Liikku-misen laatutasoa ja turvallisuutta ollaan myös kehittämässä eteenpäin. Risteysalueilla ollaan tekemässä korjaus- ja muutostoimenpiteitä sekä asemien väliä on tarkoitus tiivistää. Myös pienimuotoista puistorakentamista on tehty, somistuksia lähinnä.
Vuonna 2016 kokoomuksen valtuustoryhmä teki aloitteen, joka koski polkupyöräparkin, pika-vuoropysäkkien ja asemanrakennuksen rakentamista Mäntsälän asemanseudulle. (Mäntsälän kunta 2016b). Näitä hankkeita varten on tehty useita eri selvityksiä muun muassa ELY-keskuk-sen kanssa ja tutkittu niiden soveltuvuutta tulevaan yleiskaavaan. Nämä hankkeet ovat edel-lään auki ja vaatisivat toteutuakseen paitsi paikoin monimutkaisia rakennus- ja muutostöitä myös ulkopuolista rahoitusta.
Maanomistustilanne Mäntsälän asemanseudulla on kunnan kannalta hyvä. Kunta omistaa suu-rimman osan asemanseudulla sijaitsevista maista. Ainoastaan keskustan ja juna-aseman väli-sellä alueella on vielä jotain yksittäisiä yksityisten omistamia maa-alueita, jotka kunnan olisi hyvä saada itselleen. Ne tarvittaisiin käytännössä keskustan ja juna-aseman välin tiivistämistä
varten. Kokonaistilanne on kuitenkin kehittämishankkeen kannalta erittäin suotuista, sillä mo-nella Suomessa sijaitsevalla asemanseudulla omistajajako on varsin kirjava ja niissä yhteisym-märryksen saavuttaminen paikoin haastavaa.
Mäntsälän juna-asemalta on rakennettu kevyen liikenteen väylä, joka vie junaradan vartta aina Kapulin yritysalueelle saakka. Se toimi alun alkaen VR:n omistamana yksityisenä huolto-tienä, mutta viimeisten vuosien aikana siitä ovat päässeet kulkemaan myös Kapulin alueen työntekijät sekä kuntoilijat. Toinen merkittävä käynnissä oleva hanke, joka liittyy Mäntsälän asemanseutuun ja sen liikenneyhteyksien parantamiseen on Kapulin yritysalueelta Sälinkäälle vievä Iso-Lammintie. Tämä osayleiskaavaan merkitty tie mahdollistaisi jatkossa sen, että ra-dan ja moottoritien ylittävä silta ei olisi enää ainoa yhteys keskustan ja asemanseudun välillä.
Lisäksi se helpottaisi liikenneruuhkia, joita syntyy Hyvinkääntien risteysalueella erittäin run-saslukuisen rekkaliikenteen vuoksi. Kunta on vienyt tätä hanketta vaihe vaiheelta eteenpäin ilman ELY-keskuksen rahoitusta. Tästä huolimatta tie lähestyy Sälinkääntietä tasaisella vauh-dilla ja nähtäväksi jääkin, missä kohtaa tarkalleen ja milloin lopullinen teiden yhdistyminen tapahtuu.
3.2.2 Tulevaisuuden visio
Mäntsälän asemanseudun kehittämishankkeelle ei ole määritelty virallista aikataulua. Kun-nassa kaikki kehittämishankkeet priorisoidaan tärkeysjärjestykseen ja kehitystyötä tehdään tarpeiden ja resurssien sallimissa puitteissa. Jokaista yksittäistä hanketta varten kunta tekee toteuttamissuunnitelmat ja alkuselvitykset, tarvittaessa kilpailuttaa ne ja hyväksyttää ne lau-takunnissa tai kunnanvaltuustossa, asian laajuuden mukaan.
Mäntsälän asemanseudun tulevaisuuden visioon liittyy lukuisia erilaisia tavoitteita:
Kaunismäen ja Männikön väliin (Kaunismäki III ja Puirojanpelto) on suunnitteilla rakentaa 90 vuokra-asunnon kerrostalokokonaisuus. Sillä on tarkoitus tukea Mäntsälän melko suppeaa vuokra-asuntotilannetta ja tarjota ihmisille mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen aivan juna-aseman vieressä. Alueen kaavoitus on valmis ja rakentamispäätös on saanut kunnanval-tuuston hyväksynnän.
Mäntsälän juna-aseman parkkialueen takana oleva hiekkakenttä on muutettu (reservi)parkki-paikka-alueeksi. Sillä pyritään vastaamaan alueen jatkuvasti kasvavaan autopaikkakysyntään.
Alue on tarkoitus asvaltoida ja valaista lähitulevaisuudessa. Kyseinen hanke on ollut kustan-nustehokkaat liikennehankkeet (KUHA) hankelistalla jo jonkin aikaa ja sille pyritään saamaan edelleen valtionrahoitusta. Hanke on suuruudeltaan noin 250 000 euroa ja se halutaan saada osaksi myös seuraavaa KUHA-ohjelmaa ja sitä kautta uutta MAL-sopimusta.
Mäntsälän juna-aseman ja keskustan välistä aluetta on tarkoitus tiivistää runsaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kunnan pyrkimyksenä on saada alueella sijaitsevat viljapellot
hyötykäyttöön, rakentaa alueelle lisää vähintään 3-kerroksista asutusta ja parantaa alueella liikkumista. Tämä on myös maakuntakaavoituksen tarkoituksena.
Suojaamattomien liikkujien - pyöräilijöiden, kävelijöiden, lasten ja vanhusten - liikkumista on tarkoitus parantaa niin asemanseudun alueella kuin muualla Mäntsälässä. Kunnan yksiä kasva-via teemoja kaupunkisuunnittelussa onkin lähikulkijan entistä parempi huomioiminen. Väli-matkoista on tarkoitus tehdä jatkossa entistä turvallisempia, viihtyisämpiä ja helpompia.
Tämä haaste pyritään ratkaisemaan erityisesti infran keinoin eli esimerkiksi valaistusta lisää-mällä, teitä päällystämällä ja kivettämisellä. Pyöräilyn ja kävelyn määrää pyritään lisäämään myös kansanterveydellisistä ja ilmastotavoitteellisista syistä.
Kunnan tarkoituksena on lisätä asemanseudun alueen asuinviihtyisyyttä melurakenteita lisää-mällä. Alue on melun puolesta erittäin haasteellinen, sillä siinä kulkee junaliikenteen lisäksi myös moottoritieliikenne. Voidaan siis puhua kaksinkertaisesta meluhaitasta. Nykyisten melu-vallien arvioidaan olevan pian riittämättömiä ja ainoa tapa estää hyvinkin laajalle alueelle le-viä melu, on rakentaa niitä lisää ja tehdä vanhoista meluaidoista entistä suurempia.
Kunta on tehnyt selvityksen yhteiskäyttöautojen pilotoinnista ja sähkölatauspisteiden raken-tamisesta Mäntsälän juna-asemalle. Tämä on yksi tapa, jolla Mäntsälän kunta osallistuu ELIAS-hankkeen Low Carbon District kehitystyöhön. Yhteiskäyttöautojen toimintamallista ei ollut vielä haastatteluideni aikana tarkempaa tietoa, mutta niiden arvioitiin olevan käytössä vielä vuoden 2019 aikana. Sähkölatauspisteet on tarkoitus rakentaa sinne enemmin tai myöhemmin - julkisina, ei pikalataavina pisteinä - koska 1) suurin osa parkkipaikalla olevista autoista viet-tää siellä yhtäjaksoisesti vähinviet-tään 6-8 tuntia ja 2) niiden investointikustannukset ovat pikala-tauspisteitä huomattavasti alhaisemmat.
Kunnan tulevaisuuden visioon liittyy myös halu lisätä kunnassa pysähtyvää ja lähtevää junalii-kennettä. Tähän kunnalla itsellään on kuitenkin hyvin vähän päätös- tai vaikutusvaltaa. Lii-kennöinnistä ja sen suunnittelusta vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö, joka ostaa VR:ltä alueella toimivan junaliikenteen. Käytännössä ainoa asia, jolla kunta pystyy tekemään, on ha-kea ratkaisua KUUMA-seutu yhteistyön kautta.
3.2.3 Kehittämishankkeen osapuolet ja intressit
Asemanseutujen kehittämiseen liittyy lukuisia eri tahoja ja toimijoita. Kaikilla näillä toimi-joilla on myös suuri määrä erilaisia intressejä. Intressien lisäksi monilla näistä toimijoista on lakiin perustuvia oikeudellisia vastuita ja toimivaltaa (Stenvall 2017, 15). Hyvän peruskäsityk-sen aikaansaamiseksi listasin alle keskeisimpiä Mäntsälän asemanseudun kehittämishankkee-seen liittyviä toimijoita ja heidän intressejään.
Mäntsälän kunnan viranomaiset
Keskeiset tehtävät: kaavoitus, maankäyttö- ja rakentaminen, maapolitiikka, tekninen infra-struktuuri ja ilmasto- ja päästötavoitteet.
Intressit: toimiva joukkoliikenne, turvallinen ja kattava kevyenliikenteen verkosto, uudet liik-kumismallit, laadukkaat ja monipuoliset kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, riittävät lähipalvelut, kuntalaisten terveys, viihtyvyys ja hyvinvointi, kunnan houkuttelevuus ja kilpai-lukyky, ekologisuus ja vihreät arvot, digitalisaatio ja yrittäjyys.
Taulukko 3: Mäntsälän kunnan viranomaiset.
Valtion viranomaiset ja yhteisöt
Keskeiset tehtävät: joukkoliikennepalvelut, alueellinen liikennejärjestelmätyö, tieverkon ke-hittäminen ja ylläpito, valtiontuki ja hankerahoitus, seutuyhteistyö ja maankäytön suunnit-telu.
Intressit: kestävä kehitys, joukkoliikennepalveluiden lisääminen ja yksityisautoilun vähentämi-nen, toimiva tieverkosto, energia- ja ilmastotavoitteet, elinvoimaiset asemanseudut ja tiivis kaupunkirakentaminen.
Taulukko 4: Valtion viranomaiset ja yhteisöt.
Yksityiset toimijat ja yhdistykset
Keskeiset tehtävät: suunnittelutyöhön osallistuminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, osto-voiman lisääminen/asiakaspotentiaali, käyttöasteen maksimoiminen ja kuntauskollisuus.
Intressit: asuminen, palvelut, joukkoliikenne, liikenneyhteydet, liikkumistavat, turvallisuus, viihtyvyys, vihreät arvot, kestävä kehitys, sijainti ja saavutettavuus, maankäyttö.
Esimerkkejä yksityisistä toimijoista, yhdistyksistä ja järjestöistä, joilla voi olla vaikutusta ja intressejä hankkeeseen:
Taulukko 5: Yksityiset toimijat, yhdistykset ja järjestöt.
3.3 Mäntsälän maapolitiikka ja alueidenkäyttötavoitteet
Kuntien harjoittama maapolitiikka luo edellytykset kaavoitukselle. Maapolitiikalla varmiste-taan riittävä raakamaan saatavuus tonttituotannolle. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006, 239.) Laakson ja Loikkasen (2004) mukaan maapolitiikka muodostuu maanhankinnasta, maan luo-vuttamisesta ja yksityisen omistaman tonttimaan käyttöönoton tukemisesta.
Mäntsälän kunnassa asemakaava tehdään aina kunnan omistamalle maalle. Se on ollut vakiin-tunut toimintapa kunnassa jo pitkään. Kunta haluaa itse päättää, mitä alueelle tulee, kuka siihen tulee ja milloin tulee. Lisäksi, kun kunnan omistama maa-alue myydään, saadaan myyn-nistä tulevat rahat kunnan omaan käyttöön. Mäntsälän kunta pyrkii myös aktiivisesti ostamaan strategisesti tärkeitä maa-alueita itselleen, jos niille nähdään suuri tarve. Kunnalla on lain mukainen peruste - tietyissä tilanteissa - pakkolunastaa maita itselleen, jos kauppoja ei muu-toin synny. Pakkolunastus on kuitenkin toimintamalli, johon Mäntsälän kunnassa turvaudutaan aina vasta viimeisenä mahdollisena vaihtoehtona. (Pouru 2018.)
Mäntsälän alueidenkäyttötavoitteet (kuvio 8) perustuvat 20.6.2011 hyväksyttyyn kunnanval-tuuston päätökseen. Se antaa suosituksia ja toimii kuntastrategian apuvälineenä maapolitii-kan, kaavoitusohjelman ja rakennusjärjestyksen osalta aina vuoteen 2035 saakka. (Mäntsälän kunta 2016a.) Alueidenkäyttötavoitteet on tarkoitus toteuttaa jaksottamalla maankäytön ke-hitys kolmeen eri vaiheeseen: ”Eheyttämisvaihe 2011-2020 (asemakaava linjaukset), täyden-tämisvaihe 2020-2034 (yleiskaava linjaukset) ja varautumisvaihe 2035- (pitkäntähtäimen stra-teginen suunnittelu ja maakuntakaavan linjaukset)” (Mäntsälän kunta 2011, 15).
Edellisistä kehittämisvaiheista ensimmäinen keskittyy erityisesti yhdyskuntarakenteen tiivistä-miseen asema-ydinkeskusta-välisellä alueella, seuraava kirkonkylän alueen maltilliseen laa-jentamiseen sekä eri liikkumismuotojen ja joukkoliikenteen edellytyksien parantamiseen ja viimeinen varautuu niin oman kunnan kuin lähialueiden mahdolliseen väestönkasvuun ja sen tarpeiden ennakointiin, erityisesti Orimattilan Hennan alueen osalta (Mäntsälän kunta 2011, 16-18).