Luottoluokitusprosessi

Luottoluokitusprosessi etenee yleisellä tasolla melko samalla tavalla. Ensin velkakirjan liik-keellelaskija ottaa yhteyttä luottoluokittajaan. Liikliik-keellelaskija haluaa julkisen sen kolmannelta osapuolelta, jolloin markkinat saavat varmuuden yrityksen luottoluokituk-sesta. Suurimmat luottoluokittajat toimivat ”liikkeellelaskija maksaa” –periaatteella jolloin luottoluokituksen haluava yhteisö maksaa luokituksestaan. Egan-Jones Ratings tosin toimii pe-riaatteella, jossa sijoittaja maksaa luokituksesta ja mahdollisia eturistiriitoja voi syntyä siten vähemmän (Strobl, Xia, 2012, 1). Alla olevasta kuviosta 5 voidaan nähdä, että sijoittajan mak-saessa luottoluokitus jää vain sijoittajan käyttöön kun taas liikkeellelaskijan makmak-saessa luokitus yleensä julkaistaan kaikkien tietoon.

Kuvio 5. Luottoluokituksen prosessi

Kun liikkeellelaskija on ottanut yhteyttä luottoluokittajaan, tekee luottoluokittaja luokituksen vain silloin, kun sen on mahdollista saada riittävä informaatio luokituksen kohteesta. Yrityk-selle, yhteisölle ja valtiolle tehtävässä luokituksessa käydään ensin läpi taloudellista informaa-tiota, niin historiallista kuin ennustettua informaatiota. Luottoluokittajan analyytikot keräävät myös toimialan sekä makroekonomista informaatiota, tekevät vertaisanalyysiä ja tutkivat yksi-tyiskohtaisemmin suunniteltua rahoitusta. Analyysiä tehtäessä käydään läpi myös kvalitatiivi-sia tekijöitä, kuten hyvää hallintotapaa (corporate governance), yrityksen taloudellista strate-giaa ja johdon kokemusta sekä uskottavuutta. Myös juridiset osa-alueet käydään läpi. Infor-maatiota voidaan myös saada kolmansilta osapuolilta kuten liikkeellelaskijan neuvonantajilta, kaupallisilta toimijoilta tai erilaisista maksullisista lähteistä. S&P kertoo myös omasta proses-sistaan sen, että se antaa luottoluokituksen vain, jos informaatio liikkeellelaskijasta on riittävän laadukasta luokituksen antamiseen. (S&P, 2019, 1-2.)

Saadun informaation jälkeen, käy luottoluokittaja haastattelut johdon kanssa. Näin luokittaja voi käydä keskustelun kautta syvemmin läpi tärkeimpiä tekijöitä luokituksen suhteen. Luokit-tajan analyytikot pyrkivät esimerkiksi saamaan tarkempaa tietoa johdosta itsestään sekä yrityk-sen strategiasta. Haastatteluiden jälkeen tarvittava tieto on kerätty luokitukyrityk-sen antamista varten.

S&P:n antamaa luottoluokitusta ei päätä yksittäinen analyytikko vaan lopullisen luokituksen päättää luokitustoimikunta (rating committee), jossa äänestetään luokituksesta. Kun toimikunta on päässyt lopputulokseen luottoluokituksen tasosta, ilmoitetaan siitä liikkeellelaskijalle sekä perusteet kyseiselle luokitukselle. Tämän jälkeen luottoluokitus julkaistaan myös muiden saa-taville, jos liikkeellelaskija ei ole hakenut erityistä salaista tai luottamuksellista luottoluokitusta.

Luottoluokitusta seurataan tämän jälkeen ja vähintään vuosittain tarkastellaan tarkemmin voi-massaolevaa luottoluokitusta. (S&P, 2019, 2 – 3.)

3.3.1.1 Luottoluokituksen alennus

Luottoluokituksen alennus tehdään jos luottoluokituksen omaavan tahon taloudellisessa tilan-teessa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan kuin alkuperäisellä luokitushetkellä. Se ker-too, että maksukyvyttömyyden riski on kasvanut. Alennus saattaa tuoda lisäkuluja luokituksen haltijalle. Esimerkiksi televerkkovalmistaja Ericsson tapauksessa luottoluokitusyhtiö Moody’s alensi yhtiön luokituksen luokasta Ba1 luokkaan Ba2 (Helsingin Sanomat, 2002). Ba1 on en-simmäinen Moody’sin luokitus, jossa lainat ovat roskalainoja. Moody’s kertoi tuolloin alen-nuksen yhteydessä, että Ericssonin tulevaisuudennäkymät ovat huonot. Alenalen-nuksen johdosta

Ericsson arveli, että sen rahoituskulut tulisivat nousemaan noin 55 miljoonaa kruunua vuosita-solla, silloisella kurssilla noin viisi ja puoli miljoonaa euroa. Ilmoituksen yhteydessä myös yh-tiön osakekurssi laski pörssissä rajusti.

Luottoluokituksen alenemisen yhteydessä pitää luottoluokittajan antaa peruste luokituksen ale-nemiselle. Kun luottoluokittajat alentavat luottoluokitusta, on sen syynä yleensä huonontuneet odotukset tulevaisuudesta joka yksittäisen tahon tai toimialan näkymissä. Kun peruste on edellä mainitun mukainen, on sillä yleensä negatiivinen vaikutus niin joukkovelkakirjan hinnoitteluun sekä myös mahdolliseen osakkeen hintaan, jos velallinen noteerataan pörssissä julkisen kau-pankäynnin kohteena. (Goh & Ederington, 1993, 2001.) Toinen mahdollinen syy luottoluoki-tuksen alentumiselle, on sen velan määrän kasvu, jolloin lainapääoman suhde omaan pääomaan kasvaa. Tällöin joukkovelkakirjan haltijan ja osakkeenomistajan intressit saattavat kuitenkin poiketa, ja luottoluokituksen alentumisella ei ole vaikutusta osakkeen hinnoitteluun (Goh &

Ederington, 1993, 2007).

Luottoluokituksen alenemisella voi olla välittömiä vaikutuksia luokituksen omaavalle taholle ja luokituksen aleneminen voi aiheuttaa suuria velkakustannuksien kasvuja liikkeellelaskijalle.

Kun tietoliikenneyritys British Telecom, oli laskemassa vuonna 2000 kymmenen miljardin dol-larin velkakirjaa, viivytteli se velkakirjan liikkeellelaskua koska Moody’s sekä S&P olivat aset-taneet yhtiön seurantaan. Jos yrityksen luottoluokitus olisi tippunut BBB – luokkaan, olisi se tarkoittanut sitä, että yrityksen velan vuotuinen kustannus olisi ollut noin 50 miljoonaa dollaria (Sinclair, 2014, 86). Koska luottoluokituksen taso vaikuttaa suoraan ja huomattavastikin kus-tannuksiin, saattaa johto tukeutua tuloksenohjaukseen (earnings management), jolloin tilinpää-tösstandardeiden mahdollistamana voidaan harkinnanvaraisuutta käyttää hyväksi saaden etua luottoluokitusprosessissa. Tutkimuksissa on huomattu, että tuloksenohjausta tapahtuu niin al-kuperäistä luottoluokitusta hankittaessa (Demirtas ym., 2013) kuin myös myöhemmin mahdol-lisen lisärahoituksen hankkimisen yhteydessä (Caton ym., 2011).

Luottoluokituksen alenemisella on myös toinen vaikutus velkakirjan liikkeelle laskeneelle yri-tykselle. Kun rahoituskustannukset kasvavat luottoluokituksen alenemisen yhteydessä, hanka-loittavat ne myös ydinliiketoiminnan kannattavuutta sekä yrityksen jatkuvuutta. Periaatteessa rahoituskustannusten kasvu saattaa sysätä velallisen syvempään ahdinkoon kuin sen ydinliike-toiminnan näkymät antaisivat olettaa. Valtiollisten toimijoiden vaatiessa tiukempaa sääntelyä,

saattavat luottoluokittajat olla aiempaa konservatiivisempia ja lisätä velkojen laiminlyömisiä liian pikaisilla alaskirjauksilla. (Manso, 2011, 535 – 536.)

Vaikka yksittäisen yrityksen rahoituskustannuksien kasvu voi olla merkittävä ongelma yrityk-selle ityrityk-selleen, on sen liikkeelle laskema velkakirja kuitenkin vain pieni osa velkamarkkinoita.

Suurin osa velkamarkkinoista koostuukin valtioiden liikkeelle laskemista joukkovelkakirjalai-noista, joilla valtiot hakevat rahoitusta. Esimerkiksi Euroopan Unionin 28 maan yhteenlaskettu velkakirjojen nimellisarvo vuonna 2018 oli noin 10,4 triljoonaa euroa. Vertailun vuoksi samais-ten maiden muiden lainojen yhteenlaskettu arvo oli vain noin 1,8 triljoonaa (Eurostat, 2020).

Valtioiden velkojen ollessa valtavia summiltaan, eivät luokituksien muutokset rajoitu pelkäs-tään luokitettavien valtioiden rahoitusympäristöön vaan myös kyseisessä maassa toimiviin yri-tyksiin. Yrityksien luottoluokitus ei käytännössä voi olla korkeampi kuin sen valtion luottoluo-kitus, jossa yritys toimii. Siten yritys tai muu luokiteltava taho ei voi saada korkeampaa luoki-tusta kuin valtio ja pahimmassa tapauksessa yrityksen luokiluoki-tusta saatetaan myös laskea, jos valtion luokitus heikkenee, vaikka yrityksen omissa tulevaisuudennäkymissä ei olisi tapahtunut muutosta. Yritykset myös saattavat vähentää investointeja sekä velkarahoitusta luokituksen alentumisten seurauksena (Almeida ym. 2017, 1 – 2). Ilmoitukset luokituksen alenemisesta ei-vät vaikuta pelkästään kyseisen valtion velkakirjan tuottovaatimukseen vaan se myös heikentää muun muassa käytettyä valuuttaa. Esimerkiksi vuosina 2011 – 2012, kun monien euroalueiden valtioiden luottoluokituksia alennettiin, heikkeni myös eurovaluutta (Baum ym. 2013, 17).

Tässä tutkielmassa keskitytään vain yrityksille annetuille luottoluokituksille, mutta on myös syytä tiedostaa luottoluokitusten valtava vaikutus kansantalouksiin sekä sitä kautta myös poli-tiikkaan.