5.2.1 Yhteisöllisyyden positiivinen merkitys
Maaseudun asukkaiden kokemusten mukaan läheisillä ihmissuhteilla on monella tavoin hyvin-vointia tukeva merkitys (kuvio 1). Hyvä naapurisuhde koetaan psyykkisenä voimavarana. Tu-tut naapurit ovat tärkeitä, naapuri luo turvaa ja naapurit vaikuttavat myös mielialaan.
”Tämmöinen vanhan mallinen kylä, missä kaikki tuntee toisensa ja tehdään pal-jon yhteistyötä, niin kyllähän tämä hyvältä tuntuu.”
”Turvallisuuden tunteen kokemus, jos jotakin sattuisi.”
”On kodikasta, kun pimeässä näkyy talosta toiseen, se tuntuu mukavalta.”
Naapurit ja ystävät kannustavat myös terveellisiin elämäntapoihin. Toisten kyläläisten in-nostuminen esimerkiksi terveelliseen ruokaan innostaa muitakin ja naapureiden kesken tapah-tuu terveellisen ruuan, marjojen ja sienien jakamista. Naapurit ja ystävät kannustavat myös
liik-kumaan yksin ja yhdessä. Yhteinen jumppa on tärkeää, sen jälkeen tulee jumpattua yksin koto-nakin. Liikuntaa harrastetaan myös ulkona hiihtäen, marjastaen, sienestäen ja lenkkeillen. Yh-teiseen liikuntaan yhdistyy myös kohtaaminen naapureiden ja ystävien kanssa.
”Naapurit laittavat myös liikkeelle. On pakko lähteä lenkille, jos joku soittaa parin kilometrin päästä käymään. Tulee käveltyä pitkästi, mutta isompi merkitys on vielä sillä, mitä me puhutaan keskenään. Toisenlaista hyvinvointia. Ystävä-puhumista.”
”Käydään naapurin kanssa kävelemässä ja siinä parannetaan maailmaa.”
Kuvio 1. Yhteisöllisyyden positiivinen merkitys terveyteen ja hyvinvointiin.
Kohtaaminen koetaan psyykkisenä voimavarana. Siinä yhdistyy elämän jakaminen sekä yh-teyden ja myötätunnon kokemus. Yhteiset keskustelut koetaan virkistävinä.
”Pitää pirteänä, kun saa vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia naapurien kanssa.”
”Jos olisi liian pienet ympyrät, niin vaikuttaisi terveyteen. Olen kova puhumaan, kaipaan ystäviä.”
”Puhutaan ihan kaikesta. Jälkeenpäinkin miettii vielä, mitä puhuttiin.”
”Saa hyviä elämänviisauksia vanhemmilta ihmisiltä.”
”Jos itsellä menee jotenkin huonosti ja tapaa ihmisiä, joilla menee myös huo-nosti, niin se lohduttaa.”
Naapureiden ja ystävien ohella myös sukulaisten psyykkinen ja käytännön tuki on merkittä-vää. Sukulaiset koetaan pääasiassa henkisenä voimavarana. Avun antamista tapahtuu sukulais-ten kesken vastavuoroisesti. Lapsilta saa tarvittaessa apuja ja neuvoja monessa asiassa ja van-hemmista huolehditaan. Myös vanhemmilta kysytään neuvoja ja he ovat apuna tarvittaessa.
Parisuhteessa on hyvä olla, kun ei ole riitoja ja saa olla yhdessä. Lapsenlapset koetaan ihaniksi ja he ovat tuoneet iloa ja virkistystä elämään, myös isomummoksi tulemista jo odotetaan. Omat aikuiset lapset ovat merkittäviä keskustelukumppaneita. Lasten ja heidän perheidensä asioilla on iso vaikutus henkisellä puolella, sekä ilojen että surujen osalta.
”Jos lapsilla menee hyvin, niin itselläkin menee, sillä on aikamoinen vaikutus henkisellä puolella.”
5.2.2 Yhteisöllisyyden negatiivinen merkitys
Hyvinvointia tukevan merkityksen ohella läheiset ihmissuhteet aiheuttavan myös psyykkistä kuormitusta (kuvio 2). Huolta läheisten hyvinvoinnista esiintyy. Lasten ja heidän perheidensä surut aiheuttavat henkistä kuormitusta. Lapset välillä jättävätkin kertomatta asioita, jotka voi-sivat huolestuttaa vanhempia.
”Lasten asiat vaikuttavat. Jos on jotain ongelmia, niin sitä tahtoo ottaa vielä sit-ten itseensäkin siitä.”
Kuvio 2. Yhteisöllisyyden negatiivinen merkitys terveyteen ja hyvinvointiin.
Läheisten hyvinvointiin liittyvän huolen ohella myös perintöasiat, yksinäisyys ja läheisten menettäminen ovat haastatteluissa esille nousseita yhteisöllisyyteen liitettyjä psyykkisiä kuor-mitustekijöitä.
”Kun on niitä perintöasioita, niin stressi ja verenpaine on aika korkealla. Jon-niin joutavasta tapellaan, ei ole suuria summia.”
”Kun on yksinäisyyttä, tulee pimeät illat, on arkakin, niin alkaa sitten masentaa ja miettiä omaa tilaansa.”
”Te saatte olla onnellisia, kun te saatte olla vielä yhdessä. Ei sitä huomaakaan, ennen kun jää yksin. Yksin jääminen, yksinäisyys, se on melkoinen elämänmuu-tos. Siihen on vaan pakko oppia. Se on silleen, että siinä ei ole vaihtoehtoja.
Siinä on oltava. Siitä ei pääse mihinkään.”
”Kun terveyttä riittäisi, niin sitä sitten menisi yksinkin, mutta kun olet oikein huonossa kunnossa, niin tuntee turvattomaksi itsensä.”
Yksinäisyyteen liitetään myös yksin asumisen ohella kaipuuta naapureista. Kahdestaankin pi-meyden keskellä asuessa, kaukana muiden talojen valoista, voidaan kokea yksinäisyyttä.
”Kaipaisi, että olisi naapureita.”
”Valoja kaipaisi, valoista näkisi, että siellä on elämää. Se vaikuttaisi kivalle.
Mutta ei ole ja ollaan vaan kaksistaan siellä keskellä pimeyttä.”
5.2.3 Osallisuuden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin
Maaseudun asukkaat kuvaavat osallisuuteen liitetyillä luottamuksella, arvostuksella ja osallis-tumisella olevan kokonaisvaltaisesti merkitystä hyvinvointiin. Osallisuuden koetaan lisää-vän pääsääntöisesti psyykkistä hyvinvointia, mutta myös fyysisen hyvinvoinnin ylläpito mahdollistuu osallisuuden myötä. Kokonaistavaltaiseen hyvinvointiin liitetyt tekijät ovat ku-vattuna kuviossa 3.
Kuvio 3. Osallisuuden merkitys terveyteen ja hyvinvointiin.
Luottamukseen ja arvostukseen liittyen haastatellut kuvaavat itsetunnon ja omanarvontunteen vahvistumista. Arvostuksen tunne tuntuu hyvältä, sen myötä henkinen hyvinvointi lisääntyy.
Onnistumisen kokemukset virkistävät. Vastaavasti mikäli arvostusta ei koeta tai kokee epäon-nistuneensa, vaikutus on päinvastainen, olo on raskas ja masentunut. Kaupungista maalle muut-tanut kuvasi kokemustaan arvostuksesta ja ihmisen merkityksestä seuraavasti:
”Täällä ei tarvitse olla niin paljon, kun kaupungissa. Kaupungissa sinä et ole mitään, kun siellä ei ole niitä ihmisiä, jotka ovat täällä. Täällä näin pienellä te-kemisellä olen jo suuri ihminen, mutta kaupungissa minä en ole sillä pienellä tekemisellä, muuta kuin naapuri vain jollekin.”
Osallistumisen kuvataan virkistävän mieltä. Tulee hyvä ja tyytyväinen olo, kun saa aikaiseksi lähdettyä mihin tahansa toimintaan. Ryhmässä oleminen virkistää ja olo on myös osallistumisen jälkeen pirteämpi. Erityisesti kulttuurikokemusten virkistävästä vaikutuksesta mainittiin. Kesä-teatterin seuraamisesta ja nauramisesta siellä tulee hyvä mieli. Myös laulaminen kuorossa sekä soittaminen koetaan virkistävänä. Yhdessä toimimisen kuvataan vaikuttavan mielenterveyteen.
Kylätoiminta on asukkaille henkisesti tärkeä voimavara.
Osallistumisen myötä saa sisältöä elämään, työn jättämä tyhjiö tulee täytetyksi. Osallistuessa tulee nähdyksi ja välttää yksinäisyyden, jota asukkaat useassa kylässä kuvaavat mehtiintymi-senä tai mökkiintymimehtiintymi-senä.
”Hyvä lähteä, huomaa vanhan ihmisen näkökannan, vanhan yksinäisen ihmisen elämän.”
”Jos ei täällä osallistuisi mihinkään, niin mökkiytyisi äkkiä.”
Ansiotyön lopettamiseen, joko eläköitymisen tai muutoin työn lopettamisen myötä, maaseudun asukkaat liittävät psyykkistä hyvinvointia lisääviä myönteisiä vaikutuksia. Työn lopettamisen myötä on päässyt eroon työn aiheuttamasta stressistä ja eläköityminen on tuonut energiaa sekä vapautta elämään.
”Jouduin lopettamaan työt. Ensimmäinen päivä työttömänä muutti elämää, ei yrityksen paineita. Jälkikäteen tajunnut minkälaisessa hullunmyllyssä ja stres-sissä olin. Parasta melkein mitä viime aikoina on tapahtunut. Oli oikeastaan en-simmäistä kertaa aikaa miettiä elämässä muitakin asioita ja elämän tarkoi-tusta.”
”Vuorotyön jälkeen ihan mahtavaa, että riittää energiaa kaikkeen muuhun nyt.”
”Eläkkeellä pystyy miettimään mitä tekee ja mitä haluaa, on aikaa enemmän.”
Osallisuuden vaikutuksia fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon kuvataan psyykkisen ja fyysisen hy-vinvoinnin yhteydellä sekä fyysisesti hyvässä kunnossa pysymisenä.
”Jos mökkiytyy, niin ei samalla tavalla pelaa hommat. Kun koko ajan tekee, niin pysyy paikat kunnossa.”