällä etukäteissuunnittelulla ja turvallisilla toimintatavoilla työn eri vaiheissa suojautumalla oikein.
2. Jatkuva kiire ja tiukka taloudellinen tilanne kuormittivat nuoria
maatalousyrittäjiä paljon. Maatalousyrityksen hoitamiseen liittyvä byrokratia vei paljon aikaa ja tästä aiheutunut kuormitus on yllättänyt monet nuoret maatalousyrittäjät. Maatalouteen liittyvää byrokratiaa pitäisi saada kevennettyä ja tuottajahintoja nostettua, jotta lisätyövoiman palkkaaminen, tukipalvelujen ostaminen ja työtä keventävien koneiden hankinta olisi tarvittaessa mahdollista. Maatalousyrittäjien jatkuvan kiireen ja työmäärän väheneminen parantaisi jaksamista, työkykyä ja työhyvinvointia.
3. Nuoret maatalousyrittäjät kokivat työkykynsä paremmaksi kuin maatalousyrittäjät keskimäärin. Nuorista maatalousyrittäjistä noin kolme neljästä koki maatalousyrittäjän työn edistävän heidän jaksamistaan ja työhyvinvointia. Maatalousyrittäjien työkykyä, jaksamista ja työhyvinvointia pitäisi pyrkiä edistämään sekä ennaltaehkäisemään terveysongelmia tukitoimien avulla. Tukitoimien kattavuutta ja tarjontaa pitäisi lisätä huomioon ottaen maatalousyrittäjien taloustilanne.
LÄHTEET
Berry HL, Hogan A, Nq SP, Parkinson A. Farmer health and adaptive capacity in the face of climate change and variability. Part 1: Health as a contributor to adaptive capacity and as an outcome from pressures coping with climate related adversities. int J Environ Res Public Health 2011; 8(10): 4039–54.
Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L, Lund L, Juolevi A, Grönholm A, Jula A, Laatikainen T, Männistö S, Peltonen M, Salomaa V, Sundvall J, Taimi M, Virtanen S, Vartiainen E. 2013.
Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Osa 2: Tutkimuksen taulukkoliite. Tampere.
Juvenes Print Oy – Suomen Yliopistopaino Oy. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.julkari.fi/handle/10024/114942 (Luettu 22.5.2016)
Costa C, Garcia-Leston J, Costa S, Coelho P, Silva S, Valdiglesias V, Mattei F, DallÀrmi V, Bonassi S, Laffon B, Snawder J, Teixeira J P. Is organic farming safer to farmers`health? A comparison between organic ans traditional farming. Toxicol Lett. 2014; 15: 166-176.
European Agency for Safety and Health at Work. 2012. Management of psychosocial risks at work: An analysis of the findings of the European Survey of Enterprises on New and Emerging Risk. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://osha.europa.eu/en/node/6745/file_view (Luettu 21.5.2016)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Maatalouden investointitukihakemus. Lomake 3314.
Eskola E, Louhelainen K, Pyykkönen M. 2005. Henkilöriskien hallinta. Teoksessa Jokipii P, Teräväinen H, Helin J. (toim.) Maatilan riskien hallinta. Tieto tuottamaan 110. Keuruu. Otavan kirjapaino Oy. s. 23–38.
Gould R, Polvinen A. 2006. Työkyky eri ammateissa, toimialoilla ja työnantajasektoreilla.
Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet – Terveys 2000 –tutkimuksen tuloksia. Helsinki. Hakapaino Oy. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78368/tyokyvyn_ulottuvuudet_7.pdf?seque (Luettu 21.5.2016)
Hakanen J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos. Helsinki. Tampereen yliopistopaino.
Henkilötietolaki. 523/1999. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 (Luettu 21.5.2016)
Hogan A, Bode A, Berry H. Faremr Health and Adaptive Capasity in the Face of Climate Change and Variability. Part 2: Context, Personal Attributes and Behaviors. Int J Environ Res Public Health 2011; 8(10): 4055-4068.
Huiping Z, Yunfeng H, Yaowu S, Zhiping X, Xueyan Q, Lorann S, Huiyun X, Limin W. Sleep-Related Factors and Work-Sleep-Related Injuries among Farmers in Heilongjiang Province, People`s Republic of China. Int J Environ Res Public Health 2014; 11(9): 9446-9459.
Huuhtanen P. 2002. Muutoksen toteutus työyhteisössä. Teoksessa Lindström K, Leppänen A (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Helsinkin. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy.
Ilmarinen J. 2005. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa.
Työterveyslaitos. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113957/URN%3aNBN%3afi-fe201504226126.pdf?sequence=1 (Luettu 21.5.2016)
Kaila E, Karttunen J. 2013. MTT:n kirjanpitotilakyselyn aineistoa koskevat tulokset. Raportissa Leppälä J, Lätti M, Smeds P, Väre M. (toim.) Työvoiman ja työmäärän hallinta maatalousyrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina. MTT:n raportti 117. (2., korjattu
painos) Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti117.pdf (Luettu 21.5.2016)
Kallioniemi M. 2013. Well-being at work on farm in Finland. Stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms. MTT Agrifood researh Finland. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede21.pdf (Luettu 21.5.2016) Karttunen J, Suutarinen J, Leppälä J, Louhelainen K, Tuure V-M. 2006. Suhteellisesti vaarallisimmat maataloustyöt - Töiden organisoinnnilla turvallisuutta ja tehokkuutta maitotiloille. Helsinki. Työtehoseuran julkaisuja. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.tts.fi/images/stories/tts_julkaisut/tj397.pdf (Luettu 21.5.2016)
Kauppinen K, Toivainen M. 2002. Tasa-arvo tavoitteena, perustana erilaisuus ja monimuotoisuus. Teoksessa Lindström K, Leppänen A (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Helsinkin. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy.
Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. 2003. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki. Työterveyslaitos.
Vammalan Kirjapaino Oy.
Kirjonen J. 2007. Monitieteinen METELI meni tehtaaseen – työkuormitus tutkimuskohteena 1970 –luvulla. Teoksessa Leppänen A, Takala E-P (toim.) Työ ja Ihminen. Työterveyslaitos.
Aikakauskirja 21. vuosikerta. s. 5-16. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Tyojaihminen_1_2007.pdf (Luettu 21.5.2016)
Kirkkari A-M. 2003. Työn käytön suunnittelu ja jaksaminen. Teoksessa Enroth A, Österman P, Teräväinen H. (toim.) Laajentavien tilojen haasteet. Tieto tuottamaan 104. Keuruu. Otavan Kirjapaino Oy. s. 13-20.
Kuula A. 2011. Tutkimusetiikka – aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä. Bookwell Oy.
Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta 612/2006. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060612#L1P5 (Luettu 21.5.2016) Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta 1000/2012. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20121000 (Luettu 21.5.2016)
Lehtonen E, Yliselä P. 2009. Ihmissuhteet ja elämän vaikeat tilanteet. Teoksessa Yliselä P.
(toim.) Maatilayrittäjän hyvinvointi. Tieto tuottamaan 129. Porvoo. WS Bookwell. s. 12-21.
Leppänen A. 2002. Työyhteisön kehittämisen tavoitteet. Teoksessa Lindström K, Leppänen A (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Helsinkin. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy.
Lindström K. 2002. Organisaatioteoriat ja organisaatioiden kehittämissuuntaukset. Teoksessa Lindström K, Leppänen A (toim.) Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. Helsinkin.
Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy.
Lindström K, Elo A-L, Hopsu L, Kadolin I, Ketola R, Lehtelä J, Leppänen A, Mukala K, Rasa P-L, Sallinen M. 2005. Työkuormituksen arviointimenetelmä tikka. Jyväskylä.
Työterveyslaitos. Gummerus Kirjapaino Oy.
Luonnonvarakeskus. 2015. Maatilojen rakenne-tilasto. Maataloustilastot. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/32 (Luettu 21.5.2016)
Louhevaara V, Launis M. 2011. Voimat, liikkeet ja asennot. Teoksessa Launis M, Lehtelä J.
(toim.) Ergonomia. Tampere. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy. s. 69–86.
Maa- ja metsätalousministeriö. 2011. Maatilaneuvonta. Saatavilla www-muodossa ositteessa:
http://mmm.fi/tilaneuvonta (Luettu 21.5.2016)
Maaseutuvirasto. 2016a. Maatalouden investointituet. Tuen määrät –liite. Saatavilla
www-muodossa ositteessa:
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Sivut/maatalouden_investointituet.aspx (Luettu 21.5.2016)
Maaseutuvirasto. 2016b. Tukioikeuksien haku kansallisesta varannosta. Hakuehdot- ja ohjeet
vuodelle 2016. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/240/toc (Luettu 21.5.2016)
Maaseutuvirasto. 2015. 101D Maatilan osalliset –lomake. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/mavi_mavi101d/index.html (Luettu 21.5.2016)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2015a. Kustannukset. Saatavilla www-muodossa ositteessa:
https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoterveyshuolto/kustannukset (Luettu 21.5.2016)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2015b. Työterveyshuolto. Saatavilla www-muodossa ositteessa.
https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoterveyshuolto (Luettu 21.5.2016)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos. 2014. Vuosiloma. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.mela.fi/fi/maatalouslomitus/lomituspalvelut/vuosiloma (Luettu 21.5.2016)
Maatalousyrittäjän eläkelaki. 1280/2006. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki.
Saatavilla www-muodossa osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061280 (Luettu 21.5.2016)
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki. 1231/1996. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion
säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961231?search[type]=pika&search[pika]=maatalo usyritt%C3%A4j%C3%A4#L1P2 (Luettu 21.5.2016)
Metsämuuronen J. 2009. Tutkimusasetelma ja tutkimusotanta. Teoksessa Metsämuuronen Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy.
Nätti J, Väisänen M, Anttila T. 2005. Tietotyö, ansiotyö kotona ja perhe. Teoksessa Työ ja ihminen. Työterveyslaitoksen aikakausikirja 19. vuosikerta. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. s. 71–90.
Otala L, Ahonen G. 2005. Työhyvinvointi tuloksentekijänä. 2.painos. Juva. WS Bookwell Oy.
Parvikko O. 2010. Työn psykososiaalisen kuormittavuuden hallinta. Teoksessa Kantolahti T, Tikander T. (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Helsinki. Yliopistopaino. Saatavilla
www-muodossa osoitteessa:
https://julkari.fi/bitstream/handle/10024/112084/URN%3aNBN%3afi-fe201504223059.pdf?sequence=1 (Luettu 21.5.2016)
Perkiö-Mäkelä M. 2013. Yksilöiden voimavarat. Teoksessa Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S (toim.) Työ ja terveys Suomessa 2012. Tampere. Tammerprint Oy. s. 97-99.
Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Kinnunen B, Koponen M, Louhelainen K, Mäittälä J, Sipponen J, Torpström A. 2015a. Työterveys ja maatalous Suomessa 2014, haastattelulomake.
(Julkaisematon raportti).
Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Kinnunen B, Koponen M, Louhelainen K, Mäittälä J, Sipponen J, Torpström A. 2015b. Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 –tutkimuksen tiivistelmä.
Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/toimialat/tyoterveys_ja_maatalous_suomessa2014/Docu ments/Ty%C3%B6terveys%20ja%20maatalous%20Suomessa%202014_tutkimuksen%20tiivist elm%C3%A4.pdf (Luettu 21.5.2016)
Pirkkalainen M, Yliselä P. 2009. Jaksaminen tilan arjessa ja muutoksissa. Teoksessa Yliselä P.
(toim.) Maatilayrittäjän hyvinvointi. Tieto tuottamaan 129. Porvoo. WS Bookwell. s. 6-7.
Rosecrance J, Ketchen K, Merlino L, Anton D, Cook T. Test-Retest reliability of a self-administered musculoskeletal symptoms and job factors questionnaire used in ergonomics research. Appl Occup Environ Hyg 2002; 17: 613-621. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://ir.uiowa.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1006&context=oeh_pubs (Luettu 21.5.2016)
Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T, Hyppölä H, Halila H, Kujala S, Virjo I, Mattila K. Postitse vai sähköisesti ? – Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri 2008 –tutkimuksen pohjalta. Sosiaalilääketieteellinen aikauslehti 2010; 47: 279-285.
Räsänen T, Sipponen J, Räisänen V, Pääkkönen R. 2015. Hyveet työssä – Kehittämishankkeen vaikuttavuusarviointi. Työterveyslaitos. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.syfron.fi/arviointi.pdf (Luettu 23.10.2015)
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:25. 2005. Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painoalueet terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Helsinki. Yliopistopaino. Saatavilla
www-muodossa osoitteessa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/113328/Selv200525.pdf?sequence=1 (Luettu 21.5.2016)
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. 2014. Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia.
TNS Gallup. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.gallupnet.fi/maatila/Maatilojen_kehitysnakymat_2020.pdf (Luettu 21.5.2016)
Tauriainen J. 2014. Maatalouden kannattavuus sinnittelee hintapaineissa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Julkaistu 18.11.2015. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2014/Maatalouden%20 kannattavuus%20sinnittelee%20hintapaineiss (Luettu 21.5.2016)
Tilastokeskus. 2004. Maataloustilastot. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_08_04_maatalous.html (Luettu 21.5.2016)
Tilastokeskus. 2014a. Kotieläintuotanto 2013. Maataloustilastot. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://stat.luke.fi/sites/default/files/kotielainjulkaisu_2013_0.pdf
(Luettu 21.5.2016)
Tilastokeskus. 2014b. Työvoima 2013. Maataloustilastot. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://stat.luke.fi/sites/default/files/tyovoima_2013_0.pdf (Luettu 21.5.2016)
Tilastokeskus.2015. Yrittäjistä joka neljäs yli 54-vuotias. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.stat.fi/til/tyokay/2014/03/tyokay_2014_03_2015-12-11_tie_001_fi.html (Luettu 21.5.2016)
Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A. 1997. Työkykyindeksi.
Työterveyslaitos. Helsinki. (2., korjattu painos).
Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J. Gould Raija. 2006. Työkykyyn vaikuttavat tekijät. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet – Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Helsinki. Hakapaino Oy.
Tuominen E, Launis M. 2011. Tilat ja ihmisen käyttäytyminen. Teoksessa Launis M, Lehtelä J.
(toim.) Ergonomia. Tampere. Työterveyslaitos. Tammerprint Oy. s. 119-126.
Työterveyslaitos. 2013. Biologiset ja kemialliset tekijät. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.ttl.fi/fi/toimialat/maatalous/tyoolot_ja_terveys/biologiset_ja_kemialliset_tekijat/sivu t/default.aspx (Luettu 22.5.2016)
Työterveyslaitos. 2014. Muutokset ja työhyvinvointi. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/muutoksen_hallinta_ja_kehittaminen/m uutokset_ja_tyohyvinvointi/sivut/default.aspx (Luettu 21.5.2016)
Työturvallisuuskeskus. 2011. Työhyvinvointikysely. Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka.
Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyohyvinvointikysely/Tyohyvinvointikysely.pdf (Luettu 18.4.2016)
Työturvallisuuskeskus. 2014. Fyysinen työkuormitus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/fyysinen_tyokuormitus(Luettu 21.5.2016)
Työturvallisuuskeskus. 2015. Psykososiaalinen työympäristö ja kuormitustekijät. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.tyoturva.fi/asiantuntija-_ja_toimistotyo/kuormittumisen_hallinta/psykososiaalinen_tyoymparisto (Luettu 21.5.2016)
Työturvallisuuslaki 738/2002. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L5P25 (Luettu 21.5.2016)
Valtioneuvoston asetus laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta 1243/2014. Ajantasainen lainsäädäntö. Valtion säädöstietopankki. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141243 (Luettu 21.5.2016)
Vuorela H. 2014. Nuorten viljelijöiden voimin maatalous tehostuu. Maaseudun tulevaisuus.
2014;2:14.
Väre M, Kaila E, Karttunen J. 2013. Työvoiman käyttöön liittyvät päätökset ja tekijät.
Raportissa Leppälä J, Lätti M, Smeds P, Väre M. (toim.) Työvoiman ja työmäärän hallinta maatalousyrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaajina. MTT:n raportti 117. (2., korjattu
painos) Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti117.pdf (Luettu 21.5.2016)
Waris K. 2001. Näköaloja työelämään. Kuormittuminen voimavaraksi. Työterveyslaitos.
Helsinki. K-Print.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2011. Menetelmäopetuksen tietovaranto. Saatavilla
www-muodossa osoitteessa:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/postikysely/postikysely.html (Luettu 21.5.2015)
Yliselä P. 2009a. Hyvinvointi – Monien osien summa. Teoksessa Yliselä P. (toim.) Maatilayrittäjän hyvinvointi. Tieto tuottamaan 129. Porvoo. WS Bookwell. s. 6-7.
Yliselä P. 2009b. Yrittämisen paineet ja hyvinvointi. Teoksessa Yliselä P. (toim.) Maatilayrittäjän hyvinvointi. Tieto tuottamaan 129. Porvoo. WS Bookwell. s. 8-11
Saatekirje kyselyyn osallistuville Liite 1 Nuori maatalousyrittäjä!
Nuorille maatalousyrittäjille siirtyy paljon vastuuta ja työtä sukupolvenvaihdoksen myötä. Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen ja arjen kuormitustekijöiden
tunnistaminen on vaikeaa. Työskentely omassa pihapiirissä sumentaa työn ja vapaa-ajan rajan. Ajankäytön rajallisuuden toteaminen ja oman osaamisen keskittäminen antavat vapaa-aikaa kiireen keskelle. Välillä on hyvä lähteä lomalle.
Tässä kyselyssä selvitämme nuorten sukupolvenvaihdoksen tehneiden
maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vastaukset ovat luottamuksellisia, eikä kenenkään yksittäisen vastaajan tietoja luovuteta ulkopuolisille tahoille. Tuloksia hyödynnetään nuorille maatalousyrittäjille suunnatussa neuvonnassa sekä tukitoimissa. Tämä tutkimus tehdään yhteistyönä Maatalousyrittäjien
eläkelaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Kysely on tehty mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi vastata; se vie aikaanne korkeintaan 15 minuuttia.
Toivon saavani vastauksenne 15.12.2015 mennessä.
Kyselyn tulosten käsittelystä vastaa allekirjoittanut.
Jos haluatte tietää kyselystä lisää, vastaan mielelläni kysymyksiinne.
Osallistumisesta kiittäen Suvi-Maaria Moisio
Maatalousyrittäjä, agrol., TtK.
040-8252363 smmoisio@uef.fi
Osallistu kyselyyn alla olevasta linkistä.
Kyselylomake Liite 2 4. Mikä on koulutustaustanne?
1 Peruskoulu
5. Onko teillä maatalousalan koulutusta? Jos teillä on useita maatalousalan koulutuksia, niin ilmoittakaa korkeimman asteen koulutus.
1Ei maatalousalan koulutusta
2 Kurssimuotoinen koulutus (ei tutkintoon johtavaa) 3 Maatalousalan perustutkinto
4 Agrologi 5 Agronomi 6 En osaa sanoa
6. Saitteko sukupolvenvaihdoksen jälkeen aloitustuen (kahtena ensimmäisenä vuonna 17 500€)?
1 Kyllä 2 En
3 En osaa sanoa
7. Teettekö myös muuta työtä kuin maatalous- tai metsätöitä?
1 Ei ole sivutyötä
2 On sivutyö 3 En osaa sanoa
8. Jos teette muita sivutöitä tilan ulkopuolella, josta saatte palkkaa. Tilan nimissä tehty urakointi ei tässä kohtaa ole sivutyö. Onko tekemänne sivutyö?
1 Ympärivuotista 2 Kausiluonteista 3 Määräaikaista 4 Satunnaista 5 En osaa sanoa
9. Mikä oli tilallanne tuotantosuunta ennen sukupolvenvaihdosta?
1 Kasvinviljely 2 Lypsykarja 3 Naudanliha
4 Muu lihantuotanto
5 Puutarha- tai kasvihuoneviljely ym.
6 Metsätalous 7 Joku muu
10. Mikä on tilallanne tuotantosuunta sukupolvenvaihdoksen jälkeen?
1 Kasvinviljely 2 Lypsykarja 3 Naudanliha
4 Muu lihantuotanto
5 Puutarha- tai kasvihuoneviljely ym.
6 Metsätalous 7 Joku muu
11. Mistä seuraavista töistä tilanne saa tuloja? Työtä voi tehdä myös muille tiloille esimerkiksi urakointina.
6 Matkailu-, majoitus- ja virkistyspalvelut 7 Hoito- tai hoivapalvelut
8 Muu jatkojalostus 9 Lumenauraus 10 Muu
12. Aiotteko lisätä tilanne eläinmäärää?
1 Kyllä
2 Ei
3 Ei ole eläimiä 4 En osaa sanoa
13. Onko teillä suunnitelmissa kehittää jatkojalostusta oman tilan tuotteilla?
1 Kyllä 2 Ei
3 En osaa sanoa
14. Miten Teistä tuli maatalousyrittäjä?
1 Sattumalta
2 Tilalle ei löytynyt muuta jatkajaa
3 Kasvanut maatilan arkeen, joten alavalinta on ollut aina selvä 4 Ammatinvalintakysymys
5 En osaa sanoa
15. Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi asteikolla 0-10. 0 tarkoittaa sitä, ettet nykyisin pysty lainkaan työhön
Nykyinen työkykyni on elinikäiseen parhaimpaan verrattuna ________
16. Oletteko tunteneet itsenne uupuneeksi tai ylirasittuneeksi viimeksi kuluneen kuukauden aikana?
1 Usein 2 Joskus 3 Ei lainkaan
17. Työnne tukee jaksamistanne?
1 Samaa mieltä
2 Jokseenkin samaa mieltä 3 Eri mieltä
4 En osaa sanoa
18. Palaudutteko maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen?
Tässä tarkoitetaan sekä henkistä että ruumiillista kuormitusta.
1 Hyvin 2 Kohtalaisesti 3 Huonosti 4 En osaa sanoa
Kuormitustekijät
19. Jakautuuko työmääränne tasaisesti vuodessa?
1 Kyllä 2 Ei
20. Mikä teidän työssänne on kuormittavinta?
1 Liiallinen työmäärä 2 Suuri tapaturman riski 3 Vaihtelevat luonnonolot
4 Oman tilan johtaminen ja kokonaisuuden hallitseminen 5 Lait, asetukset ja määräykset, joiden mukaan on toimittava 6 Epävakaa taloustilanne ja markkinat
7 Jokin muu
21. Kuinka monena päivänä teette töitä (yli 8 tuntia) seuraavilla ajanjaksoilla?
Merkitse vastaukseksi päivien lukumäärä ajanjaksoa kohden. Kuukaudessa on laskennallisesti 30 päivää.
1 tammikuu - huhtikuu _______ päivää 2 toukokuu - syyskuu _________päivää 3 lokakuu - joulukuu ________päivää
22. Mikä on tärkein syy teille pitkien työpäivien tekemiseen? Valitse keskeisimmät syyt.
1 Taloudelliset syyt
2 Liian vähän työntekijöitä 3 Töiden kausiluonteisuus 4 Töiden tekeminen ennen lomaa 5 Liikaa töitä
6 Muu syy, mikä? ________________________________________________
23. Onko työnne vaatimuksiltaan pääasiassa (yli puolet työajasta)?
1 Henkistä työtä 2 Fyysistä työtä
3 Molempia yhtä paljon
Fyysiset kuormitustekijät
24. Seuraavat kysymykset liittyvät mahdollisiin maatalouden työympäristön haittatekijöihin. Kuinka paljon ne haittaavat teitä työssänne?
Ei Jonkin melko hyvin eos
lainkaan verran paljon paljon
Hankalat työasennot
Raskaat nostot ja kantaminen Melu
Tärinä
Heikko tai häikäisevä valaistus Työympäristösi kaasut tai tuotantorakennuksen ilma Pölyt
Homeen tai maakellarin haju
Myrkylliset tai ärsyttävät aineet, kuten esimerkiksi
kasvinsuojeluaineet, pesu- ja desinfiointiaineet, tai säilöntäaineet 25. Onko maataloustyönne ruumiillisesti?
1 Kevyttä 2 Melko kevyttä
3 Jonkin verran rasittavaa 4 Melko rasittavaa
5 Hyvin rasittavaa 6. Ei osaa sanoa
26. Ovatko työnne fyysiset vaatimukset tasapainossa voimavarojenne kanssa?
26. Ovatko työnne fyysiset vaatimukset tasapainossa voimavarojenne kanssa?