Maakuntaohjelman laadinta

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa on kuvattu ohjelman valmisteluprosessi (POKAT 2017).

Maakuntaohjelma pohjautuu maakuntasuunnitelmaan ja on jatkoa edelliselle, vuonna 2010 valmistuneelle maakuntaohjelmalle. Maakuntaohjelman valmistelu käynnistyi kuuluttamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmia alueellisissa pääsanomalehdissä ja Pohjois-Karjalan Internet-sivuilla. Lukuisista tiedotustilaisuuksista ja sanomalehtijulkaisuista huolimatta osa vastaajista koki, että tiedottamisen puolella olisi parannettavan varaa. Esimerkiksi tiedottamista oli tapahtunut jossain määrin viime tingassa, jolloin asiat olivat edenneet jatkokäsittelyyn nopeassa aikataulussa.

Toteuttamani POKAT-kyselyn mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2014-2017 valmistelussa olivat mukana kaikki relevantit tahot kohtuullisen kattavasti. Maakuntaohjelman valmistelussa tehdyt rajaukset ja valinnat nähtiin sidosryhmien tahoilla pääpiirteissään onnistuneena (kts. kuva 5). Kyselynvastaajat sekä haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että maakuntaohjelmaa tulisi pystyä tiivistämään ja laadintavaiheen työllä olisi tässä asiassa tärkeä rooli. Laadinnassa pitäisi pystyä rajaamaan ohjelman sisältö tiukemmin ja nostamaan esille vain kehittämisen kärkihankkeita.

50 Haastateltavat edustivat Pohjois-Karjalan aluekehityksen kannalta keskeisiä toimijoita. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki työskentelivät Joensuun alueella. Ainut poikkeus oli henkilö, joka työskenteli Outokummussa, mutta joka hyvin aktiivisesti liikkui keskuskaupunki Joensuun ja Outokummun välillä. Haastateltavat olivat hyvin tietoisia maakuntaohjelmasta asiakirjana ja jokainen tiesi maakuntaohjelman sisällön pääpiirteissään. Haastateltavat henkilöt tai henkilön edustama organisaatio olivat kaikki olleet mukana maakuntaohjelman laadinnassa.

Maakuntaohjelman laadintaprosessia luonnehdittiin pääpiirteissään onnistuneeksi. Maakuntaliitto aluepoliittisena toimijana on keskeinen maakunnassa, joten sen valitsema maakuntaohjelman laadintatapa on perusteltu. Maakunnan toimijat olivat hyvin sitoutettuja maakuntaohjelman laatimiseen ja prosessi oli ammattimaisesti sekä suhteellisen tehokkaasti toteutettu.

Maakuntaohjelma kuvastaa hyvin maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä kehittämisen kärkiä.

Enemmistö kyselyn vastaajista oli ollut mukana ohjelman laadinnassa (67%). Myös haastateltavista asiantuntijoista neljä viidestä oli ollut mukana maakuntaohjelman laadinnassa. Yksi henkilö, joka ei

Kuva 5 Maakuntaohjelman ohjaavuus

51 ollut mukana ohjelman laadinnassa oli hänkin osallistunut maakuntaohjelman toteutukseen paikallisen kehitysverkoston kautta. Maakuntaohjelman laadintaan osallistuneet haastateltavat olivat jäseninä joko POKAT-ryhmissä tai MYR:issä eli maakunnan yhteistyöryhmässä.

Henkilökohtaisen osallisuuden lisäksi kysyin haastateltavilta asiantuntijoilta heidän edustamiensa tahojen osallistumisesta maakuntaohjelman suunnittelemiseen ja toteutukseen. Haastateltavien henkilöiden edustamat tahot olivat pääsääntöisesti aktiivisia maakuntaohjelman valmistelutyössä.

Erään haastateltavan edustamasta organisaatiosta oli vähintään yksi jäsen jokaisessa POKAT-ryhmässä. Tavoitteena on viedä omaa näkemystä ja osaamista maakuntaohjelmaan alusta-alkaen.

Organisaatiot haluavat tuoda jäseniensä kautta maakuntaohjelmaan tärkeäksi kokemiaan näkökulmia ja kommenteissa korostui, että omat kehittämisohjelmat ja maakuntaohjelma pyritään toteuttamaan samanaikaisesti, jotta ohjelmien synkronoimisesta saataisiin suurin hyöty irti.

Ohjelmien yhtäläisyys hyödyttää sekä maakuntaa että organisaatioita, kun tavoitteet ovat samansuuntaiset

Kyselyvastauksissa koskien maakuntaohjelman laadintaa, oli tiedusteltu vastaajien mielipiteitä maakunnan kehittämisen alueellisista perspektiiveistä. Vastaajat olivat eniten yksimielisiä siitä, että maakuntakeskus Joensuun kehittämistarpeet olivat riittävästi huomioitu maakuntaohjelmassa.

Maakunnan muiden keskuksien ja maaseutualueiden kehittämistarpeita ei oltu vastaajien mielestä aivan yhtä hyvin huomioitu maakuntaohjelmassa. Avoimissa vastauksissa osa vastaajista halusi tarkentaa antamiaan mielipiteitä tarkemmin. Joensuu-keskeisyydeksi nimitettyä kehittämisen painottamista pidettiin merkillepantavana. Toisaalta samalla ymmärrettiin Joensuun rooli veturikaupunkina, mutta nähtiin myös keskittäminen riskinä maakunnan muiden toimijoiden aliarvioimisena. Vastaajien mielestä maaseudun kehittämisen painopisteitä tulisi vahvistaa jatkossa, koska suuretkin keskukset tarvitsevat ympäröiviä elinvoimaisia maaseutualueita.

Haastateltavat asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että maakunnan eri alueet olivat riittävästi huomioitu maakuntaohjelmassa. Tätä perusteltiin sillä, että maakuntaohjelma on kaiken kattava asiakirja, joka ei rajaa mitään alueita pois. Eräs haastateltava totesi, että maakuntaohjelmassa saattaa olla jopa liikaa tasajakoa, joka on niin kutsuttua poliittista tasajakoa. Ohjelmalla katetaan koko Pohjois-Karjala, joka saattaa aiheuttaa sen, että reuna-alueet saavat suhteessa enemmän huomiota kuin Joensuun seutu. Joensuun seudulle on keskittynyt kuitenkin lähes ¾ taloudellisesta toiminnasta ja TKI-toiminnasta, eli tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnasta.

52

”Aina on samaa keskustelua siitä, että keskusalueet saavat liikaa ja reuna-alueet eivät riittävästi. Kuitenkin on niin, että kasvu ja kehitys kasaantuu. Näen itse asian niin, vaikka olen tämmöisen taantuvan alueen kehittäjä. Kuitenkin kun keskuskaupunki on tarpeeksi elinvoimainen, niin se ruokkii näitä reuna-alueita. (…) Joensuu aluekeskuksena tulee nähdä mahdollisuutena, eikä pitäisi edes lähteä keskuskaupunki-maaseutu vastakkainasetteluun.” (H3)

Laadintaprosessin luonnetta kuvailtiin vastauksissa raskaaksi ja ohjelman laajuutta kritisoitiin.

Useassa vastauksessa tuli ilmi tyytymättömyyttä ohjelman kaiken kattavaan luonteeseen, joka ei varsinaisesti rajaa mitään mahdollisuuksia ulos.

”Lopputuotoksena syntynyt byrokraattinen paperi on "toimiva", koska mitään ei varsinaisesti rajata pois. Paperista puuttuu aito valinta ja suunnannäyttäjän ote.”(KV)

”Aika raskas prosessi. Lopputuloksena kaiken kattava ohjelma, jopa siinä määrin, että fokus on vähän hukassa” (KV)

Vastauksissa esitettiin huoli maakuntaohjelman valikoivuudesta. Rivien välistä oli havaittavissa, että osa vastaajista pelkäsi äänekkäimpien toimijoiden saavan tahtonsa läpi, hiljaisempien tahojen jäädessä vaille vaikuttamismahdollisuutta.

”Kaikilla osapuolilla on erittäin hyvät mahdollisuudet osallistua ohjelman laadintaan!

Eri asia on, kuinka teoreettiseksi ohjelma jää ja minkä tahon tarpeet tulevat tyydytetyiksi!” (KV)

”Kaikkien mielipiteiden kuuleminen ja huomioonottaminen saattaa olla myös heikkous.” (KV)

Maakuntaohjelman laadintaan oli kaikilla erittäin hyvät mahdollisuudet osallistua. Maakuntaliiton kattavan tiedottamisen ansiosta maakunnan asukkaille tarjottiin hyvin tietoa maakuntaohjelman laadinnasta. Vuoden 2013 ja kevään 2014 aikana käytiin laaja valmistelukierros, joka sisälsi kymmeniä tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Haastateltavien mielestä maakuntaohjelman laadinnan taustalla vaikutti kattava asiantuntijoiden joukko. Vastaajat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että yritykset olivat liian vähän mukana maakuntaohjelman laadinnassa.

53 Joensuun kaupunkiseudun ja valtion välillä oli vuosiksi 2013—2015 solmittu kasvusopimus.

Kasvusopimuksella pyritään vahvistamaan Joensuun kaupunkiseutua yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Kasvusopimuksen tavoitteena on tasapainoiseen luontosuhteeseen perustuen vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun kestävää kasvua ja älykästä uudistumista. Kasvusopimuksessa on sovittu suunnista, joita pyritään ensisijaisesti vahvistamaan ohjelman aikana. Vuosina 2013—2015 niitä olivat Joensuun kaupungin biotalouden innovaatiokeskittymän vahvistaminen, kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen ja Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen (P-K maakuntaohjelma 2014: 69).